Extralehdet Extralehdet
Fysioterapia yhdistyy monen mielessä leikkauksen jälkeiseen kuntoutukseen tai muun fyysisen vaivan hoitoon. Fysioterapia on kuitenkin paljon muutakin.
Hyötyäkseen fysioterapian keinoista ei tarvitse olla tavoitteellisesti treenaava urheilija. Tavalliset ihmiset voivat saada vastaanotolta kullanarvoisia vinkkejä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, ja kuinka omaan kuntotasoon sopivaa liikuntaa voisi lisätä arkeen ilman koko elämän järkkymistä ja voimien ehtymistä.
– Fysioterapeutin vastaanotolle kannattaa hakeutua matalalla kynnyksellä jo ennen kuin mitään haaveria on tapahtunutkaan. Fysioterapian avulla voi ennaltaehkäistä monenlaisten ongelmien syntymistä ja saada yksilöllisiä vinkkejä terveelliseen arkeen, kertoo fysioterapeutti Heidi Rämö Terveystalosta.
– Uni, ravitsemus ja muu elämä täytyy saada tasapainoon aivan ensimmäiseksi. Ei ole järkeä rakentaa vaativaa treeniohjelmaa ihmiselle, jonka elämä on jo täynnä. Kokonaiskuormitus mielelle ja kropalle ei saa riistäytyä käsistä. Liikunnalle saadaan tilaa jo pienillä muutoksilla, Rämö lupaa.
Nykyajan staattinen elämäntapa ruokkii kotiin jämähtämistä. Lähes kaikki asiat on mahdollista hoitaa muutamalla klikkauksella kotisohvalta, eikä melkein mitään askaretta tarvitse lähteä suorittamaan varta vasten paikan päälle. Rämö korostaakin nimenomaan hyötyliikunnan arvoa. Autolla ajamisen ja toimistossa istumisen sekaan pitäisi ujuttaa tavallista arkiaktiivisuutta.
Pienillä valinnoilla on valtava vaikutus
Päivittäisen liikunnan määrä jää alle suositusten etenkin istumatyötä tekevillä toimistotyöläisillä. Koronan myötä yleistynyt etätyö syventää ongelmaa entisestään. Myös työn tauottaminen on tärkeää.
– Jos käytössä on seisomapöytä, sitä kannattaa hyödyntää. Vapaamuotoisempia keskusteluja voi ehkä jopa käydä kävelylenkin lomassa. – Mikrotauot ehkäisevät tehokkaasti lihasjumituksia. Jos kärsii usein niskakivuista, kannattaa venytellä ja pyöritellä hartioita pitkin päivää, vinkkaa Rämö.
Työpisteeltä kannattaa muutenkin poistua useamman kerran päivässä, edes hetkeksi. Lounastaukoon voi yhdistää pienen happihyppelyn. Ajallisesti menetys ei ole iso, mutta elimistö kiittää.
Kaikkea liikuntaa ei tarvitse suorittaa yhdellä kertaa. Kuntoilupottia voi kerryttää pienissä osissa pitkin päivää kotitöillä, siivoamisella, lasten kanssa leikkimisellä ja vaikka pihatöitä tekemällä. Arjesta voi tunnistaa uusia hyötyliikunnan mahdollisuuksia. Portaiden valitseminen hissin sijaan, auton jättäminen tarkoituksella parkkipaikan perukoille tai bussista jääminen paria pysäkkiä aikaisemmin tuntuvat pieniltä asioilta, mutta kerryttävät päivän mittaan mukavasti askeleita. Itsestään ja kunnostaan voi pitää huolta myös ilman maratonin kaltaisia kunnianhimoisia tavoitteita.
– Pienet, arkeen ujutetut liikuntateot auttavat alkuun liikunnallisen elämäntavan omaksumisessa. Elämässä on ajanjaksoja, jolloin ei vain ehdi panostaa liikkumiseen täysillä. Tällöin hyötyliikunta ja kauppakassien kantaminen riittävät hyvin. Orjallisen suorittamisen sijaan kannattaa panostaa järkevän tasapainon löytämiseen.
– Usein sorrutaan ajattelemaan ”kaikki tai ei mitään”. Joko treenataan verenmaku suussa triathlonille tai sitten unohdetaan vähäinenkin liikunta ja ajetaan sadan metrin matka ruokakauppaan autolla. Jos liikuntaan tottumaton yrittää muuttaa kaiken elämässään kertaheitolla, niin se on jo itsessään iso stressitekijä.
Fysioterapiassa arjen ongelmiin puututaan rohkeasti asiakasta kuunnellen. Jokaisen yksilöllinen tilanne huomioidaan kokonaisuutena.
– Kun asiakassuhde on hyvällä pohjalla, hoidetaan vastaanotolla kipeän lihaksen lisäksi usein paljon muutakin. Hoidon suunnittelussa otetaan huomioon kaikki, mitä asiakkaan elämässä sillä hetkellä on meneillään. Näin löydetään jokaiselle sopivat harjoitteet ja toimintatavat, Rämö sanoo.
