Eduskunta hyväksyi tänään hallituksen esityksen Ottawan miinasopimuksesta irtautumiseksi. Puolustusministeri Antti Häkkäsen mukaan päätös lähettää vahvan viestin Suomen yhtenäisyydestä turvallisuusasioissa.
Eduskunta teki historiallisen päätöksen hyväksyessään hallituksen esityksen Ottawan miinasopimuksesta irtautumiseksi äänin 157-18. Päätös mahdollistaa jalkaväkimiinojen palauttamisen Suomen puolustusjärjestelmään.
Puolustusministeri Antti Häkkänen käynnisti selvityksen jalkaväkimiinojen palauttamisesta vuosi sitten. Eduskunta on antanut asialle hyväksynnän laajalla yhteisymmärryksellä.
– Käynnistin selvityksen jalkaväkimiinojen palauttamisesta tasan vuosi sitten. Nyt vuotta myöhemmin Eduskunta on antanut asialle hyväksynnän näin laajalla yhteisymmärryksellä. Tämä miinaprosessi lähettää vahvan viestin siitä, että Suomi toimii ripeästi ja yhtenäisesti puolustukseen liittyvissä asioissa, puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo.
Venäjän sodankäynti vaikutti päätökseen
Venäjän sodankäyntitapa Ukrainassa on vaatinut myös Suomelta uudenlaista reagointia. Ukrainan sodassa on nähty, kuinka Venäjä miinoittaa, linnoittaa ja käyttää jalkaväkeä massamaisesti hyökkäyksissään.
Suomella on NATO-maista eniten maarajaa Venäjän kanssa, mikä tekee jalkaväkimiinoista erityisen tärkeitä. Miinat sopivat erityisen hyvin Suomen laajan ja rikkonaisen maaston puolustamiseen.
– Korostan edelleen, että miinat ovat puolustuksellinen ase. Jalkaväkimiinojen avulla voidaan luoda viholliselle miinakauhua, joka hidastaa ja ohjaa hyökkääjän etenemistä ja vähentää omien sotilaidemme tappioita. Niiden avulla siis säästetään tavallisten suomalaisten reserviläisten henkiä, Häkkänen korostaa.
Vastuullinen miinoittaminen
Suomalainen miinoittaminen on vastuullista ja suunnitelmallista. Miinoja asennetaan maahan vain, jos Suomi joutuu sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi.
Miinat merkitään miinakarttoihin, jotta omat joukot voivat liikkua turvallisesti. Miinat voidaan raivata tarvittaessa ja vaara aiheutuu vain hyökkääjän sotilaille. Tämä erottaa suomalaisen miinoittamisen monista muista miinoittamiskäytännöistä.
Irtisanomisprosessi käynnistyy
Valtiosopimuksen irtisanomisesta päättää valtioneuvoston ratkaisuehdotuksesta tasavallan presidentti. Suomi toimittaa irtisanomiskirjan sopimuksen tallettajana toimivalle YK:n pääsihteerille.
Irtisanomiskirjassa annetaan tyhjentävä selvitys irtisanomisen syistä muille sopimuspuolille, tallettajalle ja YK:n turvallisuusneuvostolle. Irtisanominen tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun YK:n pääsihteeri on vastaanottanut irtisanomiskirjan.
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeimmät tavoitteet ovat turvata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, estää Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin ja taata suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi.