Extralehdet Extralehdet
Koiran ongelmakäytöksellä tarkoitetaan käytöstä, joka on ihmisen kannalta ei-toivottua ja saattaa olla koiran itsensä kannalta vahingollista. Ongelmakäytös voi olla koiran itsensä kannalta tarkoituksenmukaista ja juontaa juurensa esimerkiksi terveysongelmista, stressistä, aiemmista huonoista kokemuksista, tai lajityypillisistä tarpeista sekä rodunomaisista taipumuksista.
Ongelmakäytöksen syyn huolellinen selvittäminen auttaa useimmiten löytämään ratkaisun ongelmaan. Selvittely aloitetaan tarkistamalla koiran terveydentila ja stressitaso. Lisäksi pohditaan, onko taustalla esimerkiksi jokin aiemmasta kokemuksesta johtuva pelko. Kun terveydelliset ongelmat ja stressistä johtuva ongelmakäytös on poissuljettu tai hoidettu, voidaan ratkaisua hakea koiran koulutuksesta. Ei-toivotun käytöksen tilalle koulutetaan sallittu käytös.
Perusasiat kuntoon jo pentuna
Koiran pikkupentuikä, sosiaalistaminen ja oppimishistoria vaikuttavat koiraan koko sen eliniän ajan, ja siksi koiralle kannattaa tarjota heti alusta lähtien paljon myönteisiä kokemuksia erilaisista ihmisistä, asioista sekä muista eläimistä.
Koiraa kannustetaan alusta lähtien oikeaan toimintaan ja toivottua käytöstä palkitaan. Ei-toivottua käytöstä ehkäistään suunnittelemalla ja ennakoimalla tilanteet, joissa ei-toivottua käytöstä voi ilmetä. Koulutuksessa huomioidaan aina turvallisuus, eikä koiraa viedä koskaan liian vaikeaan paikkaan oppimaan. Koskaan ei käytetä väkivaltaa, uhkailua, kipua, eikä selätystä. Koiran arvostus ja hyvä suhde ansaitaan arjessa joka päivä. Silloin koira tietää ja voi luottaa siihen, että omistaja kannustaa ja palkitsee, sekä toimii aina johdonmukaisesti.
Koira oppii kaikista kokemuksista, myös huonoista. Koiralla voi olla opittuja pelkoja ja ei toivottuja käytösmalleja, joita ihminen usein tietämättään vahvistaa. Koska tunteet ovat oppimisessa aina voimakkaasti läsnä ja vahvistavat sitä, syntyy pelko-oppimisesta nopea muistijälki ja pelosta pois oppiminen vaatii paljon aikaa ja kärsivällisyyttä.
Ongelmakäytöksen syitä ja seurauksia
Koiran ongelmakäytöksen ratkaiseminen aloitetaan aina syyn huolellisella selvittämisellä. Usein voidaan todeta, että koiran hyvinvoinnissa ei ole kaikki tasapainossa. Koira voi kärsiä esimerkiksi sairauden aiheuttamasta kivusta tai taustalla voi olla itsehillinnän puutos tai jokin pelko, joka johtuu aiemmasta huonosta kokemuksesta. On tarkistettava koiran stressitaso ja varmistettava, että koira saa toteuttaa itseään riittävästi sallituissa leikeissä ja harrastuksissa.
Koiran käytökseen vaikuttaa sen terveydentila, geeniperimä, pikkupentuiän aikana tapahtuva sosiaalistaminen, oppimishistoria ja stressi. Ongelmakäytöksen selvittely kannattaa aloittaa sulkemalla pois ensin mahdolliseen sairauteen liittyvät tekijät (sairaudet, kipu, lääkitykset) ja pohtimalla, onko koira esimerkiksi geeniperimältään ääniherkkä.
Koiran stressi voi ilmetä hihnassa vetämisenä, hihnan pureskeluna, tarpeiden sisälle tekemisenä, jatkuvana haukkumisena, hermostuneisuutena, keskittymiskyvyn puutteena, ilman syytä läähättämisenä, turkin hilseilynä, toistuvina liikkeinä, nylkyttämisenä, oman hännän takaa ajamisena, aggressiona ja hyperaktiivisuutena. On tärkeää selvittää stressin syy ja poistaa se. Stressiä voidaan hoitaa muun muassa omistajan rauhallisella käytöksellä, koiran virikkeistämisellä ja hyvillä rutiineilla. Koiralla olisi oltava myös oma rauhoittumispaikka, jossa se saa levätä riittävästi. Koira tarvitsee 14-16 tuntia unta vuorokaudessa.
Toisinaan koiran ei-toivottu käytös ilmenee aggressiivisuutena eli hyökkäävänä käytöksenä. Usein aggressiivisuutta käsitellään yhtenä ominaisuutena ottamatta huomioon, että aggressiivinen käytös voi johtua monista eri syistä, joista jokainen vaatii oman ratkaisunsa. Aggressio ei ole siis syy vaan oire. Koiran aggressiivinen käytös voi johtua turhautumisesta, pelosta ja itsevarmuuden puutteesta, biologisista eli terveydentilaan liittyvistä syistä, resurssiaggressiosta eli kilpailuaggressiosta, puolustautumisaggressiosta, lauma-aggressiosta, samaan sukupuoleen suuntautuvasta aggressiosta tai ylisuojelevasta emokäytöksestä. Hyvin harvinaisena aggression muotona tavataan niin sanottua idiopaattista eli arvaamatonta aggressiota.
Hihnakäyttäytyminen
Hihnakäyttäytyminen on yksi koiran tärkeimmistä perustaidoista ja se on syytä opettaa koiralle jo pienenä. Mikäli siinä ilmenee myöhemmin ongelmia, voidaan hihnakäytöstä parantaa myös myöhemmällä iällä. Hihnakäytökseen kuuluu lähellä pysyminen, luopuminen, luoksetulo, katsekontakti, häiriön rauhassa katsominen, kuonokohdentaminen, seuraaminen, puolenvaihto ja nopea käännös poispäin.
On hyvä kouluttaa koira kävelemään niin, että ihminen on lähiohituksissa kohtaavien koirien välissä. Tällöin koiran huomio on helpommin käännettävissä ihmiseen. Rauhallinen ohitus voidaan kouluttaa koiralle vaiheittain palkkiomerkkiä ja palkkaa hyödyntämällä. Ensimmäisessä vaiheessa koira saa herkkua katsoessaan ärsykettä – kyse on klassisesta ehdollistumisesta. Toisessa vaiheessa koira katsoo häiriötekijää, koiralle annetaan palkkiomerkki, jonka jälkeen se saa palkkion, esimerkiksi herkkupalan. Kolmannessa vaiheessa äänimerkki annetaan, kun koira katsoo ensin kohdetta ja kääntää katseensa sitten ohjaajaan, jolloin annetaan jälleen naksu ja nami. Kun edelliset vaiheet toimivat, koiralle voidaan opettaa erikseen myös vihjesana: samalla hetkellä, kun koira katsoo kohdetta, lisätään vihjesana, esim. look, sitten annetaan jälleen naksu ja nami. Etäisyys harjoiteltavan ärsykkeeseen kannattaa miettiä sellaiseksi, että koira vielä pystyy syömään palkkiota.
Rappuräyhääjä
Kerrostalossa koiraperheen tulee ottaa naapurit huomioon ja koira kannattaa kouluttaa suhtautumaan rauhallisesti rapusta kuuluviin ääniin. Jotkut koirat reagoivat esimerkiksi postinkantajaan haukkumalla. Koira luulee, että postinkantaja poistuu koiran haukun ansiosta, vaikka postinkantaja vain etenee reitillään. Koiran voi kouluttaa menemään omalle paikalleen rauhallisesti, kun rapusta kuuluu ääniä tai ovikello soi. Toivottua käytöstä voi palkita alussa ahkerasti, jotta koira oppii syyn ja seurauksen yhteyden.
