Äänestäminen on kansalaisen oikeus ja velvollisuus

Suomessa äänioikeuden saa pääsääntöisesti jokainen täysi-ikäinen Suomen kansalainen. Poikkeuksena ovat kunta- ja europarlamenttivaalit, joissa myös voi äänestää minkä tahansa EU-jäsenvaltion kansalainen. Kuntavaaleihin voi lisäksi osallistua Islannin ja Norjan kansalaiset sekä tietyin edellytyksi ulkomaalaiset kuntalaiset.

Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus saavutettiin Suomessa vuonna 1906. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikilla yhteisön jäsenillä on oikeus äänestää, ja kaikkien ääni on saman arvoinen. Suomi oli ensimmäinen maa Euroopassa, jossa myös naiset saivat äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden.

Ennen yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden saavuttamista, oikeus äänestää oli ainoastaan miespuolisilla porvareilla, pappis-säätyyn kuuluvilla ja aatelisilla. Uuden lain myötä myös torpparit, talonpojat ja ylempisäätyiset naiset saivat äänioikeuden. Heikommassa yhteiskunnallisessa asemassa olevat, kuten vaivaiset ja irtolaiset eivät edelleenkään vielä silloin saaneet äänestää. Myös sotilaspalveluun osallistuvilta, vangeilta ja veronsa maksamatta jättäneiltä oli äänestäminen yhä kielletty. Äänioikeden laajeneminen kaikkia yhteiskuntaan kuuluvia täysi-ikäisiä jäseniä koskevaksi tapahtui asteittain. Ensimmäinen muutos tapahtui lähes kolmekymmentä vuotta myöhemmin, vuonna 1928, jolloin maksamatta jääneet verot eivät eivät enää olleet este äänestämisellle. Täysi-ikäisyys muutettiin koskemaan aiemman 21 ikävuoden sijasta 20 vuotta vuonna 1968 ja laskettiin vielä 18 vuoteen vuonna 1972. Kaikki viimeiset muutokset tapahtuivat  vuosina 1991 ja 1995. Tällöin äänioikeuden saivat myös kaksi vuotta Suomessa asuneet pohjoismaiden kansalaiset, neljä vuotta Suomessa asuneet ulkomaan kansalaiset ja kaikkien Euroopan unionin maiden jäsenet sekä Norjan ja Islannin kansalaiset.

Äänestäminen on jokaisen kansalaisen sekä oikeus että velvollisuus. Vain vastuuton ihminen ei äänestä. Historian valossa pelkästään jo äänioikeuden saaminen velvoittaa äänestämään. Työtä on tehty valtava määrä esimerkiksi naisia koskevan äänioikeuden saamiseksi. Naisasiajärjestöt ovat taistelleet naisten oikeudesta äänestää 1880-luvulta lähtien. Kaikkien naisten tulisi kunnioittaa tätä työtä osallistumalla vaaleihin. Lisäksi naisina pystymme vaikuttamaan siihen, että maatamme johdetaan tasa-arvoisesti. Kun erilaisiin yhteiskuntaluokkiin kuuluvat kansalaiset käyttävät oikeuttaan äänestää, pääsevät kaikki osallistumaan itselleen tärkeiden asioiden esille tuomiseen ja niistä päättämiseen. Päättämällä äänestää, jokainen yksilö voi vaikuttaa omaan elämäänsä sekä tulevaisuuteensa ja tulla osaksi toimivaa yhteiskuntaa.