Extralehdet Extralehdet
Hallitusohjelman mukaan henkilöstömitoitukseksi säädetään 0,7 ammattihenkilöä asiakasta kohti. Hoitajamitoitus saadaan jakamalla potilaiden määrä kaiken hoitohenkilökunnan määrällä.
Esimerkiksi 0,5 mitoituksella 30 asiakkaan hoivakodissa on teoriassa 15 hoitajaa. Käytännössä usein kaikkia asiakkaita on hoitamassa aamuvuorossa kuusi hoitajaa, iltavuorossa neljä ja yöllä yksi hoitaja. Myös vapaalla olevat neljä hoitajaa ja osa-aikaiset lasketaan mukaan mitoitukseen. Esimerkin kaltaisessa melko tavanomaisessa tilanteessa suurimmillaan yhtä asiakasta kohden on 0,2 hoitajaa ja pienimmillään 0,03 hoitajaa, kun mitoitus on 0,5.
”Henkilöstön vähimmäismitoitukseksi on nykyisin määritelty laatusuosituksessa 0,5 ammattihenkilöä asiakasta kohti. Suositus on ollut voimassa jo vuodesta 2013, mutta kaikissa yksiköissä se ei edelleenkään toteudu. Tämä osoittaa sen, että mitoituksesta on syytä säätää sitovasti lailla”, ministeri Kiuru toteaa.
Asian ratkaisemiseksi vanhuspalvelulain uudistus tehdään portaittain. Ensimmäisessä vaiheessa annetaan henkilöstön vähimmäismitoitusta koskeva lakiesitys eduskunnalle jo tänä syksynä ja laki tulisi voimaan vuonna 2020. Muista iäkkäiden palveluja koskevista muutoksista säädetään toisessa vaiheessa.
Ministeri Kiuru toteaa, että vanhuspalvelulain päivitystyössä on edetty hyvin.
”Asiantuntijajoukko valmistelee syyskuun loppuun mennessä lakiluonnoksen henkilöstömitoituksesta ympärivuorokautisissa hoivapalveluissa.”
”Lausuntokierroksen jälkeen hallituksen esitys tulee eduskunnan käsittelyyn viipymättä vuoden loppupuolella. Siinä yhteydessä selviää, kuinka pitkää siirtymäaikaa asiantuntijat esittävät sitovan henkilöstömitoituksen voimaantulon siirtymäajaksi. Selvää kuitenkin on, että ensi vuoden puolen välin jälkeen Suomessa ei pidä olla enää yhtään hoivapalveluyksikköä, joka alittaa nykyisen suosituksen mukaisen vähimmäistason”, ministeri Kiuru painotti ja kertoi, että tähän on varauduttu jo valtion ensi vuoden talousarvioesityksessä.
Vuoden 2019 loppuun mennessä valmistuvat muut vanhuspalvelulain muutosesitykset. Lausuntokierroksen jälkeen esitykset lähtevät eduskunnan käsiteltäväksi. Kun esitysten taloudelliset vaikutukset ovat tiedossa, ne otetaan huomioon valtion talousarviossa.
Valmistelutyötä evästettiin tänään työkokouksessa, jossa oli mukana hoivapalveluyrityksiä, ammattiliittoja, järjestöjä, kuntien edustusta ja valvontaviranomaisia.
”Työkokouksessa saavutettiin yhteinen tahtotila koko hallituskauden kestävälle vanhuspalvelujen kehittämiselle”, kertoi ministeri Kiuru.
