Extralehdet Extralehdet
Pääministeri Rinne sanoo, että hallituksen kunnianhimoinen tavoite saavuttaa 75 prosentin työllisyysaste vuonna 2023 on mahdollista saavuttaa määrätietoisella politiikalla.
”Työllisyystavoitteeseen sitoutuminen on kirjattu hallitusohjelmaan vahvasti. Tavoitteen toteutumista seurataan jatkuvasti jokaisessa budjetti- ja julkisen talouden suunnitelman riihessä ja hallituskauden puolivälitarkastelussa. Tarvittaessa ryhdytään määrätietoisiin lisätoimenpiteisiin tavoitteeseen pääsemiseksi,” Rinne toteaa.
Rinteen hallitus tavoittelee 75 prosentin työllisyysastetta vuonna 2023. Se tarkoittaa tämän hetken ennusteeseen verrattuna työllisyyden kasvua noin 60 000 henkilöllä.
”Hallitusohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota niiden ryhmien työllisyyden parantamiseen, joissa työllisyys on nyt alhaista, kuten esimerkiksi ikääntyneet, pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevat, osatyökykyiset, vammaiset ja osa maahanmuuttajataustaisista. Työllisyystavoitteen saavuttaminen edellyttää toimenpiteitä, jotka tukevat työn tarjontaa ja kysyntää ja lieventävät kohtaanto-ongelmia. Hallitusohjelmaan on kirjattu niitä toimia, joilla näihin pyritään. Sitä varten käynnistämme kolmikantaisen valmistelun.”
Hallitusohjelmassa on linjattu, että valmistelu etenee kaksivaiheisesti. Ensimmäinen osa valmistuu syyskuun 2019 budjettiriiheen mennessä ja toinen osa niin, että esitykset ovat käytettävissä kevään 2020 julkisen talouden suunnitelman käsittelyn yhteydessä. Elokuun 2020 budjettiriihi on puolestaan tärkeä tarkastelupiste hallituksen omassa arviossa toimien etenemisestä.
”Jos onnistumme työllisyystavoitteessa, saavutamme myös hallitusohjelman toisen keskeisen talouspoliittisen tavoitteen, koko julkisen talouden tasapainon vuonna 2023. Hallitus kantaa vastuun tavoitteista ja niihin pääsemisestä. Keinoja haluamme valmistella yhdessä, parasta asiantuntemusta hyödyntäen. Tähän työhön kutsumme nyt työmarkkinaosapuolet mukaan”, Rinne sanoi.
Hallitusohjelmassa on kirjattu, että hallitus toimii yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa talous- ja työmarkkinapolitiikan yhteensovittamiseksi kuullen myös yrittäjäjärjestöjä. Lisäksi paikallista sopimista edistetään laajennetussa kolmikannassa. Yhteistyön tavoitteena on työmarkkinoiden vakaus ja hyvä työllisyyskehitys, työelämän tasapainoinen kehitys, kotitalouksien ostovoiman myönteinen kehitys ja reaalinen kilpailukyky sekä kustannuskilpailukyky. Lisäksi otetaan huomioon suhdannevaiheluihin ja rakennemuutokseen varautuminen ja reagointi.
