Extralehdet Extralehdet
Painoindeksin maantiede näyttää muuttuneen radikaalisti viimeisten vuosikymmenien aikana. Vielä vuonna 1985 valtaosassa maita kaupunkilaiset olivat lihavampia kuin maalla asuvat. Nyt tilanne on kääntynyt päinvastaiseksi, paljastaa laaja kansainvälinen tutkimus maailman väestön lihomisesta.
Yli puolet 33 vuoden aikana tapahtuneesta maailman väestön lihomisesta johtuu siitä, että väestö on lihonut maaseudulla. Eräissä matalan ja keskitason tulotason maissa maaseutujen väestön lihominen selitti yli 80 % painoindeksin noususta.
Tutkimuksen tulokset mullistavat aiemman käsityksen, jonka mukaan maailman väestön lihominen johtuisi siitä, että yhä enemmän väkeä asuu kaupungeissa.
Kansanterveyteen liittyvässä keskustelussa kaupungistuminen ja kaupungeissa asuminen on nähty lähes yksinomaan negatiivisena asiana. Tutkimusryhmä korostaakin, että kaupungeissa on tarjolla runsaasti mahdollisuuksia liikuntaan ja vapaa-ajanviettoon, terveelliseen ravintoon ja terveyden ylläpitoon. Maaseudulla tulo- ja koulutustaso on matalampi, terveellistä ravintoa on huonommin saatavilla ja se on kalliimpaa ja liikuntamahdollisuuksia on vähemmän.
Monissa maissa maaseuduilla tulotaso on noussut, maanviljelys teknistynyt ja autojen käyttö lisääntynyt, mitkä puolestaan ovat vähentäneet fyysisen aktiivisuuden määrää. Ruokaa on tarjolla ja rahaa on sen ostamiseen, mutta ruoka on usein huonolaatuista ja lihottavaa.
Maaseutu- ja kaupunkiympäristöjen erot ovat pieniä Suomessa
Suomalaisissa tutkimuksissa on löydetty alue-eroja painoindeksissä ja ylipainoisuuden on havaittu olevan yleisempää maalla.
”Olemme havainneet, että ylipainoisuus ja painoindeksi kasvavat siirryttäessä kauemmaksi kuntakeskuksista ja toisaalta väentiheyden pienentyessä. Myös huonoksi koettu terveys lisääntyy siirryttäessä kaupunkien keskusalueilta kohti haja-asutusalueita”, Oulun yliopiston tutkijatohtori Tiina Lankila kertoo.
Selittäviksi tekijöiksi on esitetty sosiaalisia ja elämäntapatekijöitä. Maaseutumaisilla alueilla etäisyydet ovat pitkiä, jolloin fyysisen aktiivisuuden yhdistäminen arkisiin toimintoihin on vaikeaa. Lankilan mukaan alueiden suunnittelussa tulisikin ottaa huomioon liikkumisen ja terveyden näkökulmat.
Suomessa maaseutumaisten ja kaupunkimaisten asuinympäristöjen erot voivat olla pieniä verrattuna useisiin muihin tutkimuksen maihin. Suomessa luonto ja maaseutumaiset ympäristöt ovat kaupunkilaistenkin lähettyvillä ja alueet hyvinkin sekoittuneita.
Englantilaisen Imperial College London -yliopiston johtamassa tutkimuksessa analysoitiin pituus- ja painotiedot yli 112 miljoonalta henkilöltä 200 maassa vuosien 1985 ja 2017 välisenä aikana.
Kyseisellä aikavälillä maaseutujen väestön painoindeksi nousi keskimäärin 2,1 kg/m2 sekä miehillä että naisilla kun taas kaupungeissa asuvien naisten painoindeksi nousi 1,3 kg/m2 ja miesten 1,6 kg/m2.
Maailmanlaajuisesti painoindeksi nousi naisilla keskimäärin 2,0 kg/m2 ja miehillä 2,2 kg/m2, mikä vastaa keskimäärin 5-6 kilon painonnousua henkilöä kohden.
Tutkimuksessa hyödynnettiin myös Suomalaisia väestöaineistoja, esimerkiksi Oulun yliopiston Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966-, Oulu35- ja Oulu45 -aineistoja, joihin lukeutuu yhteensä noin 15 000 Pohjois-Suomessa syntynyttä henkilöä.
Tutkimuksen tekijöinä oli poikkeuksellisen suuri joukko asiantuntijoita ympäri maailmaa. Oulun yliopistosta tutkimuksen tekijöihin lukeutuvat dosentti Juha Auvinen, professori Raija Korpelainen, tohtorikoulutettava Soile Puhakka, yliopistotutkija Sylvain Sebert ja professori Marjo-Riitta Järvelin, joka toimii professorina myös Imperial College Londonissa.
