Koko väestöstä ensimmäisen koronarokotuksen on saanut noin 72 prosenttia ja toisen annoksen noin 51 prosenttia. Yhteensä ensimmäisen rokotuksen saaneita on nyt noin 4 miljoonaa ja toisen annoksen saaneita on puolestaan noin 2,82 miljoonaa.
Kaksi koronarokoteannosta suojaa erittäin hyvin koronavirukselta. Ensimmäisen rokoteannoksen jälkeen koronavirustartunnan saaneita on noin 11 500, kun rokotettuja on ollut kaikkiaan yli neljä miljoonaa. Tämä tarkoittaa, että noin 2,8 prosenttia ensimmäisen annoksen saaneista on saanut tartunnan. Toisen annoksen jälkeen tartunnan saaneita on ollut noin 2 160, kun kahdella annoksella rokotettuja on yli 2,8 miljoonaa. Toisen annoksen jälkeen vain 0,08 prosenttia rokotetuista on siis saanut koronavirustartunnan.
– Luvut kertovat paljon toisen annoksen tärkeydestä. Deltavariantti leviää etenkin rokottamattomien keskuudessa, mutta kaksi rokoteannosta ottaneet suojaavat hyvin sekä itseään että läheisiään, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava asiantuntija Mia Kontio.
Yli 70-vuotiaista ensimmäisen annoksen on saanut noin 94 prosenttia. Tästä ikäryhmästä lähes kaikki ovat ottaneet myös toisen annoksen, sillä ensimmäisen annoksen saaneista noin 95 prosenttia on nyt saanut myös toisen rokoteannoksen.
Rokotekattavuus on hyvällä mallilla
50–59-vuotiaiden ikäryhmästä jo noin 78 prosenttia on saanut toisen rokoteannoksen. Tällä hetkellä eniten toisen annoksen rokotuksia annetaan 40–49-vuotiaiden ikäryhmässä.
– Nuorten ensimmäisen annoksen rokotukset ovat edenneet yhä vauhdikkaasti. Nyt jo lähes 60 prosenttia 12–15-vuotiaista on saanut ensimmäisen annoksen, Kontio kertoo.
Rokotuksia saapuu maahan syyskuun ajan tasaisella tahdilla. Syyskuun ensimmäisinä viikkoina rokotteita saapuu arviolta noin 225 000 viikossa ja kahdella viimeisellä viikolla noin 155 000 viikossa.
- Mari Rantanen palaa sisäministeriksi - 8.11.2024
- Tasavallan presidentti ei vahvistanut tupakkalain muutosta - 8.11.2024
- Varuskunnista paljastui huumausainerikoksia - 29.10.2024
Koronarokote on kapeakirjoinen, eikä siten tehoa muunnoksiin. Juuri tämän rokotevalmistajille haasteellisen ongelman vuoksi toimivia rokotteita on vaikea valmistaa. Kun toimiva rokote saadaan vihdoin käyttövalmiiksi, on virus muuntunut jo niin monta kertaa, ettei rokote enää tehoa. Juuri tämän vuoksi influenssarokotteetkin joudutaan päivittämään jokaista uutta kautta varten, koska vanhentunut rokote ei tehoa enää muuntuneisiin viruksiin. Koronaviruksen on kerrottu muuntuvan keskimäärin 11 päivän välein, eli rokotevalmistajilla ei ole mitään mahdollisuuksia pysyä vauhdissa mukana. Puheet muunnoksiin tehoavasta koronarokotteesta on valitettavasti täydellisessä ristiriidassa lääketieteellisten faktojen kanssa.