Extralehdet Extralehdet
Suomi katsoo, että Euroopan komission julkistama ehdotus EU:n monivuotiseksi rahoituskehykseksi vuosille 2028–2034 on kokonaisuudeltaan liian laaja. Sisällölliset painotukset ovat kuitenkin Suomen näkökulmasta oikeansuuntaisia.
Komissio esittää rahoituskehyksen merkittävää uudistamista ja yksinkertaistamista. Suomi tukee tätä tavoitetta ja korostaa rahoituksen kohdentamista keskeisiin poliittisiin prioriteetteihin, kuten puolustuksen ja kilpailukyvyn vahvistamiseen.
Yhteiset haasteet vaativat yhteisiä ratkaisuja
– Maailma on muuttunut poikkeuksellisen paljon viime vuosina. Venäjän hyökkäys Ukrainaan, Euroopan puolustuksen vahvistaminen, kiristyvä kauppapolitiikka, ilmastonmuutos, teknologian kehitys ja EU:n kilpailukyvyn haasteet ovat niin merkittäviä, että ne on viisainta ratkaista yhdessä. – Kyseessä on vasta prosessin alku, ja Suomi jatkaa aktiivista vaikuttamista, sanoo pääministeri Petteri Orpo.
Orpon mukaan komission ehdotuksessa on paljon Suomen tavoitteiden mukaista. Samalla hän korostaa, että vaikuttamistyötä on jatkettava erityisesti budjetin kokonaistason hillitsemiseksi, maatalouden rahoituksen turvaamiseksi sekä Suomen erityisaseman huomioimiseksi Venäjän rajanaapurina.
Suomen ennakkovaikuttaminen on tuottanut tulosta
Puolustuksen vahvistamista ehdotetaan rahoitettavaksi useista kehyksen osista, kuten sotilaallisen liikkuvuuden ja puolustustutkimuksen kautta. Ukrainan tukemista esitetään jatkettavaksi vahvana.
Kilpailukyvyn edistämiseksi komissio ehdottaa uutta rahastoa, johon sisältyisi myös Horisontti Eurooppa -ohjelma. Rahoitusta esitetään kaksinkertaistettavaksi, painottaen muun muassa puolustustutkimusta ja biotaloutta. Sisäasioiden rahoitukseen esitetään merkittävää lisäystä, ja Suomen asema Venäjän rajanaapurina huomioitaisiin rahoituksenjakokriteerinä.
– Ukrainan tuki jatkuu vahvana, puolustusrahoitus viisinkertaistuu, sotilaallinen liikkuvuus kymmenkertaistuu ja tutkimus- ja innovaatiorahoitus kaksinkertaistuu. Bioteknologiaan ja biotalouteen kohdistuvat panostukset viisinkertaistuvat. Nämä ovat Suomelle merkittäviä tavoitteita. Erityisesti sotilaallisen liikkuvuuden rahoituksen kasvu tarjoaa Suomelle uusia mahdollisuuksia. On tärkeää, että asemamme Venäjän rajanaapurina näkyy myös rahoituksessa, Orpo sanoo.
Kriittinen suhtautuminen budjetin kokonaistasoon ja lainarahoitukseen
Komissio esittää rahoituksen joustavuuden lisäämistä, jotta varoja voitaisiin kohdentaa tehokkaammin muuttuviin tarpeisiin ja kriiseihin. Ehdotukseen sisältyy myös uusi kehyksen ulkopuolinen kriisiväline, josta voitaisiin myöntää lainamuotoista tukea jäsenmaille erityistilanteissa. Lisäksi lainarahoitusta ehdotetaan käytettäväksi kehyksen sisällä kansallisten suunnitelmien lisärahoitukseen.
– Painopisteet ovat oikeita, mutta kokonaisraamin on pysyttävä maltillisena. Suhtaudumme kriittisesti ehdotettuun korkeaan budjettitasoon ja vastustamme uusien, elpymisvälineen kaltaisten lainarahoitteisten EU-tason välineiden luomista, Orpo sanoo.
Neuvottelut alkavat
Komissio julkaisi keskeiset ehdotuksensa tulevasta rahoituskehyksestä keskiviikkona 16.7.2025. Monivuotinen rahoituskehys määrittää EU-rahoituksen määrän ja kohdentamisen vuosille 2028–2034. Pakettiin sisältyy myös ehdotus EU:n omien varojen järjestelmäksi.
Ministeritason neuvottelut käydään yleisten asioiden neuvostossa, ja lopullinen päätös tehdään yksimielisesti Eurooppa-neuvostossa, todennäköisesti vuoden 2027 alkupuoliskolla.
