Extralehdet Extralehdet
Suomalaisten tietosuojaoikeuksiin liittyviä kysymyksiä ratkotaan Euroopan tietosuojaneuvostossa. EU:n tietosuojaviranomaisten yhteistyössä käsittelemät asiat koskevat tyypillisesti tietosuojaoikeuksia ja vaikuttavat merkittävästi kansalaisiin useissa EU:n jäsenvaltioissa.
EU:n tietosuojaviranomaisille tuli vuoden toisen neljänneksen aikana vireille lähes 250 rajat ylittävää asiaa. Saman ajanjakson aikana tietosuojavaltuutetun toimistoon tuli vireille runsaat 2 400 asiaa ja asioita päätettiin noin 2 000. Vireille tulleista asioista 953 oli ilmoituksia henkilötietoja koskevista tietoturvaloukkauksista, 205 rekisteröityjen pyyntöjä ja tiedusteluja ja 126 rekisteröityjen henkilötietojen käsittelyä koskevia valituksia. Tietosuojavaltuutetun toimiston asiamäärät ovat kasvaneet merkittävästi tietosuoja-asetuksen myötä.
Tietosuojaoikeudet tunnetaan paremmin Suomessa kuin EU-maissa keskimäärin
Euroopan komission Eurobarometri-tutkimuksesta käy ilmi, että suomalaiset tuntevat tietosuojaoikeutensa paremmin kuin kansalaiset keskimäärin EU-maissa. Parhaiten suomalaiset tuntevat oikeutensa kieltää suoramarkkinointi (80 %), korjata virheellisiä tietoja (76 %) ja tarkastaa omat tietonsa (76 %). Tutkimuksen mukaan huonoiten tunnetaan oikeudet siirtää tiedot järjestelmästä toiseen (54 %) ja tulla kuulluksi automaattisen päätöksenteon yhteydessä (41 %). Rekisteröity henkilö voi halutessaan vaatia, että häntä koskevan päätöksen tekee koneen sijaan ihminen.
Suomalaiset ovat myös muita eurooppalaisia ahkerampia päivittämään yksityisyysasetuksiaan verkkoyhteisöpalveluissa. Suomessa yksityisyysasetuksia oli yrittänyt päivittää 72 prosenttia haastatelluista ja kaikissa EU-maissa vain 56 prosenttia. Sekä Suomessa että EU-maissa 62 prosenttia oli kuitenkin huolestuneita siitä, ettei heillä ole täyttä valtaa verkossa antamiinsa tietoihin.
Tietosuoja Suomen EU-puheenjohtajakaudella ja hallitusohjelmassa
Suomi painottaa heinäkuussa alkaneen EU-puheenjohtajakautensa ohjelmassa EU:n sisämarkkinoiden ja ihmislähtöisen datatalouden kehittämistä. Datan saatavuutta ja käyttöä on edistettävä niin, että yksilöiden oikeuksia ja yksityisyyttä kunnioitetaan. Myös EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen tavoitteena on kehittää EU:n sisämarkkinoita ja helpottaa organisaatioiden toimintaa eri EU-maissa.
”Digitaalisten sisämarkkinoiden kehittyminen on tärkeää EU:n kilpailukyvyn edistämiseksi. Tietosuojaviranomaisten tehtävänä on osaltaan huolehtia ja valvoa, että dataa käytetään eettisesti. Ihmisten on voitava luottaa siihen, että heidän oikeuksiaan kunnioitetaan henkilötietojen käsittelyssä”, painottaa tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio.
Aarnion mukaan ymmärrys tietosuojan merkityksestä vaikuttaa lisääntyneen EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen sekä tietosuojarikkomusten ja -kohujen myötä. ”Henkilötietojen käsittelystä on kerrottava asiakkaille avoimesti ja ymmärrettävällä tavalla. Asiakkaiden luottamuksen säilyminen on yleensä tärkeää myös yrityksen menestymisen kannalta”, sanoo Aarnio.
Myös kesäkuussa julkaistussa hallitusohjelmassa luvataan edistää EU:n digitalisaatiopolitiikkaa sekä kansalaisten ja yritysten tietosuojaa. Hallitusohjelmaan on kirjattu eettisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän datapolitiikan ja tekoälypoliittisen sääntelykehikon laatiminen. Hallitusohjelman tavoitteissa on varmistaa, että yksityisyyden suojaa, tietosuojaa ja tietojen julkisuutta koskevat lait toimivat kokonaisuutena tietosuoja-asetuksen rajoissa.
”On tärkeää, että tietosuojakysymykset huomioidaan laaja-alaisesti eri toimialoilla. Myös kansallisen erityislainsäädännön tarkastamista tietosuoja-asetuksen mukaiseksi jatketaan tällä hallituskaudella”, Aarnio toteaa.
