Extralehdet Extralehdet
Patenttisuojan keston pidennys on tehoton tapa kannustaa uusien lääkkeiden kehittämiseen. Pitkä patenttisuoja kannustaa rinnakkaislääkkeiden valmistajia kiertämään alkuperäislääkkeen patenttia. Tehokkaampaa olisi myöntää lyhyempiä mutta vahvempia patentteja.
Patenttisuojan avulla kannustetaan uusien lääkkeiden kehitykseen antamalla lääkkeen kehittäjälle yksinoikeus tuotteen myymiseen tietyksi ajaksi. Lääkemenot kasvavat nopeasti Suomessa ja koko Euroopassa, joten tulisi huolehtia, ettei rinnakkaislääkkeiden markkinoille tuloa viivytetä tarpeettomasti. Patenttisuoja on juuri nyt ajankohtainen, kun EU:n IPR-strategiaa (IPR tarkoittaa aineettoman omaisuuden oikeuksia. Intellectual Property Rights.) ja sen myötä immateriaalioikeuksia uudistetaan.
Tutkimuksen mukaan patentin keston pidentäminen näyttää lisäävän rinnakkaislääkkeiden valmistajien kannusteita kiertää alkuperäistä patenttia. Sen sijaan patenttisuojan vahvistaminen vähentää rinnakkaislääkkeiden valmistajien intoa patentin kiertämiseen. Alkuperäislääkkeen patenttisuojan efektiivisen keston pidentäminen yhdellä vuodella näyttää lisäävän patentin kiertämistä noin 5 prosenttiyksiköllä eli 30 prosentilla.
Lääkepatentti voi kohdistua esimerkiksi vaikuttavaan aineeseen tai valmistusmenetelmään. Vaikuttavaan aineeseen kohdistuvat patentit näyttävät antavan vahvemman suojan kuin muut lääkepatentit ja houkuttelevat kiertämään alkuperäistä patenttia vähemmän. Myös muuta suojaa täydentävä, lääkeviranomaisen myöntämä markkinointisuoja voi merkittävästi vähentää kannusteita patentin kiertämiseen.
Tutkimus tehtiin yhdysvaltalaisella aineistolla, ja tutkimusasetelmassa käytettiin hyväksi kahta patenttijärjestelmässä tapahtunutta lakimuutosta.
Suomessa tutkimustulokset osoittavat samaan suuntaan
– Väitöskirjassani tutkin lääkepatentteja Suomessa. Vaikka tutkimus ei osoita syy-seuraussuhteita, myös täällä patenttien pidempi kesto näyttäisi kannustavan niiden kiertämiseen. Suomessa lääkeyritykset ovat voineet kiertää erityisesti analogiamenetelmäpatentteja, jotka koskevat lääkkeen valmistustapaa eikä vaikuttavaa ainetta. Tuotepatentteja on voinut hakea vuodesta 1995 lähtien, kertoo erikoistutkija Tanja Saxell.
Suomessa lääkkeille on käytössä 20 vuoden patenttiaika, johon voi saada enintään 5,5 vuoden lisäsuojatodistuksen. Lisäsuojatodistus kompensoi lääkkeen hyväksymismenettelyn viiveitä – sitä että merkittävä osa patenttiajasta saattaa olla jo kulunut ennen kuin lääke saadaan markkinoille.
Patenttisuojan pidennykset näyttäisivät kuitenkin olevan tehoton tapa kompensoida hyväksymismenettelyn viiveitä, koska ne lisäävät patenttien kiertämistä. Vaikka tämän seurauksena geneerisiä lääkkeitä tulee markkinoille jo ennen patentin umpeutumista, aiheutuu patenttien kiertämisestä ja niitä seuranneista oikeudenkäynneistä ylimääräisiä yhteiskunnallisia kustannuksia. Lisäksi patenttien kiertäminen heikentää kannustimia uusien lääkkeiden kehittämiseen.
– Vahvempi patenttisuoja kannustaa innovointiin ja lyhyempi patenttisuoja nopeuttaa rinnakkaislääkkeiden markkinoille tuloa ilman patenttien kiertämistä. Osana EU:n ja Suomen IPR-strategian uudistusta olisi tärkeää huomioida sääntelyviiveiden tehokkaampi kompensointi ja lääkepatenttien pituus, arvioi Saxell.
