Some vääristää poliittisen ilmapiirin

Kärjekkäämmät mielipiteet sekä uusien identiteettipuolueiden poliittiset teemat korostuvat sosiaalisen median poliittisissa keskusteluissa. Ilmiöllä saattaa olla merkittävä vaikutus siihen, mitä sosiaalisen median käyttäjät ajattelevat politiikasta, yhteiskunnasta ja toisistaan.

Puolueiden kannattajien, jäsenten ja edustajien sosiaalisilla taustoilla ja ideologisilla arvoilla on merkitystä siihen, miten sosiaalisessa mediassa osallistutaan. Ilmiöllä saattaa olla merkittävä vaikutus siihen, mitä sosiaalisen median käyttäjät ajattelevat politiikasta, yhteiskunnasta ja toisistaan.

Valtiotieteiden maisteri Ilkka Koirasen väitöstutkimus vahvistaa havaintoja siitä, miten niin sanottujen uusien puolueiden – eli perussuomalaisten, vihreiden ja vasemmistoliiton – näkyvyys korostuu sosiaalisen median julkisuudessa. Tästä johtuen tutkimus antaa viitteitä, miten näiden puolueiden asema on saattanut samalla korostua suomalaisella poliittisella kentällä 2010-luvun aikana.

– Sosiaalisessa mediassa tapahtuva poliittinen keskustelu kärjistyy erityisesti postmaterialististen sekä uuskonservatismisten ryhmien välillä, mikä osaltaan heijastuu uusien identiteettipuolueiden kannattajien ja jäsenten toimintaan sekä sosiaalisessa mediassa että poliittisissa puolueissa, Koiranen kertoo.

Sosiaalinen media mahdollistanut uusia tapoja vaikuttaa ja osallistua

– Kaikkiaan sosiaalisen median syntymistä voidaan pitää yhtenä 2000-luvun merkittävimmistä politiikkaan vaikuttaneista muutoksista. Erityisesti sosiaalinen media on luonut mahdollisuuksia erilaisille toimijoille tavoittaa laajamittaisia yleisöjä, joille viestiä, Koiranen sanoo.

Tutkijan mukaan laajentuneet viestinnän mahdollisuudet koskettavat poliitikkojen ja poliittisten puolueiden lisäksi myös esimerkiksi tavallisia kansalaisia sekä muun muassa pieniä ruohonjuuritason liikkeitä.

– Tästä johtuen yhteiskunnan perinteisten portinvartijoiden voidaan ymmärtää menettäneen hallinnallisia asemiaan yhteiskunnassa. Voidaankin huomata, että siinä missä sosiaalinen media on esimerkiksi murtanut perinteisten mediatoimijoiden aseman informaation portinvartijoina, samankaltaisesti sosiaalisen median voidaan nähdä myös osin murtaneen erilaisten järjestöjen, kuten esimerkiksi poliittisten puolueiden, aseman yhteiskunnallisen osallistumisen portinvartijoina, Koiranen sanoo.

Näistä poliittiseen valtaan liittyvistä muutoksista johtuen onkin Koirasen mukaan ollut olennaista selvittää, miten sosiaalisessa mediassa muodostuva poliittinen keskustelu ja sisältö muodostuvat nykyajan Suomessa. Väitöstutkimus jäljittääkin, mistä sosiaalisista ja ideologisista lähtökohdista sosiaaliseen mediaan liitytään, mistä lähtökohdista sosiaaliseen mediaan tuotetaan sisältöä sekä miten nämä lähtökohdat vaikuttavat sosiaalisen median sosiaaliseen rakenteeseen ja järjestykseen.

Some on yhteiskunnan poliittista julkisuutta heijastava, mutta samalla myös sitä vääristävä peili

Väitöstutkimuksessa hahmotetaan sosiaalisen median alustoilla syntyvän uuden, digitaalisen poliittisen julkisuuden muotoa neljän teoreettisesti jäsennellyn ominaisuuden kautta.

Sosiaalista mediaa tarkastellaan kiinnittämällä huomiota somen poliittisen julkisuuden rajoihin, olennaiseen sisältöön, sosiaaliseen rakenteeseen sekä kulttuurisiin järjestyksiin. Tutkimus monipuolistaa nykyistä ymmärrystä poliittisesta osallistumisesta ja auttaa hahmottamaan sosiaalisen median ajankohtaisten ilmiöiden – kuten muun muassa kuplaantumisen, polarisaation ja vihapuheen – taustalla piileviä yhteiskunnallisia rakenteita, puoluelähtöisiä eroja sekä ideologisia kannusteita.

– Tutkimus osoittaa, että sosiaalinen media voidaan ymmärtää yhteiskunnan poliittista julkisuutta sekä julkista mielipidettä heijastavana, mutta niitä samalla uudelleen muokkaavana ja näin vääristävänä peilinä. Tämän vertauskuvallisen peilin kautta yhteiskunnallinen keskustelu sekä tätä keskustelua ympäröivä arvopoliittinen ilmapiiri näyttävät vääntyvän monimutkaisten sosiaalisten, kulttuuristen sekä ideologisten prosessien kautta todellista kärjekkäimmäksi, Koiranen toteaa.

Tästä johtuen sosiaalisen median arvopoliittinen ilmapiiri saattaa edelleen vaikuttaa voimakkaasti siihen, mitä kansalaiset ajattelevat suomalaisesta yhteiskunnasta, vallitsevasta poliittisesta ilmapiiristä sekä erityisesti toisistaan.

Väitöstutkimus sisältää viisi tutkimusartikkelia, joissa sosiaalisen median kautta tapahtuvaa poliittista osallistumista ja puolueiden edellytyksiä sosiaalisen median julkisessa tilassa tarkastellaan erilaisia analyyttisia näkökulmia ja määrällisiä aineistoja hyödyntäen. Erillisten tutkimusartikkelien kautta osoitetaan, miten puolueiden toiminta- ja vaikutusedellytykset ovat läheisesti sidoksissa niiden kannattajien, jäsenten sekä edustajien sosiodemografiseen taustaan sekä ideologisiin asenteisiin.