Extralehdet Extralehdet
Yhä useamman vanhan ihmisen on vaikea saada tietoa, hoitaa asioitaan ja käyttää eri palveluita. He jäävät monimutkaisessa ja digitalisoituvassa maailmassa sivuun täydestä kansalaisuudesta, kansalaisoikeuksista ja niihin kuuluvasta vallasta.
Tätä vakavaa sivuun jäämistä kuvaa sosiaalipolitiikan professori emerita Briitta Koskiahon johtama, SOSTEn julkaisema Ihan pihalla? -tutkimus.
Tutkimus perustuu kansalaistutkijoina toimineiden vanhojen ihmisten kokemuksiin erilaisista palveluista. He havainnoivat arkeaan ja kirjasivat sen ongelmia puolen vuoden ajan.
”Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla vanhojen sairaiden ihmisten ja omaishoitajien taistelu kotipalvelun byrokratian kanssa oli piinallista luettavaa”, professori Koskiaho sanoo.
Yhteiskunta on pitkään muuttunut yhä monimutkaisemmaksi ja tämä kehitys jatkuu. Nopea digitalisaatio lisää sitä. Markkinoilla on yhä enemmän erilaisia toimijoita, joita pitää osata kilpailuttaa ja vertailla – esimerkiksi, kun hankkii puhelinta tai turvarannekepalvelua.
Koulutuskaan ei auta
Elämäntilanteissa on ymmärrettäviä ”pihalle joutumisen” syitä, kuten työelämästä pitkään poissaolo ja etääntyminen organisaatioista, joissa pysyisi kiinni digitekniikan ja -käytön kehityksessä. Osalla on tietotekniikkaan torjuva tai pelokas asenne. Muut ovat hoitaneet asioita. Selviytymistä vaikeuttavat voimien, näön ja kuulon heikkeneminen sekä sairaudet.
Yhteiskunnan muutoksia ja omaa vanhenemista vastaan ei auta edes korkea koulutustaso, jonka ajateltiin aiemmin ehkäisevän syrjäytymistä. Vaikka tämän tutkimuksen kansalaistutkijoina toimineet ikäihmiset ovat korkeasti koulutettuja, heidän on vaikea asioida pankin, verottajan, Kelan ja sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Tiedon saaminen on hankalaa ja bussi- tai teatterilippujen osto, sekä erilaisten automaattien käyttäminen.
”He ovat kaikki aika lailla avuttomia yhteiskunnan muutosten edessä. Heidän on vaikea ajaa asioitaan ja käyttää oikeuksiaan sekä hoitaa velvollisuuksiaan”, Koskiaho sanoo.
Kasvaako syrjäytyneiden määrä
”Tuleeko yhteiskuntaan vanhoista ihmisistä lisää syrjäytyneitä, kun kaikista ikäryhmistä eniten kasvaa 75 vuotta täyttäneiden ryhmä. Ja vain sen vuoksi, että tuotetaan uusia toimintatapoja, joita ei ole rakennettu käyttäjälähtöisesti erilaiset kansalaisryhmät huomioiden, vaan organisaatio- tai tekniikkakeskeisesti, Koskiaho pohtii.
Ongelma ei koske vain vanhoja ihmisiä. THL:n Suomalaisten hyvinvointi 2018 -tutkimuksen mukaan puolella suomalaisista on esteitä käyttää sähköisiä sosiaali- ja terveyspalveluita. Esteet ovat esimerkiksi laitteiden, osaamisen tai vaikkapa kielitaidon puutteita.
Ongelma ratkaistava systemaattisesti
SOSTEn julkaisema tutkimus käsittelee myös viimeaikaisia hankkeita ja uusia ratkaisuja, joilla neuvonnan ja tuen malleja on kehitelty Suomessa ja myös muissa maissa.
”Digimaailman muutoksen pohdinta on syytä aloittaa ihmisten arjesta, käytännön ongelmista. Kyseessä on keskeinen yhteiskunnallinen ongelma, joka koskee sosiaali- ja terveysjärjestöjen edustamia ihmisryhmiä. Tutkimus esittää ongelmiin ratkaisuehdotuksia, joissa järjestöjen toimintamalleilla on suuri merkitys”, SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas toteaa.
Tutkimus päätyy siihen, että neuvonnan, opastuksen ja avustetun asioiden ajamisen järjestäminen toimivasti kaikkialla maassa on uusi sosiaalipoliittinen tehtävä. Siinä ehdotetaan erityisten senioriluotsien kouluttamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön lisäkoulutusta laaja-alaiseen neuvontaan, opastukseen ja asioiden ajamiseen.
Kuntien keskustoihin tarvitaan laaja-alaisia neuvontakeskuksia, joissa työskentelee senioriluotseja. Niiden lisäksi tarvitaan ihmisten koteja lähelle korttelikeskuksia, joista saa neuvontaa ja vertaistukea.
