Extralehdet Extralehdet
Huumeisiin kuolleiden lukumäärä oli vuonna 2021 Helsingissä suurin 15-vuotisen mittaushistorian aikana. Etenkin nuorten huumausainekuolleisuus on kasvanut. Kuolemien taustalla on usein päihteiden käytön aloittaminen nuorena, eri päihteiden yhdistelmäkäytön yleisyys, sekä muut riskialttiit käyttötavat, kuten huumausaineiden käyttö pistämällä, kaupunginkanslian tutkimusartikkelin mukaan.
Vuosien 2006 ja 2021 välisenä aikana huumausainekuolleisuus suureni koko maassa neljällä prosentilla vuosittain. Huumeita käytetään eteläisen Suomen suurissa kaupungeissa keskimääräisesti enemmän kuin muualla. Kannabiksen kokeilu ja käyttö on kasvanut kaikkein eniten. Myös amfetamiinin, ekstaasin ja kokaiinin käyttö ovat lisääntyneet selvästi.
Myös huumeiden ongelmakäyttö, josta aiheutuu vakavia sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja, on lisääntynyt 2010-luvulla. Uusimman arvion mukaan 15–64-vuotiaasta väestöstä koko maassa ongelmakäyttäjiä on 0,9–1,3 prosenttia, ja ongelmakäyttäjistä vajaa kolmasosa asuu pääkaupunkiseudulla. Ongelmakäyttö on ollut yleisintä 25–34-vuotiailla, mutta näyttää siltä, että Suomessa on nyt myös tätä ikäryhmää nuorempi sukupolvi amfetamiineja ja opioideja ongelmallisesti käyttäviä.
Suomessa huumeisiin kuolleista joka viides on helsinkiläinen
Vuonna 2021 huumausaineisiin kuoli Suomessa 287 henkilöä. Huumeisiin kuolleista 57 eli joka viides oli helsinkiläinen. Huumausainekuolleisuus on Helsingissä ollut koko tarkasteltavan ajanjakson 2006–2021 huomattavasti suurempaa kuin koko maassa keskimäärin. Kuolleisuus on silti suurentunut myös Helsingissä, vaikkakin vasta vuoden 2015 jälkeen. Vuosien 2015 ja 2021 välisenä aikana huumausainekuolleisuus suureni Helsingissä kuudella prosentilla vuosittain. Vuonna 2021 kuolleisuus olikin 1,7-kertainen vuoteen 2015 verrattuna.
Nuorten huumausainekuolleisuus on kasvanut
Vuosina 2006–2021 huumausainekuolleisuus on ollut Helsingissä suurinta 25–34- ja 35–44-vuotiaiden ikäryhmissä. Nuorimmassa ikäryhmässä eli 15–24-vuotiailla huumausainekuolleisuus on suurentunut vuodesta 2014 lähtien. Vuoden 2017 jälkeen kuolleisuus on tässä ikäryhmässä kasvanut 31 prosenttia vuosittain. Muissa ikäryhmissä tilastollisesti merkitseviä muutoksia ei ole tapahtunut.
Nuorten kuolemien osuus huumausainekuolemissa on Suomessa suuri verrattuna muuhun Eurooppaan ja muihin Pohjoismaihin. Myös Helsingissä nuorten henkilöiden huumausainekuolemien osuus kaikista huumausainekuolemista on huomattava, sillä joka seitsemännessä kuolemantapauksessa henkilö oli 15–24-vuotias. Suomalaisnuorten huumekuolemiin johtavia syitä ovat muun muassa päihteiden käytön aloittaminen nuorena, päihteiden yhdistelmäkäytön yleisyys sekä muut riskialttiit käyttötavat, kuten huumausaineiden käyttö pistämällä.
Ehkäisevä päihdetyö ja käytön varhainen tunnistaminen ratkaisevassa asemassa
Opioideihin kuolleista vain harva on ollut korvaushoidossa, ja korvaushoidon ulkopuolella kuolee etenkin alle 25-vuotiaita. Yksi tärkeimmistä huumekuolemien vähentämisen keinoista onkin korvaushoitoon pääsyn nopeuttaminen ja hoidon jatkuvuuden varmistaminen erityisesti nuorten kohdalla. Nuorten kohdalla tulisi myös panostaa ehkäisevään päihdetyöhön ja käytön varhaiseen tunnistamiseen, sillä nuorena aloitettu päihteidenkäyttö johtaa useammin päihdeongelmiin.
Helsingin kaupunki haluaa tarjota nuorille helposti tavoitettavat, oikea-aikaiset ja tehokkaat palvelut. Syyskuun alussa käynnistyvä matalan kynnyksen Pysäkki-päihdepalvelu on suunnattu nuorille, joilla on vakavia päihde- ja riippuvuusongelmia sekä syrjäytymisvaara.
– Pysäkkiin nuori voi tulla arkisin ilman lähetettä, myös nimettömänä, eikä päihteettömyyttä edellytetä. Pysäkiltä nuori voi saada ohjausta ja neuvontaa, psykososiaalista- ja avovieroitushoitoa, sosiaalista kuntoutusta ja tarvittaessa lähetteen korvaushoidon tarpeen arviointiin tai huumevieroitusosastolle. Nuorille aloitetaan osastohoito viikon sisällä lähetteen saapumisesta, kertoo Helsingin kaupungin päihdepalvelujen päällikkö Pia Pulkkinen uudesta palvelusta.
