Extralehdet Extralehdet
Väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain (ns. rajaturvallisuuslaki) voimassaoloa jatketaan 31.12.2026 asti. Lain tarkoituksena on torjua Suomen painostamista, jota toteutetaan maahantulijoita välineellistämällä.
Valtioneuvoston päätöksillä ja rajaturvallisuuslain säätämisellä on saavutettu niillä tavoiteltu vaikutus eli välineellistetty maahantulo Suomen itärajalla on toistaiseksi keskeytynyt. Suomen itäraja on samalla EU:n ja Naton pisin ulkoraja Venäjän kanssa.
– Välineellistetyn maahantulon uhka Suomen itärajalla jatkuu edelleen korkeana ja vaikeasti ennakoitavana. Rajatilanne on jännitteinen mutta vakaa. Nopeisiin ja vakaviin muutoksiin pitää kuitenkin varautua, toteaa sisäministeri Mari Rantanen.
Rajaturvallisuuslakia ei ole toistaiseksi sovellettu. Lain käyttöönotto edellyttää erillistä päätöstä, ja sen soveltaminen on viimesijainen keino tilanteen hallitsemiseksi. Lain voimassaolon jatkamisella varmistetaan, että rajaviranomaisilla on riittävät toimivaltuudet toimia ennalta estävästi ja tehokkaasti välineellistetyn maahantulon vakavimmissa tilanteissa.
Rajaturvallisuuslaki on tärkeä työkalu kansallisen turvallisuuden suojelemiseksi
Rajaturvallisuuslaki tuli voimaan 22.7.2024 ja oli alun perin voimassa vuoden voimaantulosta. Siinä säädetään edellytyksistä, joilla Suomi voi päättää rajoittaa kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten vastaanottamista rajatulla alueella Suomen valtakunnanrajalla ja sen välittömässä läheisyydessä. Lain tarkoituksena on torjua Suomen painostamista, jota toteutetaan maahantulijoita välineellistämällä.
Suomen itäraja pysyy suljettuna toistaiseksi
Suomen ja Venäjän maarajan rajanylityspaikat ovat olleet suljettuja 15.12.2023 alkaen valtioneuvoston päätöksillä, joista viimeisin tehtiin 16.4.2025. Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Tilannetta ja rajoitusten välttämättömyyttä seurataan säännöllisesti.
