Extralehdet Extralehdet
Hampaat on harjattava päivittäin kahdesti fluorihammastahnalla, painottaa päivitetty karieksen hallinnan Käypä hoito -suositus. Uudistettu suositus korostaa erityisesti omahoidon ja fluorin merkitystä reikiintymisen ehkäisyssä, säännöllisiä hammashoitokäyntejä sekä ikäihmisten tarvitsemaa apua suun omahoitoon.
Hampaiden reikiintymistä voi estää hyvällä suuhygienialla, riittävällä fluorin käytöllä, säännöllisellä ateriarytmillä, sekä sokeripitoisten ruokien ja juomien käytön välttäminen.
Karies aiheuttaa vaurioita hampaan kovakudokseen. Vaurioiden kehittyminen riippuu useista eri tekijöistä: suun mikrobiston eli bakteerikasvuston koostumuksesta, ravinnosta, hampaiden vastustuskyvystä, syljen määrästä sekä ajasta, jonka hampaan pinta on plakin eli hampaan pinnalle muodostuvan bakteeripeitteen peitossa. Hampaaseen saattaa tulla reikä, jos sen pinnalle kertyvää plakkikerrosta ei poisteta riittävän usein.
Miksi hampaat reikiintyvät?
Hampaiden reikiintymisen aiheuttavat hampaiden pinnoille kiinnittyneen plakin bakteerit yhdessä sokerin (tavallinen sokeri eli sakkaroosi, hedelmäsokeri eli fruktoosi ja tärkkelyssiirappi) kanssa. Bakteerit tuottavat sokereista happoja, jotka liuottavat hampaan pinnan pehmeämmäksi, ja siihen alkaa kehittyä reikä. Reikiintymisen alkuvaiheessa hampaan pinta voi kovettua uudestaan ja reikiintyminen pysähtyä, jos tätä kehitystä pystytään hillitsemään.
Vähintään kaksi kertaa päivässä hampaansa harjaavien osuus on kasvanut 2000-luvulla, mutta suomalaisten hampaiden puhdistuksen tavat ovat osoittautuneet kansainvälisessä vertailussa vieläkin melko huonoiksi. Harjaussuositus toteutuu alle puolella pikkulapsista, 30–64-vuotiaista naisista 81 prosenttia harjaa hampaansa vähintään kaksi kertaa päivässä ja miehistä 57 prosenttia.
– Yhteisenä tavoitteena on nostaa kaiken ikäisten suomalaisten harjaus hyvälle pohjoismaiselle tasolle eli kaksi kertaa päivässä fluorihammastahanalla. Harjaus on kustannustehokkain ja helpoin tapa edistää suunterveyttä, toteaa emerita prof. Vuokko Anttonen.
Suun omahoitoon saa tarvittaessa tukea
Kaikilla on oikeus avustettuun päivittäiseen hyvään suuhygieniaan. Erityistä huomiota tulee kiinnittää hoivapalveluissa ja laitoshoidossa oleviin ikäihmisiin. Tutkimusten mukaan ympärivuorokautisen hoivan asukkaista yli 80 prosenttia on keskivaikeasti tai vaikeasti muistisairaita, jolloin he tarvitsevat suunsa puhdistamiseen toisen henkilön apua.
– Riippumatta siitä, missä ikäihminen asuu, suun omahoitoon tulee saada apua. Hoitoketju ei saa katketa iän takia, toteaa Vuokko Anttonen.
Suositus korostaa fluorin merkitystä
Hampaat suositellaan harjattavaksi fluorihammastahnalla kahdesti vuorokaudessa kahden minuutin ajan. Suositusta on muutettu alle 3-vuotiaiden osalta siten, että myös heidän hampaansa harjataan kahdesti päivässä pienellä määrällä fluorihammastahnaa. Harjaamisen jälkeen kannattaa välttää suun huuhtelua runsaalla vedellä, sillä se saattaa heikentää fluorihammastahnan vaikutusta.
Säännöllisesti hammaslääkäriin
Jos karieksen hallinta ei onnistu pelkästään terveellisin elintavoin ja omahoidon keinoin, korostuu suunterveyden ammattilaisten rooli. Säännölliset hammashoitokäynnit ovatkin tärkeitä. Reikiintymisen riskiä voivat lisätä vähentynyt syljeneritys, hammashoitopelko ja tietyt sairaudet. Ammattilaiset selvittävät reikiintymisen syitä eli kariesriskin ja tekevät sen perusteella yksilöllisen hoitosuunnitelman reikiintymiskierteen katkaisemiseksi. Vastaanotolla pystytään myös havaitsemaan alkavat kariesvauriot ja pysäyttämään niiden eteneminen, jolloin paikkaushoidon tarvetta ei ehkä tule.
Hampaiden terveys on olennainen osa kaikkien kokonaisterveyttä. On tärkeää, että asia tiedostetaan ja suunterveyttä edistetään kodeissa, päiväkodeissa, koulussa, harrastustoiminnassa sekä laitos- ja sairaalahoidossa.
