Extralehdet Extralehdet
Vuonna 2024 kaikkiaan noin 36 % 16 vuotta täyttäneistä henkilöistä oli käyttänyt joukkoliikennevälineitä päivittäin, viikoittain tai vähintään kerran kuukaudessa viimeisten 12 kuukauden aikana. Päivittäin joukkoliikennevälineitä käytti 7,2 %, viikoittain 15,0 % ja harvemmin, mutta vähintään kerran kuukaudessa 13,6 %.
Yleisimmät syyt miksi joukkoliikennettä ei oltu käytetty oli palvelun etäisyys ja sopimattomat aikataulut. Palvelua ei ollut saatavissa asuinpaikan läheltä tai aikataulut ja vuorovälit olivat sopimattomat. Liikunnalliset rajoitteet ja esteettömien liikennevälineiden puuttuminen, sekä pitkä matkustusaika tai joukkoliikenteen kalleus ja matkustamisen turvallisuus olivat vähäisempiä syitä, selviää Tilastokeskuksen tiedoista.
Suurin osa, 33,9 % henkilöistä ilmoitti, että ei käyttänyt joukkoliikennevälineitä jonkin muun syyn takia. Muun muassa palvelun tarpeettomuus ja vaihtoehtoisten liikennevälineiden suosiminen joukkoliikennevälineiden sijaan sisältyvät tähän lukuun.
Joukkoliikennepalveluiden käytössä on suuria eroja kuntaryhmittäin
Tilastollisen kuntaryhmän mukaan joukkoliikennevälineitä käytti kaupunkimaisissa kunnissa 45,7 %, taajaan asutuissa kunnissa 12,3 % ja maaseutumaisissa kunnissa 5,5 %.
Merkittävin syy olla käyttämättä joukkoliikennevälineitä oli kaupunkimaisissa kunnissa aikataulujen sopimattomuus ja muissa kunnissa etenkin se, että palvelua ei ollut saatavissa asuinpaikan läheltä. Kaupunkimaisissa kunnissa olevien mielestä palvelu ei ollut riittävän lähellä noin 6 % mielestä, taajaan asutuissa kunnissa 31,4 % ja maaseutumaisissa kunnissa 45,3 %. Sopimattomat aikataulut koskivat kuntaryhmittäin noin joka kymmenettä.
Nuorten 16–34-vuotiaiden ryhmässä joukkoliikenteen käyttäjiä oli eniten, 58,2 %. Kaupunkimaisissa kunnissa joukkoliikennevälineiden käyttäjiä oli tässä ikäryhmässä 65,3 %, taajaan asutuissa kunnissa 28,1 % ja maaseutumaisissa kunnissa 17,8 %.
Joukkoliikennepalvelun käyttö oli sitä vähäisempää, mitä vanhempi henkilö oli. Yli 74-vuotiaista henkilöistä 16,6 % oli käyttänyt joukkoliikennevälineitä. Liikunnalliset rajoitteet ja esteettömien joukkoliikennevälineiden puuttuminen olivat ikäryhmässä lähes yhtä yleinen syy olla käyttämättä niitä kuin se, että palvelua ei ollut asuinpaikan lähellä. Kaupunkimaisissa kunnissa henkilön liikunnalliset rajoitteet ja esteettömien liikennevälineiden puuttuminen korostuivat. Muissa kunnissa taas palvelun puuttuminen läheltä oli merkittävin yksilöity syy joukkoliikennepalveluiden käyttämättömyydelle.
Henkilön sosioekonomisen aseman mukaan opiskelijoista eniten 74,0 %, ylemmistä toimihenkilöistä 51,8 % ja työttömistä 49,5 % käytti joukkoliikennevälineitä. Eläkeläisten ohella yrittäjissä oli joukkoliikenteen käyttäjiä vähiten, eläkeläisissä 19,6 %, maatalousyrittäjissä 6,2 % ja muissa yrittäjissä 23,8 %.
Palvelun saatavuuden ohella joukkoliikennevälineiden tarve ja vaihtoehtoisten liikennevälineiden kuten oman auton suosiminen vaikuttivat joukkoliikennevälineiden käyttöön. Yrittäjien kotitalouksissa 95 %:lla ja maatalousyrittäjien kotitalouksissa kaikilla oli käytössään oma auto. Eläkeläisten kotitalouksissa auto oli käytössä 77,3 %:lla. Koko maassa auto oli käytössä noin 80,5 %:lla, kaupunkimaisissa kunnissa 76,2 %:lla ja muissa kunnissa yli 90 %:lla kotitalouksista.
