Pyöräteiden talvikunnossapito pitäisi sopeuttaa säätiloihin

Etelä-Suomessa on tänä talvena pyöräilty pääosin lumesta ja jäästä puhtailla kaduilla. Pyöräliiton mukaan kaduille on tästä huolimatta levitetty sepeliä ehkäisemään ajoittaista liukkautta.

Suomessa tulee arvioida uudelleen, miten pyöräteitä ylläpidetään talvisin. Talviolosuhteet vaihtelevat ja kunnossapitomenetelmät tulisi sopeuttaa sään mukaiseksi. Hiekoittaminen ja kiviaineksen levittäminen on harvemmin tarkoituksenmukaista liukkauden torjumiseksi.

– Sepeli toimii lumettomalla asfaltilla kuin kuulalaakeri. Sen vuoksi moni pyöräilijä kaatuu, ja sepeli puhkoo myös renkaita. Nykyisissä sääolosuhteissa liukkautta tulisi poistaa esimerkiksi harjaamalla ja suolaamalla, mutta nämä menetelmät leviävät Suomessa hitaasti. – Kuluvana talvena sepeliä on levitetty Etelä-Suomen pyöräteille lokakuun lopusta asti, mutta se on jäänyt pääasiassa makaamaan lumettomalle asfaltille aiheuttaen kaatumisia ja renkaiden puhkeamisia, sanoo Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistinen.

Harjasuolaus ehkäisee pyöräilijöiden kaatumisia

Uudenlaisten menetelmien käyttöönottoa tukee myös tutkimustieto. Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan pyöräilijöiden kaatumisista 20 prosenttia johtuu sepelistä tai hiekasta asfaltilla. Kaatumisista 44 prosenttia johtuu liukkaudesta ja 15  prosenttia tienpinnan huonosta laadusta ja reunakivistä.

Pyöräliiton näkemyksen mukaan pääreiteillä lumenpoiston menetelmäksi tulisikin ottaa harjaus. Näin saadaan asfaltti näkyviin ja sepeliä ei tarvitse levittää vaan liukkaudentorjunta voidaan hoitaa tarvittaessa suolaliuoksella. Erityisesti syksyisin ja keväisin harjaus toimisi aurausta paremmin. Aurauksen ja hiekotuksen yhdistelmä toimii vain pitkäkestoisten pakkaskelien aikana.

– Pitää huomioida myös polanteen poisto. Nykyään kunnossapito ei reagoi riittävän nopeasti lämpötila noussessa plussan puolelle, vaikka juuri lumipatjan poistaminen pyörätieltä on kriittistä. Lämpötilan laskiessa jälleen pakkaselle tulee pyörätiestä jäinen ja urainen, jonka turvallisuutta ei paranna mikään sepelimäärä, Koistinen sanoo.

Ruotsissa jo noin 30 kuntaa on joko kokeillut tai käyttää harjasuolausta pyöräteiden talvikunnossapidossa. Suomessa Helsinki, Espoo, Turku ja Kerava ovat testanneet menetelmää.

Tutkimusjohtaja Anna Niskan mukaan Ruotsissa tulokset turvallisuuden paranemisesta ovat lupaavia. Kaatumisonnettomuuksien määrä Tukholmassa on pysynyt samalla tasolla, vaikka pyöräilyn suosio talvella on kasvanut huomattavasti.

– Jos pyöräilyä halutaan lisätä, siitä tulee tehdä ihmisille helppoa, mukavaa ja turvallista. Hiekan päällä pyöräily on paitsi vaarallista, myös epämiellyttävää. Ja jos halutaan lisätä työmatkapyöräilyä ja arkiliikuntaa, tulee teiden olla hyvässä kunnossa ympäri vuoden, sanoo Anna Niska.

Harjasuolausta ei tule sekoittaa perinteiseen autoteiden suolaukseen. Tarkka harjaus ennen suolan levittämistä mahdollistaa hyvän lopputuloksen pienellä suolan määrällä.