Extralehdet Extralehdet
Keskuskauppakamarin talouspolitiikasta vastaava johtaja Ann-Mari Kemell peräänkuuluttaa EU:n verohankkeiden vaikutusten laajaa arviointia sekä myös itsekästä tarkastelua.
”EU:ssa on viime vuosina tehty merkittäviä toimia aggressiivisen verosuunnittelun kitkemiseksi. Viimeisimmät veronkiertodirektiivin vaatimat säännökset tulevat voimaan ensi vuoden alussa. Nyt olisi aika arvioida, kuinka hyvin jo tehdyt toimet ovat vaikuttaneet. Uusia toimia ei kannata viedä hätäisesti eteenpäin”, Kemell sanoo.
Kemellin mukaan aggressiivisen verosuunnittelun kitkemisen varjolla komissio ja parlamentti on edistämässä useita toimia, joilla verotusoikeus suomalaisten yritysten tuloon siirtyisi Suomen ulottumattomiin. Näitä ovat muun muassa yhteinen yhdistetty yritysten veropohja, joka sisältää säännöt veropohjan jakamisesta jäsenvaltioiden kesken, digiveroesitykset sekä ehdotus määräenemmistöpäätösten käyttöönotosta myös verotuksessa.
”Pienten jäsenmaiden ja suurten jäsenmaiden edut ovat verohankkeissa usein vastakkaisia. Monissa hankkeissa verotusoikeus uhkaa siirtyä korkean arvonlisän luonnin sijaan asiakkaiden sijaintivaltioon. On selvää, että Suomi on tässä kehityksessä häviäjä”, Kemell toteaa.
Kemell pitää kehitystä huolestuttavana niin yritysten kuin Suomen valtionkin kannalta. Hänen mukaansa suuren jäsenvaltion verotusoikeus tarkoittaa yleensä suurempaa verorasitusta, sillä isoilla valtioilla yhteisöverokanta on yleensä korkeampi.
”Lisäksi verotusvallan uusjako johtaa mitä ilmeisimmin veroriitojen lisääntymiseen ja saman tulon verottamiseen useampaan kertaan”, perustelee Kemell huoltaan.
Kemellin mukaan jokaisen valtion olisi syytä keskittyä verojen tehokkaaseen keräämiseen ja verovajeiden pienentämiseen. Hän pitää Suomen verojärjestelmän tehokkuutta ja pieniä verovajeita hyvänä esimerkkinä myös muille valtiolle.
Kemell muistuttaa, että veropolitiikka on keskeinen talouspoliittinen väline, jota ei pidä luovuttaa pois.
”Jos EU:ssa verotuksessa siirryttäisiin määräenemmistöpäätöksiin, aktiivisen talouspolitiikan tekomahdollisuudet menetetään merkittäviltä osin lopullisesti. Tähän Suomen kaltaisella pienellä avotaloudella ei ole varaa”, Kemell sanoo.
