Extralehdet Extralehdet
Valtionavustuksia ja rahankeräyslupia myönnetään edelleen toimijoille, joiden taustalla on maksuhäiriöitä, verovelkoja tai liiketoimintakieltoja. Vuonna 2023 jopa 124 miljoonaa euroa elinkeinotoiminnan valtionavustuksia olisi voinut jäädä maksamatta säätiöille ja yhdistyksille, jos sekä yhteisöjen että niiden vastuuhenkilöiden taloudellinen luotettavuus olisi selvitetty tarkasti. Kaikkiaan viidennes yhdistyksistä ja puolet säätiöistä olisi voinut jäädä ilman hakemaansa tukea. Lisäksi yli puoli miljoonaa euroa avustuksia maksettiin vuonna 2023 yhdistyksille, joiden vastuuhenkilö oli määrätty liiketoimintakieltoon.
Harmaan talouden selvitysyksikön tuoreet katsaukset osoittavat, että ilman taloudellisen luotettavuuden arviointia julkisilla varoilla voidaan huomaamatta tukea harmaata taloutta. Selvitysyksikkö (HTSY) arvioi katsauksessaan, millä tavoin vuonna 2022 ehdotetut valtionavustuslain muutokset olisivat vaikuttaneet vuoden 2023 avustuspäätöksiin. Tarkastelussa olivat sekä tukea saaneiden yhteisöjen että niiden vastuuhenkilöiden ja heidän mahdollisten yritystensä taloudellinen luotettavuus.
– Suomessa toimii liki tuhat yhdistystä ja säätiötä, joiden vastuuhenkilöillä on joko omat tai yrityksen talousasiat retuperällä. Tämä kasvattaa riskiä sille, että myös yhdistyksessä on harmaata taloutta sekä jätetään verot ja maksut hoitamatta. Harmaan talouden torjuntaan kuuluu myös yhteiskunnan varojen suojaaminen. Haluammeko yhteisillä verorahoillamme tukea tällaisten yhdistysten ja säätiöiden toimintaa, kysyy johtaja Janne Marttinen Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksiköstä.
Miljoonien tuet jaetaan ilman taloudellisten taustojen tarkastelua
Vuonna 2023 noin 4 200 yhdistystä ja 300 säätiötä sai yli 300 miljoonaa euroa elinkeinotukea, työllistämisavustusta tai niihin verrattavaa muuta tukea. Valtionavustuslaki ei edellytä, että avustuksia myöntävät viranomaiset selvittäisivät hakijoiden tai niiden vastuuhenkilöiden taloudellista luotettavuutta. Osalla avustusten myöntäjistä on omia säädöksiään taloudellisen luotettavuuden selvittämiseen, mutta velvoitetta ei ole kirjattu lakiin.
Valtionavustuslakiin työstetään parhaillaan uusia tuen myöntämisen esteperusteita, joiden mukaan tukea ei voitaisi myöntää, jos hakijan, sen vastuuhenkilöiden tai näihin liittyvien yritysten verot ja muut julkisoikeudelliset velvoitteet ovat hoitamatta.
– Yhteiskunnan varojen käytössä pitää huomioida riskienhallinta. Näkemyksemme on, että tuen hakijoiden taustojen selvittäminen ohjaa tuen hakijoita toimimaan oikein ja voi estää myös myöhempien ongelmien syntymistä, Marttinen sanoo.
Esitys uudeksi valtionavustuslaiksi on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2026.
Taloudellinen luotettavuus myös rahankeräysluvan ehdoksi
Toisessa HTSY:n julkaisemassa katsauksessa tarkasteltiin rahankeräysluvan saaneiden yhdistysten ja säätiöiden sekä niiden vastuuhenkilöiden taloudellista luotettavuutta. Jos vastuuhenkilöiden taloudellinen luotettavuus olisi ollut maaliskuussa 2025 vaatimus rahankeräysluvan saamiselle, lupa olisi voitu evätä noin 15 prosentilta luvan saaneista organisaatioista.
– Julkisuudessa on ollut tapauksia, joissa rahankeräyksen taustalta on paljastunut huijaus. Vaikka rahankeräyslupia myöntävä Poliisihallitus voi hylätä hakemuksen rikostuomion perusteella, nykykäytännössä ei huomioida julkisten velvoitteiden hoitamista, esimerkiksi verovelkoja tai arvioverotusta. Rahankeräysluvan ehtona pitäisi olla sekä lupaa hakevan organisaation että sen vastuuhenkilöiden taloudellinen luotettavuus, Marttinen sanoo.
Verotustietojen puuttuminen vaikeuttaa taloudellisen luotettavuuden arviointia
Yhdistysten taloudesta on vaikea saada kattavaa tai ajantasaista kuvaa, koska niiden ei aina tarvitse antaa veroilmoitusta tai julkaista tilinpäätöstä yhdistysrekisterissä. HTSY:n katsausten mukaan peräti 40 prosenttia yhdistyksistä ei antanut veroilmoitusta vuosina 2020–2022, joko siksi, ettei niillä ollut verotettavaa toimintaa tai muusta syystä.
Tuoreiden verotustietojen puuttuminen tarkoittaa, ettei suuresta osasta yhdistyksiä ole olemassa taloudellisia tietoja, joiden perusteella niiden taloudellista luotettavuutta voitaisiin arvioida.
– Siksi on tärkeää ulottaa taloudellisen luotettavuuden tarkastelu myös yhdistyksiä johtaviin henkilöihin ja heihin kytkeytyviin yrityksiin, täsmentää Marttinen.
