Pelkäätkö karhuja marjametsässä

Marjaan tai sieneen tekisi mieli, mutta uskaltaako sinne mennä? Lähtökohtaisesti suurpedot väistävät ihmistä, mutta poikkeustapauksessa saattaa joutua karhun kanssa silmäkkäin.

Suomen suurpetoihin kuuluvat karhu, susi, ilves ja ahma. Niitä ei ruuhkaksi asti metsissä liikuskele, mutta joillakin alueilla suurpetoja esiintyy enemmän. Ilveksiä Suomessa on kolmisen tuhatta, karhuja puolitoista tuhatta, susia ja ahmoja reilut kaksisataa. Käytännössä karhun näkeminen luonnossa liikuttaessa on hyvin harvinaista. Jotain poikkeuksellista on tapahtunut, jos karhun kanssa joutuu samalle marjamättäälle.

Karhulla on hyvä kuulo- ja hajuaisti, joten se havaitsee ihmisen jo hyvissä ajoin ja pakenee paikalta. Joskus voi tosin tuulla väärästä suunnasta eikä karhu siksi saa ajoissa vainua. Karhu saattaa myös tulla yllätetyksi tappamansa saaliseläimen haaskalta. Parhaiten karhut saa karkotettua pitämällä metsässä melua. Rupattele kaverin kanssa tai vaikka laulele itseksesi.

Peräänny, älä juokse

Jos kohtaat karhun, pysy rauhallisena. Älä huuda, mutta jutustele. Osoita karhulle, ettet uhkaa sitä millään tavoin.

Lähde perääntymään paikalta. Älä käännä karhulle selkääsi, jotta näet, mitä se tekee. Juokseminen tai puuhun kiipeäminen on turhaa, sillä karhu voittaa sinut molemmissa lajeissa.

Vihainen karhu murisee, heiluttelee päätään, luimistelee korviaan ja käy pikajuoksijan lähtöasentoon. Sen sijaan takajaloilleen nouseva otso ei ole hyökkäämässä, vaan se pyrkii lähinnä saamaan paremman käsityksen tilanteesta.

Karhu voi tehdä myös valehyökkäyksiä, joilla se pyrkii karkottamaan tunkeilijan. Jos karhu lähestyy sinua ja mukanasi on marjaämpäri tai irtonainen vaate, jätä se karhulle haisteltavaksi ja saat etumatkaa. Lähtökohtaisesti karhukin vain haluaa rauhoittaa tilanteen.

Jos huomaat maastossa tai puussa karhunpennun, on emokin silloin jossain lähettyvillä. Tällöinkin on syytä poistua tulosuuntaan mahdollisimman nopeasti, mutta rauhallisesti. Emo puolustaa pentujaan, jos kokee ne uhatuksi.

Jos karhu kuitenkin tulee päälle, heittäydy maahan. Käy mahallesi tai sikiöasentoon ja suojaa päätä ja niskaa käsilläsi. Jos sinulla on reppu, jätä se suojaksi selkääsi.

Soita vaaratilanteesta hätäkeskukseen. Kaikista petohavainnoista voi ilmoittaa myös paikalliselle riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilölle. Vaikka näkisit pelkästään karhun jäljen tai ulosteen, tee siitäkin ilmoitus. Näin saadaan kerättyä arvokasta tietoa suurpetojen lukumääristä, liikkeistä ja levinneisyydestä.

Muista kohtaamistilanteessa
– Pysy rauhallisena
– Juttele karhulle, älä huuda
– Peräänny, mutta älä käännä selkääsi karhulle
– Kävele, älä juokse tai kiipeä puuhun
– Jätä karhulle marjaämpäri tai vaate nuuhkittavaksi
– Viimeisenä keinona heittäydy maahan

Luonnon omia makupaloja

Marjat ovat superfoodia, jota ei tarvitse tuoda kaukaa. Runsaasti kasviksia sisältävällä ruokavaliolla on monia etuja. Paitsi että kasvisten ja hedelmien vitamiinit saavat ihon hehkumaan, ne myös ehkäisevät sydän- ja verisuonitauteja. Lisäämällä marjoja lautaselle on helppo syödä suositellut 500 grammaa kasviksia päivässä. Niitä kannattaa käyttää ennakkoluulottomasti, vaikkapa lisäämällä lounassalaattiin voimakkaan makuisia mustaherukoita.

Marjoista saatava C-vitamiini edistää muiden ravintoaineiden, kuten kalsiumin ja raudan imeytymistä. A-vitamiini ja beetakaroteeni taas vaikuttavat limakalvojen terveyteen ja näkökykyyn. Esimerkiksi A-vitamiinin puutos voi aiheuttaa hämäräsokeutta. Vitamiinien, kivennäis- ja hivenaineiden sekä flavonoidien lisäksi marjat sisältävät myös kuitua, joka vaikuttaa aineenvaihduntaan ja edistää hyödyllisten bakteerien kasvua suolistossa.

Marjoja voisikin kutsua todellisiksi ruokaympyrän supersankareiksi niiden runsaan ravinnepitoisuuden vuoksi.

Marjojen etuja

  • Vitamiinit. Erityisesti mustaherukat sisältävät paljon C-vitamiinia. Lisäksi marjoissa on myös A-vitamiinia ja beetakaroteenia.
  • Flavonoidit. Marjat saavat värinsä antosyaanista, joka kuuluu flavonoideihin. Flavonoidit ehkäisevät esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien kehittymistä.
  • Kivennäis- ja hivenaineet. Marjoista saatavat kivennäis- ja hivenaineet vaikuttavat aineenvaihduntaan sekä luuston ja lihasten kehitykseen.
  • Helppous ja monipuolisuus. Marjat ovat todellista pikaruokaa. Niitä voi napsia sellaisenaan, heittää salaatin tai jogurtin sekaan tai surauttaa samettiseksi smoothieksi.
  • Maku. Marjoissa yhdistyvät hyvä maku ja terveellisyys – näitä herkkuja voi popsia ilman omantunnontuskia!

Katso myös

Poliisiliitot: ”Ruotsin tilanteesta” on tullut Pohjoismaiden tilanne

Pohjoismaisten poliisijärjestöjen jäsenet joutuvat kohtaamaan yhä tukalammassa tilanteessa vakavaa rikollisuutta, toteavat pohjoismaisten poliisiliittojen puheenjohtajat yhteisessä …

Tilaa vastaukset kommenttiisi
Lähetä muistutus
guest
0 Kommenttia
Vanhimmat
Uusimmat Eniten ääniä saaneet
Inline Feedbacks
Näytä kaikki kommentit
0
Mitä mieltä olet? Kirjoita kommentti !x