Extralehdet Extralehdet
Krooninen kipu heikentää terveyttä sekä toimintakykyä ja siihen liittyy huomattavia psykososiaalisia ongelmia. Kroonisen kivun hoito on haastavaa ja hoitotuloksissa on suurta vaihtelua. Moniammatillinen kivunhoito on nykykäsityksen mukaan tehokkain kroonisen kivun hoitomenetelmä, mutta hoidosta hyötyvien potilaiden tunnistaminen on ongelmallista.
Suurin osa yliopistosairaalan kipupoliklinikalla hoidetuista potilaista kokee hoitojakson jälkeen elämänlaatunsa parantuneen, mutta noin kolmanneksella elämänlaatu laskee hoidosta huolimatta. Keskimäärin kipupotilaiden elämänlaatu on selvästi alhaisempi kuin muulla väestöllä. Terveyteen liittyvä elämänlaatu kuvaa potilaan itse kokemaa terveydentilaa ja se on keskeinen asia hoidon vaikuttavuuden arvioinnissa sekä kustannushyötytutkimuksissa.
– Erilaisten hoitomenetelmien lisääntyessä niiden vaikuttavuuden arvioiminen ja vertailu on koko ajan tärkeämpää. Hoidon vaikuttavuuden arvioinnissa tulisi ottaa huomioon myös potilaan oma kokemus hoidosta ja terveydestään, sanoo LL Pekka Vartiainen.
Kipupotilaiden elämänlaatu oli yhteydessä kroonisen kivun psykologiseen ja toiminnalliseen sairaudentaakkaan, mutta näiden lisäksi kivun intensiteetillä ei näyttänyt olevan itsenäistä yhteyttä elämänlaatuun. Elämänlaadussa havaittiin kliinisesti ja tilastollisesti merkitsevä keskimääräinen parantuminen 12 kuukautta hoitojakson alkamisen jälkeen. Yli puolella potilaista (53 %) elämänlaadun paraneminen ylitti kliinisesti merkittävän rajan, ja 43 prosentilla elämänlaadussa tapahtui suuri paraneminen.
Kuitenkin 35 prosentilla potilaista elämänlaatu jo valmiiksi huonosta lähtötilanteesta huolimatta laski edelleen, ja potilaiden keskimääräinen elämänlaatu jäi yhä paljon alhaisemmaksi kuin verrokkiväestöllä ja suurimmalla osalla muista potilasryhmistä.
– Elämänlaadun muutokset näyttivät keskittyvän kumpaankin ääripäähän, eli suurimmalla osalla potilaista elämänlaatu joko parani tai huononi suuresti, Vartiainen huomauttaa.
Töissä olo, korkeampi koulutus ja lyhyempi kivun kesto ennakoivat hieman suurempaa elämänlaadun kohentumista.
– Keskimääräinen elämänlaatu yliopistosairaalan kipuklinikalla hoidetuilla potilailla oli hyvin alhainen, paljon huonompi kuin verrokkiväestöllä, ja yksi alhaisimmista 15D-mittarilla raportoiduista tuloksista. Tähän vaikuttaa merkittävästi kivusta aiheutuva psykososiaalinen kuormitus. Koska elämänlaadun muutos hoitojakson jälkeen vaihtelee yksilötasolla hyvin paljon, olisi tärkeää oppia tunnistamaan paremmin ne potilaat jotka hyötyvät – tai eivät hyödy – kroonisen kivun hoidosta, Vartiainen toteaa.
Vartiainen selvitti väitöstutkimuksessaan kahden elämänlaatumittarin, EQ-5D:n 15D:n, soveltuvuutta kroonisesta kivusta kärsivien potilaiden hoidon vaikuttavuuden arviointiin.
– Molemmat mittarit ovat valideja kipupotilailla, mutta tulosten perusteella suomalainen 15D-mittari toimi kansainvälisesti paljon käytettyä EQ-5D:tä jonkin verran paremmin, Vartiainen toteaa.
