Suurin osa sähkölaitteiden aiheuttamista tulipaloista alkaa liedeltä. Erityisen suuri riski on seniori- ja palveluasumisessa sekä erityisryhmien asunnoissa, joissa asukkaiden toimintakyky on heikentynyt.

Lieden päälle unohtunut patakinnas, pohjaan palanut ruoka tai vahingossa päälle kytkeytynyt levy voivat aiheuttaa tulipalon keittiössä. Erityisen vaarallisia tilanteet ovat silloin, kun asukas ei itse havaitse vaaraa ajoissa.

Yli 800 tulipaloa vuodessa saa alkunsa liedeltä tai uunista. Sähköasennuksia koskeva standardi edellyttää, että asunnoissa, joissa asukkaiden havainto- ja toimintakyky on rajoittunut, uudet sähköliedet ja liesitasot varustetaan liesivahdilla. Liesivahti katkaisee laitteesta virran, jos palo syttyy.

Standardissa on määritelty, että vaatimus koskee seniori- ja palveluasumista sekä erityisryhmien asuntoja. Vaatimus koskee vain uusia liesiasennuksia.

– Lieden tai liesitason huolimaton käyttö on yleisin sähköstä aiheutuvan tulipalon syttymissyy kotitalouksissa ja hoitolaitoksissa.  – Kun asukkaan toimintakyky on heikentynyt esimerkiksi korkean iän, muistisairauden, vamman tai päihde- ja mielenterveysongelmien vuoksi, liesipalojen riski kasvaa ja seuraukset voivat olla vakavia, kertoo SPEKin palontorjuntatekniikan asiantuntija Lauri Lehto.

Lieden vaihto ei ole pelkkä asennuskysymys

Standardin vaatimus liesivahdeista on huomioitu hyvin hoitolaitosten sekä palvelu- ja tukiasuntojen uusissa asennuksissa. Muualla turvalaitteiden yleistyminen on edennyt hitaammin.

Turvaratkaisut tulisi valita käyttäjän havainto- ja toimintakyvyn sekä asuinympäristön riskien perusteella. Tulipalojen ehkäisy koskee jokaista kotia. Lisäturvaa voi tuoda esimerkiksi lapsilukolla ja ajastimella varustettu malli tai induktioliesi.

– Lieden vaihto on luonteva hetki arvioida keittiön paloturvallisuutta kokonaisuutena, kaikissa kodeissa, Lehto toteaa. – Riskejä on jokaisessa kodissa, eikä mikään ulkopuolinen taho valvo turvallisuutta puolestamme, hän muistuttaa.

Liesipalojen ehkäisyyn on useita vaihtoehtoja

Liesipaloja voi ehkäistä huolellisuudella, mutta myös teknisillä ratkaisuilla. Liesivahdin lisäksi vaihtoehtoja ovat induktioliedet, joissa on tahattoman päällekytkennän estävät kytkimet, ajastimella varustetut liedet sekä turvalaitteet, jotka antavat kuuluvan hälytyksen, kun ne havaitsevat tulipalon.

– Turvallisinta ratkaisua omaan kotiin tai tiettyyn kohteeseen voi pohtia myyjän tai sähköasennustöitä tekevän ammattilaisen kanssa, Lehto ohjeistaa.

Liesi on yleisin syy sähköpalon syttymiseenToimitus

Tulisijat ovat lämmenneet kodeissa kiihtyvällä tahdilla talven pakkaskauden aikana. Oman takan huoltoon sekä paloturvalliseen ja energiatehokkaaseen lämmittämiseen kannattaa kiinnittää huomiota. Tulisijat muodostavat merkittävän huoltovarmuusverkoston, sillä ne ovat kiinteistöjen ainoa sähköstä riippumaton lämmitysjärjestelmä. Huollettu ja toimiva tulisija pelastaa tilanteessa, jossa sähköverkko ei poikkeustilanteessa toimi lainkaan.

On hyvä muistuttaa, että lakisääteisen nuohouksen tilaaminen onnistuu myös talviaikaan. Nuohouksen tilaaminen ja sen suorittaminen mielletään usein lämmityskauden alkuun, vaikka sille ei ole varsinaista perustetta. Syksyisin nuohoojien työjonot ovat pitkiä, ja nuohoojaa voi joutua odottamaan viikkoja tai jopa kuukausia.

– Nuohous keskellä lämmityskautta parantaa tulisijan energiatehokkuutta. Tulisijoja voi lämmittää nuohousta edellisenä päivänä,  sekä heti nuohoojan käynnin jälkeen.  Lämmityksessä ei tarvitse pitää taukoa. Talvella tehty huolto varmistaa, että tulisija on valmiina seuraavaa lämmityskautta varten, kun syksyllä ensimmäiset kylmemmät ilmat saapuvat. Tulisijan nuohous on myös oman kiinteistön huoltovarmuudesta huolehtimista, toteaa toimitusjohtaja Hannu Murtokare Nuohousalan Keskusliitosta.

Nuohoamaton tulisija polttaa puuta heikommin, varaa lämpöä huonommin ja tuottaa enemmän päästöjä. Lisäksi nokipalon riski kasvaa, jos hormiin kertynyttä palamisjätettä ei poisteta säännöllisesti.

– Nokipalossa hormin lämpötila nousee rajusti, mikä voi vaurioittaa piipun rakenteita ja pahimmillaan johtaa palon leviämiseen rakennuksen rakenteisiin, Murtokare muistuttaa.

Nuohouksella on merkittävä rooli riskien hallinnassa

Kovin lämmityskausi on meneillään ja se näkyy myös tulisijoista lähteneistä tulipaloista.

Kun sää kylmenee ja tulisijojen käyttö lisääntyy, näkyy se valitettavasti myös palovahinkojen määrän kasvuna. Viime aikoina olemme nähneet useita tulipaloja, jotka ovat saaneet alkunsa tulisijoista tai savupiipuista ja pahimmillaan johtaneet koko omakotitalon tuhoutumiseen.

Nuohous on yksi tärkeimmistä keinoista vähentää riskiä tulisijoista ja hormeista lähteneisiin tulipaloihin liittyen. Lisäksi nuohouksen tilauksella voit myös suoraan vaikuttaa taloudellisiin riskeihin vahinkotilanteessa. Nuohouksen laiminlyönti voi pahimmillaan vaikuttaa myös vakuutuskorvaukseen, jos sillä on yhteys syntyneeseen paloon.

Paloturvallinen ja energiatehokas puunpoltto:

• Polta tulisijassa vain kuivaa polttopuuta. Kostea puu ja roskien poltto lisäävät savuhaittoja ja nokipalon riskiä.
• Avaa savupelti jo hyvissä ajoin ennen sytyttämistä vedon varmistamiseksi. Sytytä tuli ylhäältä päin, ellei tulisijan käyttöohjeissa toisin neuvota. Tämä tekee palamisesta puhtaampaa jo sytytysvaiheessa.
• Puu tarvitsee palaakseen riittävästi ilmaa. Perinteisissä arinallisissa tulisijoissa palamisnopeutta ja tehoa säädetään tulipesän alta tulevalla ensiöilmalla.
• Älä ylikuumenna tulisijaa. Noudata tulisijavalmistajan antamia ohjeita ja älä jätä tulta valvomatta. Nuohooja auttaa ja neuvoo tulisijan oikeaan käyttöön liittyvissä kysymyksissä.
• Varmista, ettei savupeltiä suljeta ennen kuin hiillos on täysin sammunut.
  Huolehdi nuohouksen tilaamisesta. Vakituisessa asuinkäytössä olevissa kiinteistöissä nuohous on tehtävä vähintään kerran vuodessa ja vapaa-ajan asunnoissa vähintään kerran kolmessa vuodessa. Jos tulisijaa käytetään runsaasti, on nuohous tehtävä vielä näitäkin useammin. Käyttämätöntä tulisijaa ei tarvitse nuohota. Kolme vuotta käyttämättä ollut tulisija ja savuhormi on nuohottava ennen käyttöönottoa.
• Suojaa tulisijan ympäristö ja varmista riittävät suojaetäisyydet palaviin materiaaleihin. Älä säilytä tulisijan lähellä mattoja, muoviesineitä tai halkoja.
• Käsittele tuhkat turvallisesti. Säilytä tuhkat metallisessa, kannellisessa astiassa. Älä missään nimessä säilytä tuhkaa terassilla tai rakennuksen vieressä.
• Huolehdi palovaroittimista ja varautumisesta. Kiinteistössä tulee olla vähintään yksi palovaroitin jokaista alkavaa 60 neliömetriä kohden. Lisäksi häkävaroitinta suositellaan kaikkiin kiinteistöihin, joissa käytetään tulisijoja.

Talvipakkaset ovat lisänneet tulisijojen käyttöäToimitus

Syksyn aika merkitsee monille pidempää keinovalojen ajanjaksoa. Siihen kuuluu olennaisena osana kodin koristelu valoilla marraskuun pimeydestä alkaen. Erilaisilla valosarjoilla saa iloa, eloa ja tunnelmaa pimeyden keskelle.

Ulkovalaistus muuttaa piha-alueen kauniiksi maisemaksi. Valosarjojen ripustaminen on helppoa ja mukavaa, ja siitä voi tehdä vaikka oman syksyn ohjelmanumeronsa perheen pienimpiä ajatellen.

Valoa taloudellisesti

Talven pimeyden taltuttamiseen tarvitaan paljon valoja, mikä voi näkyä jälkikäteen sähkölaskussa. Sähkölasku pienenee, kun hankit hyvän ajastimen, joka sytyttää jouluvalot ja valaisimet itse määrittämäksesi ajaksi ja sammuttaa ne sitten puolestasi.

Toinen tapa pienentää sähkölaskua on LED-valot- ja lamput. Aiemmin ne kokivat vastustusta kylmän ja steriilin valonsa vuoksi, mutta nopean tuotekehityksen ansiosta LED-lamppuja saa nykyään paljon myös hehkulampun tapaisessa lämpimän kellertävässä sävyssä. LED-valoilla on useita muitakin etuja, kuten värisemättömyys, kestävyys, ympäristöystävällisyys ja energiansäästävyys. Kun vanhojen hehkulamppujen tuottamasta energiasta 95 % kului lämmön tuottamiseen ja loput 5 % tuotti valoa, on LED-lampun valontuotanto noin 80 %.

LEDit ovat jonkin verran kalliimpia kuin muut lamput, mutta samalla ne ovat erittäin kestäviä. LED-lamppu voi kestää useita kymmeniä vuosia ja tiensä päähän tultuaan valo alkaa heiketä vähitellen. LED-lamput eivät kuumene käytössä, kuten halogeenilamput, joten niitä voi hyvin käyttää myös lämpöherkissä paikoissa, kuten piparkakkutalon koristelemisessa ja paperisen joulukoristeen sisällä. Myös perinteiset joulukuusenkynttilät saa modernilla tekniikalla, eli LED-valoilla, varustettuina.  Muistathan käyttää ulkona sinne sopivia valaistustuotteita ja valita sisäkäyttöön omansa.

Kausivaloiksi sopivat energiaa säästävät LEDitCarmen Agramund

Sähköverkosta riippumaton lämmonlähde on tarpeellinen osa suomalaisen pientalon lämmitysjärjestelmää. Se auttaa säästämään energiakustannuksissa ja tuottaa lämpöä sähkökatkostenkin aikana. Taittaessaan sähkön kulutushuippua pakkaskausilla se vähentää tuontisähkön tarvetta ja parantaa maamme huoltovarmuutta.

Useimmista ilmalämpöpumpuista ei ole enää sähkölämmityslaskun kurissa pitämisen kannalta hyötyä, kun pakkanen paukkuu alle -20 asteessa. Takkatulen lämpö on tervetullut lisä kaikissa taloissa.

Miellyttävää lisälämpöä ja säästöä sähkölaskuun

Energia-asiantuntijat sanovat, että sähkölämmitystalouksissa ilmalämpöpumppu tuottaa tehokkaasti lämpöä yleensä noin -15 asteeseen, jolloin tulisijan antama lisälämpö on hyvinkin tarpeen.

Säästö lämmitysenergialaskussa on ahkeralla lämmittäjällä merkittävä. Uudella, tehokkaalla varaavalla tulisijalla lämmittämällä ja hyvälaatuista sekapuuta oikein polttamalla voi säästää lämmityskuluissa noin 1000 kWh/pinomotti. Polttamalla varaavassa tulisijassa korillisen polttopuuta päivässä talvikuukauden aikana voi säästää lämmityskuluissa hyvinkin 130 €/kk. Varaavalla tulisijalla on mahdollista tuottaa  jopa puolet kodin lämmitykseen tarvittavasta energiasta rakennuksen energiatehokkuudesta riippumatta.

Pientalossa asuvan riippuvuus sähköverkosta tulee varsin selväksi myös sähkönsiirtomaksujen yhteydessä. Sähkön siirtohintaan yksityinen ihminen voi vaikuttaa hyvin vähän, mutta sähkön kulutukseen voi vaikuttaa.

Suuri vaikutus huoltovarmuuteen

Suomessa on lämmityskäytössä 2,2 miljoonaa tulisijaa. Pientalojen koko lämmitysenergiasta polttopuu muodostaa noin 40 prosenttia. Polttopuulla tuotettu energiamäärä on noin 15 TWh.

Erityisesti pakkaskausina tulisijat tasaavat sähkönkulutuksen huippuja ja estävät näin verkon ylikuormittumista ja vähentävät kalliin markkinasähkön kulutusta. Näin voimme vähentää myös riippuvuuttamme tuontisähköstä.

Jos Suomen 500 000 tulisijassa lämmitettäisiin neljällä pinomotilla puuta, yksittäinen sähkölämmitystalous säästäisi sähkölaskussaan noin 440 euroa. Kokonaisuudessaan säästöä olisi syntynyt 220 M€. Säästyneen sähköenergian määrä olisi noin 1,8 TWh.

Norjassa on voimassa laki, joka edellyttää savuhormia uusiin omakotitaloihin ja rivitaloasuntoihin. Tulisija- ja savupiippuhdistyksessä toivotaan, että myös Suomen määräyksiin saataisiin tulisijavelvoite uusille omakoti-, pari- ja rivitaloille.

Puilla lämmittämällä säästöäHarry Anderson

Pääkaupunkiseudulla vuokrat laskivat 0,5 %, kun muualla Suomessa vuokrat nousivat 0,6 %. Vuokrat olivat pääkaupunkiseudulla laskussa jo toista neljännestä peräkkäin. Tämä on poikkeuksellista, sillä ennen toisen neljänneksen laskukäännettä vuokrat eivät olleet aiemmin laskeneet pääkaupunkiseudulla.

Asuntojen vuokrakehityksessä eroavaisuuksia suurissa kaupungeissaToimitus

Valtion toimitilainvestointien ohjauksessa otetaan käyttöön 12-vuotinen strateginen toimitilainvestointisuunnitelma. Tavoitteena on yhtenäistää investointien suunnittelua, vähentää virastojen ja laitosten investointien määrää ja hillitä valtion toimitilakustannuksia. Vuosille 2026–2029 tunnistettuja investointitarpeita on noin 2,85 miljardia euroa.

Inflaation, korkojen nousun ja erityisesti suurten turvallisuussektorille kohdistuvien investointiohjelmien vuoksi tilakustannusten odotetaan nousevan merkittävästi lähivuosina. Valtion toimitiloihin kohdistuu investointitarpeita enemmän kuin valtiontalouden nykyisessä tilanteessa on mahdollista ja tarkoituksenmukaista toteuttaa.

– Toimitilahankkeita on tärkeää priorisoida, ja niiden toteutustapoja ja laatukriteerejä on tarkasteltava suhteessa käytettävissä olevaan rahoitukseen. Ensimmäinen strateginen toimitilainvestointisuunnitelma pyrkii luomaan kokonaiskuvan tunnistetuista investointitarpeista ja hillitsemään kustannusten kasvua, toteaa budjettipäällikkö Mika Niemelä. 

Valtiolla on omistuksessaan ympäri Suomen kiinteistöjä, joiden arvo on noin 5,4 miljardia euroa. Tämä sisältää noin 8 000 rakennusta ja yhteensä noin 6 miljoonaa neliömetriä erilaisia toimitiloja. Näistä tiloista noin viidennes on toimistotiloja ja loput ovat muun muassa vankiloita, oikeussaleja, museoita, poliisilaitoksia, laboratorioita ja varastoja. Puolustusvoimien käytössä olevat tilat kattavat lähes puolet kokonaisneliömäärästä. Omistettujen tilojen lisäksi valtiolla on käytössään noin 0,6 miljoonaa neliömetriä vuokrattuja toimitiloja.

Painotus turvallisuussektorin investointitarpeissa

Strategisessa toimitilainvestointisuunnitelmassa vuosille 2026–2029 tunnistettuja investointitarpeita on noin 2,85 miljardia euroa. Vuosina 2015–2022 valtio investoi tiloihinsa vuosittain noin 250–450 miljoonaa euroa, vuonna 2023 investoinnit olivat noin 600 miljoonaa euroa ja vuonna 2024 ne ylittivät 700 miljoonaa euroa.

Kehitykseen ovat vaikuttaneet erityisesti suuret turvallisuussektorille kohdistuvat investointiohjelmat, jotka muodostavat yhteensä lähes 70 prosenttia tulevista toimitilainvestoinneista. Suurimmat yksittäiset hankkeet ovat F-35-hävittäjähankkeen toimitilarakentaminen, suojatilojen kehittämisohjelma sekä valtioneuvoston kortteleiden kehittäminen. Merkittäviä säästöjä esitetyistä hankkeista tuottaa muun muassa valtion virastojen siirtyminen yhteisiin työympäristöihin.

2030-luvulla toimitilainvestoinneissa ovat edessä ainakin vankilaverkoston peruskorjaus, oikeustaloverkoston korjausten jatkaminen, poliisin toimitilaverkoston toimintalähtöisen tarkastelun tulosten toimeenpanon vaikutukset, hätäkeskusverkoston uudistaminen kokonaisuudessaan, sekä puolustusvoimien investointiohjelman jatkaminen maavoimiin painottuen. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden peruskorjaukset ja -parannukset ajoittuisivat kehyskauden lopulle ja 2030-luvulle.

Uusi ohjausmalli

Uudessa ohjausmallissa hallinnonalakohtaiset toimitilasuunnitelmat päivitetään vuosittain osana julkisen talouden suunnitelmaa. Suurempia toimitilahankkeita seurataan myös raha-asiainvaliokunnassa.

Valtion virastot ja laitokset määrittävät tarvitsemansa tilat ohjaavan ministeriön asettamissa raameissa. Senaatti-konsernin liikelaitokset hankkivat tilat joko olemassa olevasta valtion kiinteistökannasta, markkinoilta tai rakennuttavat uusia tiloja. Senaatti-kiinteistöt ja Puolustuskiinteistöt toimivat valtion tilanhankintayksikköinä.

Valtio panostaa toimitilainvestoinneissa turvallisuussektoriinCarmen Agramund

Kodin viilentäminen voi olla tarpeellista asumismukavuuden lisäämiseksi. Koneellista jäähdytystä ei välttämättä tarvita, mikäli paahteen ja keskipäivän kuuman ilman pitää ulkona sekä välttää lämpöä tuottavien laitteiden käyttöä sisällä.

Huolehdi ilmanvaihdosta ja säädöistä. Tarkista, että oleskelutilojen lämpöpatterit on suljettu tai säädetty alhaiselle lämpötilalle. Jos kylpyhuoneessa on sähköllä toimiva mukavuuslattialämmitys, niin se kannattaa sammuttaa pidemmän poissaolon ajaksi. Lattialämmityksen lämpötila-asetusta voi muutenkin pitää matalammalla kuin talvella. Kesällä sisäilman vaihtuvuus on selvästi huonompi kuin talvella painovoimaisella ilmanvaihdolla varustetussa talossa. Varmista riittävä ilmanvaihto kosteissa tiloissa, jotta lattia kuivuu päivän aikana.

Helteillä sisälämpötila voi nousta tukalan korkealle, jolloin tuulettimia ja ilmastointilaitteita hankitaan kotiin helpottamaan oloa. Tuulettimella huoneilman saa liikkeelle, jolloin iholta poistuu lämpöä nopeammin, mutta tuuletin ei alenna sisälämpötilaa. Ilmastointilaitteet sen sijaan jäähdyttävät huoneilmaa ja poistavat siitä kosteutta. Ilmalämpöpumppu on tehokkain viilennyslaite kotiin, jos sen asentaminen on mahdollista. Ilmalämpöpumpun asentamisen voi tehdä vain pätevyydet omaava urakoitsija. Taloyhtiöissä hankinta vaatii taloyhtiön luvan.

Jäähdytysteholtaan pienemmät siirrettävät laitteet riittävät esimerkiksi makuuhuoneeseen, mutta isompiin tiloihin tarvitaan enemmän kapasiteettia. Laitteiden energialuokka ja äänitaso vaihtelevat. Erityisesti makuuhuoneessa käytettävä laite saisi mielellään olla myös hiljainen. Energiamerkin energiatehokkuuskerroin (EER) ilmaisee laitteen hyötysuhteen. Mitä suurempi luku, sitä taloudellisemmin laite jäähdyttää.

Myös laitteen poistoilmaputki pitää saada järkevästi tuuletusikkunan tai oven välistä ulos ja kiinnitetyksi paikoilleen. Jos putki luiskahtaa sisälle, laite puhaltaa kuuman ilman huonetilaan. Tämä voi johtaa siihen, että laite käy jatkuvasti ilman taukoja ja samalla kuitenkin kuumentaa sisäilmaa.

Tuulettimien, puhaltimien ja ilmastointilaitteiden käyttö maksaa laitteen ja käyttötapojen mukaan vajaasta kymmenestä sentistä jopa pariin euroon vuorokaudessa. Sähköä ja rahaa säästyy, kun laitteita käytetään järkevästi. Jäähdytyskäytössä jo parin asteen viilennys riittää tekemään sisäilman miellyttäväksi, koska huoneilmasta poistuu myös kosteutta.

Kodin viilentäminen lisää asumisen mukavuuttaCarmen Agramund

Kesällä sähköturvallisuusriskit lisääntyvät, kun sähkölaitteita käytetään pihalla ja veden äärellä. Myös sähkötapaturmia sattuu eniten kesäaikaan. Ulkona pitää käyttää vain ulkokäyttöön tarkoitettuja sähkölaitteita, jotka ovat asianmukaisesti koteloituja ja suojattuja.

Ulkona käytettäviin sähkölaitteisiin pitää ottaa virta aina maadoitetusta ulkopistorasiasta. Ulkopistorasiassa on hyvä olla vikavirtasuojakytkin, joka täydentää sulakkeen antamaa suojausta. Myös laitteet kannattaa suojata kosteudelta eikä jättää niitä ulos sateeseen. Jatkojohtojen pitää olla suojamaadoitettuja ja ulkokäyttöön tarkoitettuja.

Pihalla ja puutarhatöissä käytettävien sähkölaitteiden toimintakunto ja pistorasian, liitäntäjohdon sekä jatkojohtojen kunto kannattaa tarkistaa ennen käyttöä. Vikaantuneet ja kuluneet johdot aiheuttavat sähkötapaturmia, joten vialliset laitteet on korjautettava tai vaihdettava uuteen.

Myös kylmyys ja kosteus voivat vaurioittaa sähkölaitteita. Pakkasessa kovettunut muovieristeinen johto saattaa murtua tai halkeilla taivutettaessa ja aiheuttaa laitteen käyttäjälle jopa hengenvaaran.

Akkukäyttöiset työkalut ovat turvallisempia

Kiinnitä sähköturvallisuuteen erityistä huomiota, kun työskentelet veden äärellä, esimerkiksi venettä tai laituria korjatessasi. Verkkovirtaan kiinnitettyjä sähkölaitteita ei saa koskaan käyttää vedessä seisten. Vesi ja sähkö voivat olla tappava yhdistelmä. Akkukäyttöiset työkalut ovat ulkona turvallisempia kuin sähkökäyttöiset.

Pihapiirissä kannattaa myös varoa ilmajohtoja. Pitkien esineiden, kuten onkivapojen ja tikkaiden käsittelyssä on noudatettava turvaetäisyyksiä, jotka vaihtelevat johdon jännitteestä riippuen kahdesta viiteen metriin. Kuolemaan johtaneita sähkötapaturmia on sattunut, kun onkivapa on osunut ilmajohtoon tai tikkailla seissyt henkilö on horjahtanut ja tarttunut lähellä riippuvaan johtoon.

Tarkista pihalla käytettävät sähkölaitteetToimitus

Kesä on ulkotöiden kulta-aikaa ja moni innokas kotimaalari ryhtyy ehostamaan talonsa ulkoseiniä. Maalausurakassa on hyvä huomioida työvälineet, sopivat sääolosuhteet ja etukäteissuunnittelu.

Kun talon julkisivu kaipaa kohennusta tai uutta väriä pintaan, moni tarttuu innokkaana siveltimeen, satoi tai paistoi. ­Sääennusteen kurkkaaminen on kuitenkin maalausurakan sääntö numero yksi. Maalauspuuhiin ei tule ryhtyä sateella, auringon paahtaessa kirkkaalta taivaalta eikä kostealla kelillä, esimerkiksi aamukosteuden aikaan. Paras sää talon ulkoseinien maalaukseen on pilvipoutainen keli.

Ilman suhteellisen kosteuden tulisi olla alle 80 prosenttia, jotta päästään hyvään lopputulokseen. Aurinkoisella kelillä voi maalata talon varjoisan puolen, mutta suorassa auringonpaisteessa maali kuivuu liian nopeasti, eikä ehdi kiinnittymään kunnolla. Tällöin se ei suojaa puupintaa, niin kuin on tarkoitus.

Yksi pinta kannattaa maalata aina kerralla valmiiksi, eikä jättää esimerkiksi kokonaista seinää kesken. Sääennusteita onkin syytä seurata ahkerasti urakan aikana, jotta voi tarvittaessa tehdä muutoksia suunnitelmaan.

Älä laista pohjatöistä – homepilkut eivät katoa päälle maalaamalla

Maalaus voi mennä pilalle, jos pohjatöihin ei käytetä tarpeeksi aikaa. Ennen maalipensseliin tarttumista on tärkeää tehdä esityöt huolella. Jos aiempi maalipinta irtoilee, sen päälle ei saa maalata uudelleen. Hilseilevä maali tulee ensin poistaa esimerkiksi teräsharjalla harjaamalla, rappaamalla tai kaapimalla. Pintojen kolot tasoitetaan tasoitteella.

Pohjien teon merkitystä ei voi korostaa liikaa, sillä se vaikuttaa suoraan lopputulokseen ja maalin pysyvyyteen. Seinässä voi olla likaa tai homepilkkuja ja niitä yritetään yleensä maalata turhaan piiloon. Home ei katoa sen päälle maalaamalla, vaan se tulee aina poistaa huolellisesti pesemällä.

Ennen pintamaalausta on syytä tehdä huolellinen pohjamaalaus, sillä seinät joutuvat kestämään vuodenaikojen säärasitusta kovista sateista pakkasiin ja kesähelteisiin. Pohjamaalaus antaa suojaa puulle, sillä se ehkäisee veden imeytymistä puun rakenteisiin ja pidentää maalauksen huoltoväliä.

Vältä karvat maalipinnassa

Ennen maalausurakkaan ryhtymistä on myös syytä selvittää, milloin talo on maalattu ja millä maalilla, öljy- vai vesiliukoisella. Maalivalinta vaikuttaa oikeanlaisten työvälineiden valintaan.

Työvälineisiin kannattaa panostaa, sillä koko talon ulkoseinien maalaus ei ole kevyt urakka. Työvälineeksi kannattaa valita laadukas ulkomaalisivellin, jonka saa kiinnitettyä tarvittaessa myös jatkovarteen. Hyvä sivellin nostaa aina tarpeeksi maalia kerralla, eikä siitä irtoa karvoja maalipintaan.

Hyvällä pensselillä maalaat jopa vuodesta toiseen. Pensselin leveyden on hyvä olla sama kuin mitä maalattava lautakin on. Tärkeintä olisi maalata yksittäinen lauta tai hirsi alusta loppuun yhdellä kertaa, jolloin jäljestä tulee tasaista. Lisäksi maalaaminen kannattaa aloittaa aina ylhäältä alaspäin edeten.

Talon ulkoseinään voi levittää maalia myös telalla, joka on sivellintä nopeampi työväline. Pensseliä kuitenkin tarvitaan maalin tasoittamiseen ja kauniin lopputuloksen aikaansaamiseen. Telan valinnassa ratkaisevat nukan pituus ja telan materiaali. Mitä pidempi nukka on, sitä enemmän se nostaa maalia ja sitä voimakkaammin nukan kuviot näkyvät työn jäljessä. Seinien ja kattojen maalausta varten teloihin on saatavana jatkovarsia, jotka helpottavat työskentelyä.

Suojaa myös itsesi

Talon rakenneosat, joita ei käsitellä, tulee suojata huolellisesti – samoin kuin itse maalarikin. Itsensä on hyvä suojata väriroiskeilta oikeanlaisella vaatetuksella, kuten pitkähihaisella paidalla, hanskoilla, lippiksellä ja suojalaseilla. Puhdistusaineita käytettäessä tulee tuotteiden merkinnät ja valmistetiedot lukea ennen käyttöä sekä käyttää biosideja sisältäviä tuotteita turvallisuus- ja käyttöohjeiden mukaisesti. Joidenkin maalien kohdalla myös hengityssuojaimen käyttö on paikallaan.

Kotimaalari ei koskaan unohda hyvää etukäteissuunnittelua eikä sääennustetta. Sen jälkeen ulkoseinien maalaus sujuu seuraavassa järjestyksessä: irtonaisen maalin poisto, pinnan huolellinen puhdistus, paljaan maalipinnan puunsuojakäsittely, pohjamaalaus ja pintamaalaus. Mitä paremmin pohjatyöt on tehty, sitä paremmalta jälki näyttää ja maali pysyy pinnassa.

Kotimaalarin kannattaa suunnitella maalaustyöt kunnollaToimitus

Sauna ja erityisesti mökkisauna on lähes pyhä paikka. Aina ei tule huomanneeksi, että pitkään moitteettomasti palvellut kiuas on jo tullut vaihtoikään. Mökkisaunan kiuasta harvoin vaihdetaan vain kiuasmalliin kyllästymisen vuoksi. Kiuas voi olla hyvinkin vanha, jos sitä on lämmitetty oikein ja kiviä on vaihdettu.

Tarkista kivien kunto

Kiukaan kuntoa on syytä epäillä, jos löylyjä ei saada entiseen tapaan ja puut palavat heikosti. Painuneet kivet ovat voineet tukkia kiukaan ilmankierron. Hyväkuntoisetkin kivet kannattaa välillä latoa uudelleen.

Kiuaskivissä ei ole syytä säästää, sillä ajoissa vaihtamalla ja latomalla ne välillä uudestaan voi pidentää kiukaan ikää vuosilla ja myös säästää polttopuissa, kun sauna lämpenee nopeammin.

Puulämmitteisessä kiukaassa käytetään suurempia 10-15 cm:n kiuaskiviä. Kun ladot kivet, varmista, ettet tuki kiuasta, näin takaat riittävän ilmankierron.

Kiukaissa on valinnanvaraa

Kiuaskivien alta voi paljastua puhki palanut kiuas. Silloin on aika päästää täysin palvellut kiuas lepoon ja hankkia uusi tilalle. Vanha kiuas voi olla myös pahasti ruostunut, vaikka on vielä käyttökelpoinen. Toimimattoman kiukaan kanssa ei kannata kärvistellä. Modernit kiukaat ovat tehokkaita ja lisäksi polttavat puuta puhtaasti.

Mökillä arvostetaan perinteitä ja moni ostaa mökkisaunaan saman näköisen kiukaan, jota tottui katselemaan jo lapsena, vaikka päärakennuksessa olisikin trendikäs, nopeasti lämpenevä sähkökiuas. Ulkoasultaan retro kiuas voi silti olla tekniikaltaan hyvin edistyksellinen. CE-merkityt kiukaat ovat huolella testattuja ja parhaissa kiukaissa on yhtä pienet hiukkaspäästöt kuin varaavissa takoissa.

Selvitä hormin kunto

Kiukaan hormi ei ole ikuinen. Varsinkin vanhan kevythormin kunto on syytä tarkistaa huolella, kun kiuas menee vaihtoon. Kiukaan ongelmien syyksi voi paljastua hormin ja kiukaan välinen liitos, joka on alkanut vuotaa. Kevythormia voi koputella, jotta kuulee onko sen eristekerros edelleen paikallaan. Samalla on syytä tarkistaa, että hormin läpivienti yläpohjassa on oikein toteutettu ja paloturvallinen.

Yksityiskäytössä olevan vapaa-ajan asunnon hormit ja tulisijat on nuohousasetuksen mukaan nuohoutettava kolmen vuoden välein ja samassa yhteydessä tarkastuskin tulee tietysti tehtyä.

Uutta kiuasta ostettaessa on otettava huomioon, että savuhormin ja kiukaan tulee toimia yhdessä. Uusista CE-merkityistä teräshormeista löytyy tieto, mille savukaasujen lämpötiloille ne on testattu, kuten T400 tai T600. Se tarkoittaa, että yhdistelmä on paloturvallinen, kun savukaasujen lämpötilat pysyvät näissä rajoissa. Saunan kiukaalle tulee aina valita T600-luokan vaatimukset täyttävä hormi.

Kiuas ja hormi kuntoon ennen löylyjäPetri Saarinen

Tampereen pääpoliisiaseman rakennushanke on edennyt sisätyövaiheeseen. Työn alla on muun muassa kevyiden väliseinein rakentaminen, talotekniikka-asennuksia sekä pintarakennetöitä. Työmaalla työskentelee noin 150 ammattilaista. Harjannostajaisia juhlistettiin työmaalla perinteiseen tapaan juhlallisuuksien ja lohikeiton siivittämänä.

Rakennushankkeen toteuttaa valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt yhteistyössä Jatke Pirkanmaa Oy:n kanssa kärkihankeallianssimallilla. Uudisrakennuksen kokonaispinta-ala on noin 24 000 bruttoneliömetriä, ja hankkeen kokonaiskustannukset ovat arviolta 105 miljoonaa euroa. Rakennus valmistuu aikataulun mukaan vuoden 2026 lopussa.

– Rakennus on noussut työmaalla suunnitelmien mukaan, ja nyt pääsemme täydellä vauhdilla rakentamaan sisätiloja. Tulevista toimitiloista rakentuu modernit ja toimivat työympäristöt, jotka takaavat erinomaiset työskentelyolosuhteet poliisille pitkälle tulevaisuuteen, Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Jouni Viri kertoo.

Hankkeessa noudatetaan Senaatti-kiinteistöjen ohjeita hiilijalanjäljen pienentämiseksi, ja tavoitteena on pienentää hiilijalanjälkeä noin 25 % tavanomaiseen tasoon nähden. Rakennukseen tullaan asentamaan aurinkovoimala, jonka tuotantoteho on 400 kWp ja vuosituottoarvio 320 000 kWh.

Modernit ja toimivat tilat tukemaan poliisin toimintaa

Pääpoliisiasemaan sijoitetaan valtaosa poliisin toiminnoista, kuten valvonta- ja hälytystoiminta, rikostorjunta ja poliisivankila. Talon käyttäjinä tulee olemaan Sisä-Suomen poliisilaitos ja Keskusrikospoliisin Sisä-Suomen yksikkö, ja tiloissa tulee työskentelemään noin 500 henkilöä.

– Uusi poliisitalo tarjoaa poliisille modernit, toimivat ja terveysturvalliset puitteet tehdä työtä koko poliisilaitosalueen turvallisuuden eteen. Odotus uusista tiloista päättyy vihdoin ensi vuonna. Nyt on ilo juhlistaa hankkeen etenemistä aikataulussa, Sisä-Suomen poliisilaitoksen ylikomisario Markus Välimäki toteaa.

Poliisin lupapalveluiden on suunniteltu sijoittuvan valtion toimijoiden yhteiseen palvelupisteeseen, joka suunnitellaan Attilan virastotaloon lähelle Tampereen rautatieasemaa. Uusi pääpoliisiasema korvaa nykyiset Tampereen poliisitalot, jotka sijaitsevat Hatanpään valtatiellä ja Sorinkadulla.

Sorin alueen tulevista suunnitelmista on käynnissä asemakaavan muutos sekä Senaatti-kiinteistöjen ja Tampereen kaupungin järjestämä arkkitehtuurikutsukilpailu. Suunnittelukilpailulla haetaan kaupunkisuunnitteluratkaisua ja ideoita alueen asemakaavoituksen pohjaksi. Kilpailu järjestetään keskustan eteläiselle kehittyvälle muutosalueelle. Sorin alueella on poistuvia toimintoja, ja aluetta kehitetään yhteistyössä alueen maanomistajien kanssa. Kilpailua koskevat kilpailuehdotukset toimitetaan 13.6. mennessä tuomariston arvioitavaksi, ja kilpailu päättyy lokakuussa 2025.

Tampereen pääpoliisiasemalla vietettiin harjannostajaisiaToimitus

Asuntoja ei ole etenkään vanhemmissa rakennuksissa suunniteltu pitkiä hellekausia silmällä pitäen. Asunnot voivat lämmetä jopa yli 30 asteen, mikä huonontaa asumismukavuutta ja lisää erityisesti ikäihmisten ja pitkäaikaissairaiden terveysriskejä.

Oikeat toimintatavat ja ennakointi vähentävät asunnon kuumenemisen vaikutuksia. Energiatehokkaita viilentämisvinkkejä sekä kerrostalo- että pienkotiasujille on olemassa, ja asunnon sisätiloja voi suojata auringonpaisteelta usein eri tavoin.

Aurinkosuojaratkaisut, kuten markiisit, ikkunakalvot, lipat tai katokset, ovat Suomessa vielä vähäisellä käytöllä. Monessa rakennuksessa ne voisivat vähentää koneellisen jäähdytyksen tarvetta. Usein aurinkosuojausratkaisut ovat kestäviä ja kohtalaisen kustannustehokkaita hankkia.

– Ensisijaisesti kannattaa estää suoran auringon säteilyn pääsy sisätiloihin. Silloin, kun aurinko paistaa suoraan ikkunoihin, on järkevää sulkea ikkunat, verhot ja kaihtimet. Paras ratkaisu ovat rakennuksen ulkopuolelle lisättävät suojat, ikkunoita varjostavat puut tai muut rakenteet, sillä ne torjuvat auringonsäteitä ennen kuin ne kuumentavat huonetta, kertoo Motivan asiantuntija Minna Tolvanen.

Myös kerrostaloasukas voi viilentää asuntoaan

Kaikenlaisissa kodeissa voi pienillä konsteilla lisätä asumismukavuutta kesähelteillä. Tärkeää on suojautua ennakkoon paahteelta, eikä päästää kuumaa sisään. Passiivisen viilentämisen keinot toimivat sitä tehokkaammin, mitä aiemmin niitä alkaa tehdä.

– Liian kuumaa asuntoa saa viileämmäksi tuulettamalla oikein. Hyödynnä läpivetoa, jos se on mahdollista. Pidä ikkunat ja kaihtimet tai verhot kiinni päivisin ja avaa ne vain silloin, kun ulkona on viileämpi kuin sisällä. Samoin on tärkeää vähentää kodin lämpökuormaa ja välttää uunin, saunan ja ylimääräisten sähkölaitteiden käyttämistä, ilmastoasiantuntija Elina Mattero-Meronen sanoo.

Jos rakennuksessa on käytössä koneellinen poistoilmanvaihto, kannattaa sen käyttöä tehostaa yöaikaan. Parin kolmen tunnin tehostuksella saadaan huoneistoihin normaalia enemmän raitista ja viileää yöilmaa, mikä viilentää huoneilmaa ja jäähdyttää rakenteita jonkin verran.

Jo muutama aste viileämpää riittää

Koneelliseen jäähdytykseen voi turvautua, kun helpot ja nopeat viilennysvinkit eivät enää riitä.  Asuntojen koneellinen jäähdytys voi kasvattaa sähkölaskua huomattavastikin, jos ei hallitse energiatehokkaan viilennyksen taitoa. Tuulettimien, puhaltimien ja ilmastointilaitteiden käyttö maksaa laitteesta ja käyttötavoista riippuen vajaasta kymmenestä sentistä, jopa pariin euroon vuorokaudessa.

Jos kotia viilennetään koneellisesti ilmastointilaitteella tai lämpöpumpulla, on hyvä muistaa, että jo parin asteen viilennys riittää helpottamaan oloa. Viilennettävää tila kannattaa rajata sulkemalla ovet ja ikkunat, ja jäähdyttää vain niitä tiloja, joissa oleskellaan. Makuuhuone viilennetään pari tuntia ennen nukkumaan menoa, ja viilennys sammutetaan yöksi.

– Usein jo 25–26 asteeseen viilennetty sisäilma tuntuu miellyttävältä, koska huoneilmasta on poistunut viilennyksen yhteydessä myös kosteutta, Minna Tolvanen toteaa.

Myös ilmalämpöpumppua voi käyttää kodin viilentämiseen, asettamalla pumppu viilennystoiminnolle. Tällöin ovet ja ikkunat pidetään kiinni ja laite sammutetaan aina poissaolon ajaksi. Jäähdytyskäytössä ilmalämpöpumput toimivat hyvällä hyötysuhteella ja vievät vähemmän energiaa kuin lämmityskäytössä.

Suojaa kotisi kuumenemiseltaToimitus

Valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt käynnistää suunnittelukilpailun Niuvanniemen sairaalan uudisrakennuksen toteuttamiseksi. Kilpailu on osa laajempaa kehityshanketta, jonka tavoitteena on vastata tulevaisuuden vaativan oikeuspsykiatrisen hoidon tarpeisiin.

Kuopiossa sijaitseva 140-vuotias Niuvanniemen sairaala on valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävä toimija vaativan erityistason hoidon, mielentilatutkimusten ja oikeuspsykiatristen asiantuntijapalveluiden saralla.

Uudisrakennukseen suunnitellaan kuusi korkean turvallisuustason potilasosastoa ulkoilupihoineen sekä moderni hoitokeskus. Rakennukseen sijoitetaan yhteensä 102 potilaspaikkaa, ja se tulee olemaan noin 200 terveydenhuollon ammattilaisen työpaikka.

– Suunnittelukilpailun avulla saamme arvioitavaksi erilaisia ratkaisuja turvallisesta ja terapeuttisesta hoitoympäristöstä, ja ehdotusten sopivuudesta sairaala-alueen ainutlaatuiseen kulttuuriperintöön ja maisemallisiin arvoihin, Senaatti-kiinteistöjen asiakaspäällikkö Jari Auer kertoo.

Kilpailuohjelma ja ilmoittautumisen määräajat julkaistaan Hilma-palvelussa huhti-toukokuun taitteessa. Kilpailu järjestetään yhteistyössä Suomen Arkkitehtiliiton kanssa, ja siihen valitaan arvonnalla viisi kelpoisuusehdot täyttävää suunnitteluryhmää. Kilpailussa korostuvat turvallisuutta edistävät suunnitteluratkaisut, toiminnallinen selkeys, arkkitehtoninen laatu, kustannustehokkuus ja soveltuvuus suojeltuun kulttuuriympäristöön.

Kilpailun tavoitteena on luoda korkeatasoinen ja toteuttamiskelpoinen ratkaisu, joka tukee pitkäaikaista potilashoitoa ja modernia tutkimustoimintaa. Rakennuksen sijoittaminen suunnitellaan huolellisesti niin, että se kunnioittaa Niuvanniemen historiallista sairaalaympäristöä ja Puijon maisema-alueen arvoja.

Kilpailuehdotukset jätetään marraskuussa 2025, ja voittaja julkistetaan alkuvuodesta 2026. Tavoitteena on, että rakentaminen alkaa mahdollisimman pian kilpailun jälkeen.

Hankkeen kustannusarvio on noin 61,5 miljoonaa euroa (alv 0 %), ja hankkeen kokonaislaajuus on noin 11 000 neliömetriä.

Niuvanniemen Sairaala – Perustamisesta nykypäivään

Venäjän keisarin vahvistamalla vuosien 1877–1878 valtiopäivien päätöksellä linjattiin, että Suomen mielisairaanhoidon tarpeisiin vastattaisiin rakentamalla Kuopion kaupungin läheisyyteen uusi yhdistetty parannus- ja hoitolaitos. Tarkastelun kohteena olivat Kuopion lähistöllä sijaitsevat Savisaaren ja Fagernäsin eli Niuvanniemen maatilat sekä Kuopion kaupungin omistuksessa ollut Haapaniemen niemeke.

Niuvanniemen valintaan vaikutti paikan sijainnin ja rauhallisuuden lisäksi sen tarjoamat lunastusmahdollisuudet, sekä alueen luonnonkauneus, joka teki vaikutuksen päättäjiin. Merkittävänä tekijänä pidetään myös vuonna 1889 Kuopioon asti valmistunutta Savon rataa. Rautatieyhteyden ansiosta potilaita voitiin kuljettaa hoitoon myös pidempien matkojen päästä.

Rakentaminen ja toiminnan aloitus

Rakennustyöt Niuvanniemessä käynnistettiin vuonna 1881, ja ne saatettiin päätökseen vuoden 1884 aikana. Valmistuneeseen sairaalaan tuli yhteensä 120 sairaansijaa, jotka jakautuivat tasan, 60 paikkaa kummallekin sukupuolelle. Potilaspaikkojen ohella rakennettiin välttämättömät hallinto- ja talousrakennukset. Virallisesti toiminta alkoi helmikuun 1. päivänä vuonna 1885.

Kriminaalipotilaiden hoito

1900-luvun alkuvuosikymmenien aikana Niuvanniemessä hoidettavien kriminaalipotilaiden määrä kasvoi asteittain, joka lisääntyi erityisen voimakkaasti 1930-luvulla. Sota-ajan jälkeen sairaala sai erityistehtävän toimia kriminaalipotilaiden pääasiallisena hoitopaikkana.

Henkilökunta ja potilaiden luokittelu

Kun sairaalaa laajennettiin vuonna 1894, myös henkilökunnan määrää kasvatettiin vastaamaan lisääntynyttä potilasmäärää. Vuonna 1894 sairaalassa työskenteli 23 mieshoitajaa ja 19 naishoitajaa, potilasmäärän ollessa korkeimmillaan 310. Miesosastoilla hoitajamitoitus oli yksi hoitaja kuutta potilasta kohden ja naisosastoilla yksi hoitaja kahdeksaa potilasta kohden.

Yhteiskunnalliset olosuhteet heijastuivat sairaalayhteisön toimintaan, mikä näkyi tavassa luokitella mielisairaat potilaat. Potilaat jaettiin ensisijaisesti säätyläistöön ja rahvaaseen. Tämän jaon lisäksi käytettiin tarkempaa luokittelua varallisuuden perusteella. Potilaiden eriarvoinen asema konkretisoitui muun muassa päivämaksujen suuruudessa. Maksu määräytyi sen mukaan, mikä oli potilaan tai hänen edusmiehensä varallisuus, tai minkä suuruiseen päivämaksuun he olivat halukkaita sitoutumaan.

Päivämaksujen porrastuksella varmistettiin, että kukin potilas sai sairaalassa säätyään ja varallisuuttaan vastaavan elintason. Käytännössä kuitenkin vain harvat potilaat kuuluivat korkeimpia päivämaksuja maksavien joukkoon. Päivämaksujen skaala ulottui vapaapaikasta neljään markkaan päivässä.

Hoidon kehitys ja vaikutukset

Psyykelääkkeiden valikoiman monipuolistuminen ja niiden käyttöön liittyvän kokemuksen kasvu paransivat hoitotuloksia erityisesti 1970- ja 1980-luvuilla. Edistystä tapahtui etenkin jakomielitautiryhmän sairauksien ja depressiotilojen hoidossa. Lääkehoidon kehittyminen loi myös edellytyksiä eritasoisten psykoterapioiden ja toimintaterapian hyödyntämiselle, mikä paransi hoidon kokonaistuloksia.

Samaan aikaan tapahtunut eläketurvan kohentuminen ja sosiaalihuollon tehostuminen tukivat yhä useammin sairautensa vuoksi invalidisoituneiden potilaiden selviytymistä sairaalan ulkopuolella. Nämä tekijät yhdessä johtivat Niuvanniemen sairaalan keskimääräisten hoitoaikojen nopeaan lyhenemiseen. Vertailukohtana voidaan mainita, että vuosina 1955–1959 sairaalaan otetuista kriminaalipotilaista puolet oli kotiutettu vasta kymmenen vuoden hoidon jälkeen. Vuosina 1970–1971 vastaava aika oli pudonnut kolmeen ja puoleen vuoteen, ja 1980-luvulla hoitoajat lyhenivät edelleen. Tämän kehityksen seurauksena potilasmäärän aiempi nousu taittui ja kääntyi vuoden 1975 jälkeen yhä selvempään laskuun.

Määrätietoinen kehittäminen 1980-luvulla

1980-luvulla valtiovalta ryhtyi panostamaan määrätietoisesti Niuvanniemen sairaalan kehittämiseen. Vuonna 1982 sairaalaan perustettiin toisen psykologin ja toisen sosiaalityöntekijän virat. Seuraavana vuonna, 1983, perustettiin tutkijaylilääkärin virka, joka siirrettiin Mustasaaren sairaalasta. Vuonna 1985 henkilöstöresursseja vahvistettiin kolmannella ylilääkärin viralla. Myös pitkään suunnitteilla ollut terapiarakennushanke eteni, ja uusi, bruttoalaltaan 3126 neliömetrin suuruinen terapiarakennus vihittiin käyttöön sairaalan 100-vuotisjuhlan yhteydessä 26. syyskuuta 1985.

Yhteiskunnan lisääntynyt tuki oli ratkaisevan tärkeää sairaalan uudelle kehityslinjalle. Sairaalan tavoitteena oli profiloitua oikeuspsykiatrian erikoissairaalaksi ja lopulta yliopistoklinikaksi. Tähän Niuvanniemen sairaalalla oli hyviä edellytyksiä, joita olivat mielisairaslain 12 §:ssä määritelty valtion mielisairaalan erityistehtävä, sairaalan suuri koko, sekä Kuopion- Yliopiston ja yliopistollisen keskussairaalan (KYKS) maantieteellinen läheisyys.

Pitkäaikainen työ alan oppituolin saamiseksi Kuopioon tuotti tulosta vuonna 1983, jolloin Kuopion yliopistoon perustettiin Suomen ensimmäinen oikeuspsykiatrian professuuri. Virkaan kutsuttiin dosentti, Niuvanniemen sairaalan johtava ylilääkäri, Panu Hakola.

Syyskuun 1. päivästä 1983 alkaen Niuvanniemen sairaala on toiminut oikeuspsykiatrian klinikkana, aluksi osana Kuopion Yliopistoa (aina 31.12.2009 saakka) ja sittemmin osana Itä-Suomen yliopistoa.

Vanhin toimiva psykiatrinen sairaala

Nykyään Niuvanniemen sairaala on vanhin Suomessa edelleen toiminnassa oleva psykiatrinen sairaala, sen jälkeen kun Lapinlahden sairaala liitettiin Helsingin yliopistolliseen keskussairaalaan. Sairaalan yli 100-vuotinen historia näkyy sen rakennuskannassa. Historialliset rakennukset ovat Museoviraston suojeluksessa. Niiden peruskorjauksissa on pyritty säilyttämään alkuperäinen ilme mahdollisimman tarkasti, samalla kun tiloja on modernisoitu vastaamaan kehittyvän psykiatrian ja uuden tekniikan asettamia vaatimuksia.

Lähteet: Niuvanniemen sairaala, Malmivuori J., Niuvanniemen sairaalan historia 1885-1985, Kuopion yliopiston julkaisuja, Kuopio 1985.

Niuvanniemen sairaalan uudisrakennuksen suunnittelukilpailu käynnistyyHarry Anderson

Suomen ensimmäisen toimistopilvenpiirtäjä Horisontin rakennustyöt on saatu päätökseen aikataulussaan ja rakennus luovutettu omistajalleen kiinteistösijoitusyhtiö Niamille. Muutot ovat käynnistyneet ja 24. kerrokseen avautuva ranskalaishenkinen ravintola BISOUBISOU Brasserie & Bar käynnistää toimintansa vappuaattona.

– Toimistotyön luonne on muuttunut viimeisten vuosien aikana. Useat yritykset etsivät uudenlaisia toimitilaratkaisuja, jotka tukevat työntekoa, lisäävät työntekijöiden viihtyvyyttä ja kohtaavat yritysten vastuullisuustavoitteet – näihin tarpeisiin Horisontti vastaa. Yrityksille on tarjolla valmiita tilakonsepteja, mutta tilat mahdollistavat myös yksilöllisten ratkaisujen toteuttamisen. Horisontin toimitilakonsepteja kehittäessämme ihastuimme ratkaisuun itsekin ja päädyimme siirtämään toimitilamme Kalasatamaan, SRV:n toimitusjohtaja Saku Sipola sanoo.

SRV muuttaa uusiin tiloihinsa Horisontin kuuteen kerrokseen toukokuun aikana.

– Tärkeintä meille oli toteuttaa toimitiloja, jotka tukevat nykypäivän ja tulevaisuuden hybridityöskentelyä lähipalavereiden ja teams-putkien keskellä, sujuvoittavat arkea, tarjoavat työntekijöille mielekkäät mahdollisuudet työn tauottamiseen ja mikä tärkeintä, luovat edellytykset ihmisten kohtaamiseen. Tätä varten toteutimme kokonaisen yhteisöllisen kerroksen, Olkkarin, jossa tavataan työkavereita eri puolilta organisaatiota taukojen, lounaan tai yllättävien sparrailuhetkien parissa, Sipola kertoo.

Ravintola BISOUBISOU Brasserie & bar avataan vapuksi

Horisontin 24. kerrokseen sijoittuva BISOUBISOU brasserie & bar yhdistää ranskalaisen brasserien perinteet ja New Yorkin mutkattoman asenteen. Ravintolaan tulee 100 illallispaikkaa ja kolme kabinettia, lasiveranta sekä 50-paikkainen baari. Kaikille avoin ravintola toimii arkisin lounas- ja ilta-aikaan sekä lauantaisin. Näköalahissi kuljettaa asiakkaat ravintolaan Redin pääovien vierestä ja käynti onnistuu myös kauppakeskus Redin sisältä Horisontin 3. kerroksen aulan vastaanottoaikoina.

– Olemme tosi iloisia saamastamme vastaanotosta. Vappuaaton avajaisiltamme on jo varattu täyteen, mutta baarin puolelle voi piipahtaa drinkeille ja snäkeille ilman pöytävaraustakin, ravintoloitsijat Teemu Aura ja Maiju Åstedt vinkkaavat.

Ravintolalle toteutettiin Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen lasiveranta, mikä mahdollistaa terassin käytön ympäri vuoden. Lasiverannan suunnittelussa otettiin huomioon pilvenpiirtäjälle erityiset tuuliolosuhteet, lämpökuormat ja auringon paiste eri vuodenaikoina. Erityisesti talotekniikalla oli suuri merkitys, jotta terassin olosuhteet saatiin vastaamaan lähes sisäolosuhdetta.

Kokemusta ja asiantuntemusta

Horisontin rakennustyöt käynnistyivät huhtikuussa 2023. Kahden vuoden rakentamisen aikana mittavalle työmaalle perehdytettiin yhteensä yli 1200 henkilöä. 26-kerroksinen, 111-metrinen Horisontti on järjestyksessään viides Kalasataman kahdeksan tornitalon kokonaisuudesta.

– Työmaa eteni hienosti aikataulussaan, vaikka vaatimustasot ja vaikeusaste olivat korkealla, kun toteutettiin ennennäkemättömiä rakenneratkaisuja. Työmaan turvallisuustason toteutuksesta saimme Talonrakennusteollisuuden Uudenmaan suurten yritysten työturvallisuuspalkinnon vaativimmasta runkovaiheesta, kertoo SRV:n projektipäällikkö Satu Tammilehto.

SRV:llä on 80 prosentin markkinaosuus yli 100 metristen pilvenpiirtäjien rakentamisessa. Kahdeksan tornitalon kokonaisuudesta valmistui ensin vuoden 2019 lopulla 134-metrinen Suomen korkein asuinrakennus Majakka. Toisena valmistui 124 metrin Loisto vuonna 2021 ja kolmantena 120 metrin Lumo One vuonna 2022. 98 metrin korkeuteen meren pinnasta kurottava Visio valmistui vuonna 2023.  Lisäksi SRV on toteuttanut Espooseen 90-metrisen Niittyhuipun ja Tampereelle 88-metrisen Torni-hotellin.

A-energialuokan tilat ja älykäs talotekniikka takaavat viihtyisät olosuhteet

Horisontti on suunniteltu energiatehokkaaksi ja toteutettu A-energialuokkaan. Tornitalolle haastavan korkeimman energialuokan saavuttaminen muodostui useiden yksityiskohtien kokonaisuudesta, kuten rakennuksen tiiveydestä, tehokkaasta olosuhdehallinnasta ja ilmanvaihtoratkaisuista. Rakennuksessa on panostettu jäähdytyskapasiteettiin, tulevaisuuden ilmastohaasteetkin huomioiden. Kerroskohtainen säädettävä ilmanvaihto, lämmitys ja jäähdytys varmistavat miellyttävät olosuhteet ympäri vuoden, ja sisäilman laatua seurataan älykkäillä antureilla.

Vastuullisuusraportointiin käyttäjäyrityksille tarjotaan kattavaa vastuullisuusdataa, kuten kulutusseurantaa ja hiilijalanjälkilaskentaa. Horisontille on haettu LEED-ympäristösertifikaatin korkeinta Platinum-tasoa.

Toimistopilvenpiirtäjä Horisontti valmistunut KalasatamaanHarry Anderson

Eero Järnefeltin, A. W. Finchin ja Ilmari Aallon yhteisteos konservoitiin ensimmäistä kertaa yli sataan vuoteen. Teos palaa Helsingin päärautatieaseman ravintolasalin seinälle osana laajaa kehityshanketta, jossa suojeltu rakennus saa entistä vahvemman roolin kaupunkikulttuurin keskuksena.

Helsingin päärautatieaseman jättimäinen Maisema Kolilta -maalaus on palautettu paikoilleen puoli vuotta kestäneen konservointityön jälkeen. Yli kahdeksan metriä leveä ja viisi metriä korkea teos irrotettiin ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun se asennettiin aseman ravintolasaliin vuonna 1923.

Konservointi tehtiin osana 60 miljoonan euron hanketta, jonka tavoitteena on vahvistaa aseman roolia paitsi liikenteen solmukohtana myös kaupunkikulttuurin keskuksena. Teoksen kunnostus oli välttämätöntä sen säilymisen kannalta.

– Kangas oli alkanut pussittua ja löystyä, mikä uhkasi sen rakenteellista kestävyyttä ja visuaalista eheyttä. Vuosikymmenten ja salin elämän jälkien myötä myös teoksen alkuperäinen väriloisto oli haalistunut, sanoo vastuukonservaattori Liisa Helle-Wlodarczyk.

Konservointi kansainvälisessä yhteistyössä

Konservointi aloitettiin puhdistamalla teos paikallaan seinällä, jonka jälkeen se laskettiin alas ja asetettiin vaakatasoon jatkokäsittelyä varten. Teos oli paikoin tummunut ja likaantunut, ja sen rakenne oli heikentynyt.

Teoksessa hyödynnettiin Elastic Tensioning System -pingotusmenetelmää, jota käytettiin nyt Suomessa ensimmäistä kertaa. Menetelmä perustuu jousimekanismiin, joka reagoi ympäristön muutoksiin ja vähentää rakenteellista rasitusta kankaalle.

Menetelmän käyttöönottoa valvoi italialainen konservaattori Antonio Iaccarino Idelson. Tekniikkaa on hyödynnetty maailmalla monissa merkittävissä teoksissa, kuten Rembrandtin Yövartion konservoinnissa Amsterdamin Rijksmuseumissa.

– Projekti on ollut ainutlaatuinen mahdollisuus oppia tekniikkaa kansainvälisiltä kollegoilta ja jakaa kokemusta eteenpäin suomalaisille konservaattoreille, vastuukonservaattori ja Eero Järnefelt -asiantuntija Nina Robbins sanoo.

Konservointi tehtiin aktiivisen työmaan yhteydessä

Konservointiprojekti toteutettiin tiiviissä yhteistyössä useiden asiantuntijatahojen kanssa. Mukana olivat konservaattorien lisäksi taidelogistiikan, rakennesuunnittelun, valaistuksen, paloturvallisuuden ja rakennussuojelun asiantuntijat. Myös VR:n ja Museoviraston edustajat osallistuivat suunnitteluun ja valvontaan.

Konservointi ja ravintolasalin remontti ajoittuivat osin samaan aikaan, mutta työt tehtiin tilallisesti eriytetysti. Konservaattorit työskentelivät omaan käyttöön rajatussa tilassa, jossa taideteoksen käsittely voitiin tehdä hallituissa olosuhteissa. Työmaan toiminnot sovitettiin yhteen konservoinnin kanssa aikataulullisesti ja logistisesti.

– Poikkeuksellista oli se, että konservointi ei tapahtunut museoympäristössä tai työhuoneella, vaan aktiivisen rakennushankkeen yhteydessä. Tämä vaati täsmällistä yhteydenpitoa ja suunnittelua eri toimijoiden välillä, sanoo projektia johtanut taideasiantuntija Jukka Valkonen.

Teos on osa suojeltua kulttuuriympäristöä

Maisema Kolilta maalattiin alun perin Suomen Matkailijayhdistyksen tilauksesta, ja se oli esillä Berliinin matkailunäyttelyssä vuonna 1911. Helsingin päärautatieasemalle se sijoitettiin vuonna 1923 osaksi Eliel Saarisen suunnittelemaa rakennusta.

Ravintolasali on suojeltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Suojelupäätöksessä mainitaan erikseen myös teos itse – se kuuluu tilaan, eikä sitä voi siirtää.

– Se on aina ollut osa tätä kiinteistöä, ja pidämme siitä huolen, sanoo VR:n hankepäällikkö Jani Jääskeläinen.

– On tärkeää, että näin merkittävästä teoksesta huolehditaan pitkäjänteisesti. Museovirasto arvostaa sitä, että VR teoksen omistajana sitoutui poikkeuksellisen laajaan ja vaativaan konservointiin kulttuurihistoriallisesti tärkeässä kohteessa, sanoo Museoviraston yliarkkitehti Mikko Mannberg.

Ravintolasali uudistuu – taideteos huomioidaan suunnittelussa

Konservointi toteutettiin aseman ravintolasalissa, jossa teos on sijainnut koko ajan. Sali uudistetaan osana aseman kokonaisremonttia, ja tilaan tuleva uusi ravintola julkistetaan myöhemmin tänä vuonna.

Suunnittelussa huomioidaan erityisesti maalauksen säilyminen. Keittiö siirretään pois teoksen alta, ja uudet rakenteet sijoitetaan salin sivureunaan ja kellarikerrokseen.

Helsingin päärautatieasemalla oleva Maisema Kolilta -maalaus konservoitiinCarmen Agramund

Joillakin meluisilla työpaikoilla käytetään musiikin kuunteluun tarkoitettuja vastamelukuulokkeita kuulonsuojaimina, vaikka ne eivät suojaa melulta.

Kuulonsuojainten tarkoitus on suojata kuuloa haitalliselta melulta ja estää kuulovaurion syntyminen. Suomessa meluvamma on yhä yleisin ammattitauti. Kuulonsuojaimia on käytettävä työssä aina, kun melualtistus ylittää 85 desibeliä dB(A). Työntekijä on kuitenkin oikeutettu saamaan kuulonsuojaimet käyttöön, kun melualtistus on yli 80 dB(A).

– Olemme törmänneet työpaikkatarkastuksissa toistuvasti tilanteeseen, jossa meluisassa työympäristössä työntekijät käyttävät omia musiikin kuunteluun tarkoitettuja kuulokkeita tai nappikuulokkeita kuulonsuojaimina. Huolimatta siitä, että näissä kuulokkeissa voi olla vastamelutoiminto, ne eivät ole lainsäädännön edellyttämiä henkilönsuojaimia, kertoo tarkastaja Rami Laine.

Melulle altistumista on rajoitettava

Työturvallisuuslain mukaan työntekijän altistuminen melulle on rajoitettava niin vähäiseksi, ettei siitä aiheudu haittaa tai vaaraa työntekijän turvallisuudelle tai terveydelle. Työnantajan on tunnistettava melua aiheuttavat tekijät ja selvitettävä työntekijöiden mahdollinen altistuminen melulle. Työnantajan on arvioinnin perusteella poistettava melun vaarat ja haitat tai vähennettävä niitä niin paljon kuin mahdollista.

Melun äänitasosta ja taajuudesta riippuen suojaimet valitaan niin, että työntekijä on melulta suojassa, mutta kuulee tarvittaessa esimerkiksi hälytys- ja varoitusäänet. Jos työssä on tarve kommunikoida, valitaan suojaimet, jotka tämän mahdollistavat.

– Kun suojainten käyttötarve on riskinarvioinnissa tunnistettu ja määritelty, on työntekijöiden käytettävä työnantajan tarjoamia suojaimia, toteaa Laine.

Jos työpaikan ääniympäristö ei edellytä kuulonsuojaamista ja työ mahdollistaa esimerkiksi musiikin kuuntelun, työnantaja voi sallia omien kuulokkeiden käytön työssä. Tällöin työnantajan on riskinarvioinnissa pohdittava kuulokkeiden käytön tuomat mahdolliset lisäriskit.

– Työnantaja voi riskinarvioinnin perusteella asettaa kuulokkeiden käyttöön kieltoja tai rajoituksia esimerkiksi siksi, että keskittyminen herpaantuu, varoitusääniä ei kuulla, trukkiliikennettä, painavia nostoja tai koneiden ja laitteiden epänormaalia käyttöääntä ei huomata. Työpaikalla on siis hyvä keskustella ja miettiä yhteisiä pelisääntöjä tähänkin asiaan, tarkastaja Rami Laine kertoo.

Kuulonsuojain ja kuulokkeet ovat eri välineitäToimitus

Oulun Ruskonselkään on valmistunut uusi, noin 21 000 neliömetrin pääpoliisiasema, joka sisältää myös käräjäoikeuden istuntosalin. Samalle tontille rakennetaan myös vankila, joka valmistuu loppuvuodesta 2025. Kyseessä on yhteishanke, jossa poliisin, vankilan ja istuntosalien tilat sijoitetaan samalle tontille.

Uusi pääpoliisiasema tarjoaa modernit ja turvallisuutta parantavat tilat, jotka sujuvoittavat henkilöstön työtä ja vahvistavat eri turvallisuusviranomaisten yhteistyötä. Rakennuksessa on poliisin, vankilan ja käräjäoikeuden yhteisiä tiloja, kuten asiakkaiden vastaanotto- ja tarkastustilat, turvatarkastus, kokoustilat, sekä istuntosali. Rakennukseen sijoittuvat muun muassa poliisilaitoksen johto ja hallintoa, valvonta- ja hälytystoiminta, rikostutkinta, poliisivankila ja Keskusrikospoliisin Oulun yksikkö. Uusissa tiloissa tulee työskentelemään yhteensä noin 500 työntekijää.

– Olemme tyytyväisiä siihen, että pääpoliisiasema on valmistunut laatu- ja kustannustavoitteiden mukaisesti. Vankilan rakennustyöt etenevät suunnitellusti ja niiden arvioidaan valmistuvan vuoden 2025 lopulla, kertoo Senaatti-kiinteistöjen rakennuttamisryhmän päällikkö Harri Karjula.

Yhteishankkeessa vankilan ja poliisin tilat sekä käräjäoikeuden istuntosalit rakennetaan samalle tontille sisäyhteydellä. Yhteinen tilaratkaisu tuo toiminnallisia, logistisia ja tilankäytöllisiä etuja. Koko hankkeen laajuus on noin 32 000 neliötä, ja kustannusarvio on 130 miljoonaa euroa.

– Olemme erittäin tyytyväisiä, että henkilöstömme pääsee vihdoin työskentelemään saman katon alle nykyaikaisiin ja toimintaa tukevin tiloihin. Yhteisöllisyys, tiedonkulku ja yhteistyö paranevat merkittävästi, mikä tehostaa toimintaamme monin tavoin. Myös logistiset hyödyt, kuten kiinniotettujen kuljetusten vähentyminen ja läheinen yhteistyö tuomioistuimen sekä vankilan kanssa tekevät tästä kokonaisuudesta ainutlaatuisen koko Suomessa, sanoo Oulun poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkö Arto Karnaranta.

Hanke on ollut merkittävä työllistäjä

Hanke työllisti noin 600 henkilöä rakennusaikana. Rakennuttajana toimii valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt, joka toteuttaa hankkeen Senaatti-kiinteistöjen allianssimallilla. Vankilan toiminta ja Käräjäoikeuden istunnot alkavat Ruskonselässä alkuvuodesta 2026.

Pääpoliisiaseman ja istuntosalien rakennustyöt käynnistyivät syksyllä 2022, ja hankkeen päätoteuttajana toimii SRV. Hankkeessa huomioidaan valtion tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä, ja sekä Senaatti että SRV ovat sitoutuneet päästöttömään työmaahan.

Rakentamisessa on pyritty energiatehokkuuteen ja ympäristökuormituksen vähentämiseen. Rakennuksen katolle asennettu aurinkovoimala tuottaa noin 270 000 kWh uusiutuvaa energiaa vuodessa, kattaen noin 10 % kiinteistön vuosittaisesta sähköenergiakulutuksesta. Se vastaa yhteensä noin 130 kerrostalokaksion vuosittaista energiankulutusta. Lisäksi alueen luonnon monimuotoisuutta tuetaan hulevesien viivytysaltailla.

Uusiin tiloihin muuton jälkeen valtiolla ei ole käyttöä vanhan Haukiputaan poliisiaseman tiloille, joten niistä luovutaan. Senaatti aloittaa tilojen myyntivalmistelut, kun tilat on tyhjennetty.

Oulun uusi pääpoliisiasema valmistunutCarmen Agramund

Putkirikko on ikävä ja etenkin vanhoissa pientaloissa yllättävän yleinen vahinko. Ongelmat voivat alkaa jo kymmenenkin pakkasasteen tietämillä, jos talovesijohto on routarajan yläpuolella ja liian lähellä maanpintaa sekä huonosti eristetty. Yleisemmin jäätymiset alkavat pakkasen ollessa parikymmentä astetta.

Putkien jäätymisen riski kasvaa merkittävästi yli 20 asteen pakkasessa, mutta jo kymmenenkin asteen pakkanen on riski, mikäli vesijohdot ovat liian kylmässä paikassa ja kehnosti eristetty. Kun pakkanen pääsee johonkin kohtaan vesijohtoa, muodostuu siihen jäätulppa. Jäätyessä veden tilavuus kasvaa noin yhdeksän prosenttia. Laajeneva jää murtaa putken, ja sään lämmetessä jää sulaa, jolloin vesivuoto paljastuu.

Putkivaurioita voi pyrkiä ehkäisemään jo kesällä. Jos vesijohto on liian pinnassa, sen voi kaivaa jo kesällä esiin ja lämpöeristää paremmin. Tarpeeksi paksuun putkeen voi myös asennuttaa sisäpuolelle kaapelin, joka pitää putken sulana.

Suojaus ei ole myöhäistä talvellakaan

Talvellakin voi vielä tarkistaa vesijohtojen eristyksen. Varmista, että putkien eristeet ovat ehjiä ja peittävät putket kokonaan. Pienikin reikä eristyksessä voi aiheuttaa putken jäätymisen. Myös maassa kulkevat vesijohdot on eristettävä, jos ne eivät sijaitse routarajan alapuolella. Putkiin voi myös asentaa lämmityskaapelin, joka pitää ne sulana.

Jos riski jäätymisestä on kuitenkin olemassa, niin voi yrittää ottaa väliaikaisia keinoja avuksi. Käytä tarvittaessa ja vain hetkellisesti lisälämmitintä, esim. lämpöpuhallinta. Jäätymiselle alttiin putken kohdalle voi kasata lunta, koska tallaamaton lumi eristää myös jonkin verran lämpöä. Jätä hana auki, virtaava vesi ei jäädy helposti.

Jos vesijohto on jo ehtinyt jäätyä, on sen sulatus tehtävä erityisen varovaisesti. Vaarana on, että sulatusvaiheessa tulee halkaisseeksi vielä ehjänä pysynyttä putkea. Sulattaminen vaatii oikeita menetelmiä ja laitteita, jotta putki saataisiin sulaksi rikkomatta sitä. Kaikenlaiset lämmittelyviritykset hitsausmuuntajasta avotuleen on syytä unohtaa, sillä niillä saa aikaan vain enemmän vahinkoa.

Putkien jäätymiset ovat yleisiä vahinkojaToimitus

Aurinkopaneelien optimaalisen toiminnan kannalta on olennaista, että mahdollisimman suuri osa tulevasta auringon säteilystä pystytään hyödyntämään. Likaantuminen ja toisaalta aurinkopaneelilasin vaurioituminen heikentävät paneelin kykyä absorboida säteilyä.

Turun yliopiston tutkimusryhmä selvitti, mikä oli paras tapa pitää aurinkopaneelit puhtaana, jotta auringon säteilyn läpäisevyys pysyisi paneeleissa mahdollisimman hyvänä. Useimmat puhdistusaineet, kuten lasinpuhdistusaine ja isopropanoli, osoittautuivat soveltuviksi kyseisen aurinkopaneelilasin puhdistamiseen. Poikkeuksen teki tiskiaine, jonka käyttöä ei saatujen tulosten valossa voida suositella. Jopa likaisen lasin läpäisevyys oli parempi kuin tiskiaineella puhdistetun.

– Aurinkokennojen pinnat ovat yleensä lasia, mutta niissä on tyypillisesti optinen pinnoite, jonka vaurioittamista on tärkeä varoa. Emme testanneet tässä tutkimuksessa mekaanista puhdistusta emmekä esimerkiksi painepesuria, mutta itse en niitä paneeleille käyttäisi, varoittaa materiaalitekniikan professori Kati Miettunen.

Tutkimuksessa havaittiin, että kyseisen heijastuksenestopinnoitetun aurinkopaneelilasin optiset ominaisuudet eivät heikentyneet kemiallisen puhdistuksen seurauksena muulloin kuin tiskiainetta käytettäessä. Tiskiaine ei todennäköisesti vahingoita lasia. Huuhtominen ei kuitenkaan vaikuta riittävän, sillä tiskiaineella puhdistetun aurinkopaneelilasin läpäisevyys ei palannut puhdistusta edeltävälle tasolle huuhtomisen jälkeen.

– Vaikka tiskiaineella puhdistettu lasi näyttää puhtaalta, sen kyky läpäistä valoa on heikentynyt huomattavasti. Puhtaan näköinen lopputulos ei siis takaa optimaalista toimintaa, kertoo tutkimusavustaja Julianna Varjopuro.

Turun yliopiston Aurinkoenergiamateriaalit ja -systeemit -tutkimusryhmässä (SEMS) tehty tutkimus tuottaa tietoa aurinkopaneelien ylläpidosta aurinkosähkön käyttäjille. Tietoa aurinkosähkön käyttäjille tuotetaan etenkin RealSolar-hankkeen kautta, jossa tutkitaan aurinkosähkön lisäämistä suomalaiseen energiajärjestelmään. Saavutettava tieto aurinkosähköratkaisuista on tärkeää tasavertaisen vihreän siirtymän kannalta.

Tiskiaine ei sovellu aurinkopaneelien puhdistukseenHarry Anderson

Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) tietoon on tullut tänä vuonna satoja tapauksia, joissa valokuitukaapeleiden asentamisesta on aiheutunut vakava vaaratilanne. Useimmiten kaivinkoneella on kaivettu vaarallisen lähellä maakaasuputkea tai sähkökaapelia.

Kauhan tai suuntaporan osuessa kaasuputkeen vuotava kaasu aiheuttaa aina räjähdysvaaran. Sähkökaapeliin osuminen voi aiheuttaa hengenvaaran tai vakavia vammoja. Lisäksi maanalaisten rakenteiden vaurioittaminen aiheuttaa aina keskeytyksiä sähkön tai kaasun jakeluun ja korjauskustannuksia kaivajalle. Hyvällä suunnittelulla, ohjeita noudattamalla ja asianmukaisella työn valvonnalla vaaratilanteet voidaan välttää.

Kun suunnittelet kaivutöitä;

– Selvitä hyvissä ajoin tarvittavien ilmoitusten ja mahdollisten kaivulupien hakeminen kaupungista tai kunnasta. Ota selvää kaivualueella olevista maanalaisista rakenteista. Sijaintietoja löytyy kaupunkien ja kuntien raken-nusvalvonnasta sekä mm. seuraavilta verkkosivuilta: johtotietopankki.fi ja kaivulupa.fi.

– Ota sijaintitietoselvityksen perusteella yhteyttä putkien ja kaapeleiden omistajiin näyttöä ja lisäohjeita varten. Yhtiöt näyttävät tarkan sijainnin yleensä maksutta.

–  Jos kaivun yhteydessä kaikesta huolimatta paljastuu maanalaisia rakenteita, keskeytä työ ja ota yhteys putken tai kaapelin omistajaan. Vaikka rakenne ei näyttäisi silmin nähden vaurioituneelta, omistajan on syytä olla tietoinen tapahtumasta mahdollisten myöhemmin esiin tulevien ongelmien takia. Usein omistaja haluaa myös tarkastaa kaapelin tai kaasuputken ennen sen uudelleen peittämistä.

Kaasuputken vaurioittaminen voi johtaa räjähdysonnettomuuteen

– Tänä vuonna mm. Helsingissä ja muualla Uudellamaalla, Hämeenlinnassa ja Kotkassa on sattunut viikoittain valokuitukaapelien sijoittamisesta johtuvia vaaratilanteita, joissa kaasuputkeen osuminen on ollut lähellä. Kaasuputken vaurioittaminen aiheuttaa aina syttymis- ja räjähdysvaaran ja ohjeistuksesta piittaamaton asentaja asettaa itsensä ja ulkopuoliset vaaraan. Maakaasu on helposti syttyvää, paineenalaista ja räjähdysvaarallista, varoittaa Tukesin ylitarkastaja Lotta Immonen.

– Jotta onnettomuudet voidaan välttää, on maakaasuputken lähellä maankaivutyötä tekevän aina otettava yhteyttä kaasuyhtiöön ennen töiden aloittamista. Näin varmistetaan kaivutöiden turvallisuus ja ehkäistään vaaratilanteita, Immonen neuvoo.

Mistä tiedät maakaasuputkiston sijainnin?

Maakaasuputkien sijoitussyvyys on n. 80–100 cm, putkilinjat merkitään maastoon valkoisilla merkintäpylväillä. Pylväissä on keltainen merkintäkilpi, jossa on kerrottu kaasuputken tarkempi sijaintitieto, kaasuyhtiön nimi ja puhelinnumero. Rakennetuilla kaupunkialueilla pylväitä ei välttämättä ole, mutta tieto maakaasulinjoista voi olla merkitty ympäristöön tai katukaivojen kansiin. Maan alla kaasuputki on merkitty keltaisella nauhalla, jossa lukee MAAKAASU tai NATURGAS tai NATURAL GAS.

Sähkökaapeleiden lähellä kaivettaessa on sähköiskun vaara

Tukesin tietoon on tullut tänä vuonna jo yli sata valokuituasennuksiin liittyvää vaaratilannetta, kun kaivaessa on vaurioitettu tai kaivettu esiin jännitteisiä sähkökaapeleita. Ilmoitukset koskevat yleensä sähkö- tai maanrakennusalan ammattilaisille sattuneita tapauksia, ja niitä tekevät pääasiassa jakeluverkkoyhtiöt ja sähköurakoitsijat.

– Sähköjohtoja on maakaapeloitu Suomessa vuosikymmeniä. Valokuitua asennetaan enemmän kuin koskaan tähän mennessä, minkä vuoksi jo olemassa olevien maanalaisten rakenteiden selvittäminen ennen kaivutyöhön ryhtymistä on erityisen tärkeää vaaratilanteiden välttämiseksi, sanoo Tukesin ylitarkastaja Hennamari Valkeinen.

Maakaapeleiden sijaintia ei voi päätellä mistään silmämääräisesti. Asennusstandardien mukaan maahan asennetun kaapelin yläpuolelle tulee sijoittaa keltainen merkintänauha. Sähkökaapeleiden merkintä-väri on keltainen, joten kauhan mukana nouseva keltainen muovinauha tai keltainen asennusputki ovat merkki siitä, että ollaan sähkökaapelin läheisyydessä ja kaivu pitää keskeyttää välittömästi ja olla yhteydessä kaapelin omistajaan. Tähän ei voi kuitenkaan liikaa luottaa, sillä vanhemmissa maakaapeliasennuksissa suojanauhoja ei välttämättä ole.

– Jos kaikesta valmistautumisesta huolimatta kaivun aikana tulee esille kaapeleita, putkia tai merkkinauhoja, työ on keskeytettävä välittömästi ja selvitettävä kaapelin omistajalta, miten asiassa edetään. Vaikka kaapelin kaivaminen esiin ei aiheuttaisi välitöntä sähköiskun vaaraa kaivutilanteessa, sähköalan ammattilaisen on tarkistettava kaapeli mahdollisen eristevaurion varalta ennen sen uudelleen peittämistä, Valkeinen muistuttaa.

Valokuitukaapeleiden kaivutöissä satoja vakavia vaaratilanteitaToimitus