Kesälomat ovat alkamassa ja moni suuntaa kalaan. Seisovilla pyydyksillä, kuten verkoilla, kalastavan tulee muistaa merkitä pyydykset oikein. Mikäli pyydyksiä ei ole merkitty asianmukaisilla kohoilla tai lippusaloilla kalastuksenvalvojat voivat ottaa ne talteen. Moni kalastaja tuntuu myös olevan epätietoinen siitä, että pyydyksiin tulee aina merkitä pyydyksen asettajan yhteystiedot.
Pyydysten merkinnästä säädetään kalastusasetuksessa. Vaikka nykyinen merkintätapa on ollut voimassa jo yli kymmenen vuotta, on kalastajilla edelleen puutteita merkinnässä. Seisovien ja kiinteiden kalanpyydysten, kuten verkkojen, katiskan, pitkäsiiman tai rysän selvästi havaittava merkintä on pakollista, selviää Kalatalouden Keskusliitosta.
Miten pyydykset tulee merkitä?
Kalastusasetuksessa vesialueet jaotellaan vesiliikenteen käyttämiin ja muihin alueisiin. Vesiliikenteen käyttämiä alueita ovat muun muassa väylät ja muut vesialuksille kulkukelpoiset vesialueet, joilla esiintyy satunnaista enemmän vesiliikennettä. Seuraavilla ohjeilla pärjää jo hyvin:
1) Vesiliikennealueella pyydys on merkittävä 1,2 m vedenpinnan yläpuolelle ulottuvaan salkoon kiinnitetyllä vähintään 20 cm leveällä ja korkealla neliön muotoisella lipulla. Lippusalot tulee varustaa vähintään 2 senttimetrin heijastimella.
2) Pintaverkot (lähempänä pintaa kuin 1,5 metriä) tulee vesiliikennealueella merkitä kahdella päällekkäisellä lipulla. Lippusalot tulee varustaa vähintään 2 senttimetrin heijastimella.
3) Muilla alueilla merkki voi olla koho, joka ulottuu vähintään 15 cm pinnan yläpuolelle tai 40 cm pinnan yläpuolelle ulottuva lippusalko.
4) Merkintä viimeistellään yhteystiedoilla. Pyydyksiin on merkittävä pyydyksen asettajan etu- ja sukunimi sekä puhelinnumero tai postiosoite/sähköpostiosoite. Lisäksi on käytettävä kalastusoikeuden osoittavaa merkkiä (pyydysmerkki), jos vesialueen omistaja sellaista vaatii.