Syytteen mukaan lappeenrantalainen yhtiö on vienyt Suomesta Venäjälle yhteensä 135 kuorma-autoa ja 29 perävaunua ilmoittaen niiden ostajiksi ja vastaanottajiksi Turkkiin tai Kazakstaniin rekisteröidyt yhtiöt. Viennit onnistuivat, sillä EU:n pakotteet Venäjää vastaan eivät koskeneet kauttakulkua Venäjän kautta. Tosiasiassa kyse ei kuitenkaan ollut kauttakulusta, vaan kuorma-autot ja perävaunut jäivät Venäjälle, missä niitä tullattiin ja rekisteröitiin.

Syytteen mukaan kyse oli keinotekoisesta järjestelystä pakotteiden kiertämiseksi. Järjestelyssä hyödynnettiin Turkkiin ja Kazakstaniin rekisteröityjä, venäläisomisteisia yhtiöitä. Tarkoituksena oli peittää kuorma-autojen ja perävaunujen todellinen ostaja ja vastaanottaja Venäjällä.

Syytetty on kiistänyt rikoksen sillä perusteella, ettei hän tiennyt kuorma-autojen ja perävaunujen päätyvän Venäjälle.

Vietyjen kuorma-autojen ja perävaunujen arvo oli yhteensä noin 17,5 miljoonaa euroa ja niistä saadun rikoshyödyn määrä noin 600 000 euroa. Syyttäjä vaatii niiden, eli noin 18 miljoonan euron, menettämistä valtiolle. Syytetyn ja hänen edustamansa yhtiön omaisuutta on pantu vakuustakavarikkoon menettämisseuraamusten ja yhteisösakon maksamisen turvaamiseksi.

Pääkäsittely Etelä-Karjalan käräjäoikeudessa on aloitettava kahden viikon kuluessa, koska syytetty on edelleen vangittuna. Samalla haastehakemus ja esitutkintapöytäkirja tulevat julkisiksi, ellei tuomioistuin toisin määrää.

Esitutkinnassa epäiltiin törkeästä säännöstelyrikoksesta myös kahta yhtiön työntekijää. Syyttäjä päätti jättää syytteen heitä vastaan nostamatta, koska riittävää näyttöä heidän syyllisyytensä tueksi ei ollut. Koska samassa asiassa on nostettu syyte, myös syyttämättäjättämispäätösten esitutkinta-aineisto tulee julkiseksi vasta, kun asia on ollut esillä käräjäoikeudessa, ellei käräjäoikeus toisin määrää.

Syyte nostettu törkeästä säännöstelyrikoksesta LappeenrannassaToimitus

Viime lauantain ja sunnuntain aikana Savonlinnan seudulla tehtiin kolme apteekkimurtoa sekä kaksi murron yritystä.

Murtoja tehtiin lauantaiaamuyöllä 12.7.2025 kello 2.20 – 2.35 aikaan Punkaharjun apteekkiin osoitteessa Kauppatie 18 Punkaharjulla. Samana yönä kello 2.30 – 3.30 välillä yritettiin murtautua Kerimäen apteekkiin osoitteessa Kerimäentie 3, Kerimäellä. Lauantaiaamuyöllä kello 3.20 aikaan oli murto Savon apteekkiin osoitteessa Suuri Savontie 1, Savonlinnassa.

Sunnuntaina kello 4.30 – 4.50 murtauduttiin Savonrannan sivuapteekkiin osoitteessa Kolmitähkäntie 2 B Savonrannalla ja Enonkosken apteekkiin murtauduttiin kello 2.10 aikaan osoitteessa Säästötie 2-4 Enonkoski. Enonkosken apteekista rosvot eivät saaneet saalista.

Poliisi aloitti murtojen tutkinnan viikonloppuna. Esitutkinnan myötä on poliisi saanut tekoihin epäiltyjä henkilöitä kiinni sekä valtaosan anastetuista lääkeaineista poliisin haltuun.

Rikoksilla onnistuttiin anastamaan suuri määrä huumaavia lääkeaineita, joita on ollut ilmeisesti tarkoitus myydä katukaupassa. Lääkkeet on tarkoitettu käytettäväksi lääkärin määräämiin tarkoituksiin ja määräyksessä mainituin käyttöannoksin. Muutama henkilö on jouduttu toimittamaan sairaalahoitoon, heidän käytettyään oletettavasti murtosaaliina saatuja huumaavia lääkkeitä.

Viikonloppuna tehtiin useita apteekkimurtojaExtra Team

Saimaan kanavan purjehduskausi käynnistyy 26.5.2025 ja päättyy 31.12.2025. Kanavavaltuutetut sopivat vuosittain pöytäkirjalla purjehduskauden pituudesta sekä liikennekauden avaamispäivästä. Saimaan kanava on 43 kilometriä pitkä, josta lähes puolet sijaitsee Venäjältä vuokratulla alueella.

Kanavan avaamispäätös antaa mahdollisuuden rahti- ja matkustaja-alusten liikennöidä kanavan kautta. Liikennöintiin sovelletaan valtioneuvoston päätöksiä ja EU:n asettamia pakotteita.

Voimassa olevan valtioneuvoston päätöksen mukaisesti Suomen ja Venäjän välisellä rajalla ovat suljettuina vesiliikenteessä Haapasaaren, Nuijamaan sataman ja Santion rajanylityspaikat. Ne ovat rajanylityspaikkoja Schengenin rajasäännöstössä tarkoitetuille huvialuksille. Rajan ylittävä huvialusliikenne ei ole mahdollista Saimaan kanavan kautta liikennekauden avaamisesta huolimatta.

Liikenteenharjoittajan tulee ilmoittaa Rajavartiolaitokselle valtakunnan rajan ylittävän liikenteen aloittamisesta viimeistään neljä kuukautta ennen liikennöinnin aloittamista.

Saimaan kanava avataan 26.5.2025Toimitus

Poliisi sai hätäkeskukselta tehtävän 16.02.2025 klo 01.17, jonka mukaan Ilomantsissa sijaitsevasta apteekista oli tullut useita murtohälytyksiä.

Tehtävälle lähti useita poliisin partioita. Yksi partioista oli koirapartio, joka onnistuneesti jäljesti tapahtumapaikalta lähteneitä jalkineenjälkiä Ilomantsissa sijaitsevalle asunnolle vajaan kilometrin päähän. Asunnolta löydettiin kotietsinnällä epäilty tekijä, tekoon soveltuva murtoväline, sekä lähes kaikki apteekista anastetut lääkkeet. Onnistuminen on oiva osoitus poliisikoirien hyödyllisyydestä poliisin toiminnassa.

Epäilty otettiin kiinni ja esitutkintaa jatketaan rikosnimikkeillä varkaus ja huumausainerikos.

Ilomantsissa murtauduttiin apteekkiin lauantain ja sunnuntain välisenä yönäToimitus

Itä-Suomen poliisi sai hätäkeskuksen kautta ilmoituksen torstaina 13.2.2025 illalla henkeen ja terveyteen kohdistuvasta tehtävästä Kontiolahdella. Hätäkeskusilmoitusten mukaan henkilö oli vahingoittanut useaa ihmistä vierekkäisissä yksityisissä kiinteistöissä, jotka kuuluvat samaan pihapiiriin. Tapahtumapaikka on Kontiolahden Pyytivaarassa.

Poliisin saavuttua paikalle kohteesta löytyi neljä loukkaantunutta henkilöä. Poliisi epäilee, että henkilöitä oli vahingoitettu teräaseella. Poliisi otti epäillyn tekijän välittömästi kiinni tapahtumapaikalta. Uhrit toimitettiin tapahtumapaikalta sairaalahoitoon. Tapahtumapaikalla on ollut useita poliisin partioita.

Alustavan tiedon mukaan uhrit ja tekijä ovat tunteneet toisensa. Epäilty tekijä on 2000-luvun alussa syntynyt mies, uhrit ovat 40- ja 70-luvulla syntyneet kaksi miestä ja kaksi naista. Kaikki asuvat Kontiolahdella.
Tapahtunutta tutkitaan neljänä epäiltynä tapon yrityksenä. Nimikkeet voivat muuttua tutkinnan edetessä.

Poliisi jatkaa tapauksen tutkintaa tekemällä taktista ja teknistä tutkintaa. Epäillyistä tapon yrityksistä tiedotetaan tarpeen mukaan lisää.

Poliisi tutkii neljää epäiltyä puukotusta KontiolahdellaToimitus

Nurmeksessa 31.12.2024 paljastuneen epäillyn törkeän eläinsuojelurikoksen esitutkinnassa on selvinnyt, että kaksi kolmesta epäillystä liittyy Itä-Suomen poliisin aiemmin tutkimaan törkeään eläinsuojelurikokseen vuonna 2023. Kaikki epäillyt ovat Saksan kansalaisia.

Aikaisempi epäilty rikos paljastui, kun Ruotsin viranomaiset löysivät 13.5.2023 epäiltyjen pakettiautosta ja hevostrailerista 83 koiraa ja kolme hevosta. Poliisi epäilee, että eläimet olivat peräisin Suomesta.

Kaikki koirat jouduttiin lopettamaan Ruotsin viranomaisen päätöksellä. Hevoset jäivät eloon. Koirat oli jouduttu lopettamaan, koska koirat olivat hyvin huonokuntoisia tai niiden hyvinvoinnista ei pystytty huolehtimaan.

Joulukuussa 2024 Nurmeksessa paljastuneen epäillyn törkeän eläinsuojelurikoksen esitutkinnassa selvinneet tiedot ovat auttaneet vuonna 2023 alkaneessa esitutkinnassa.

Epäillyt ovat tutkintavankeudessa

Rikoksista epäillyt, noin 60- ja 30-vuotiaat, naiset ovat tutkintavankeudessa Itä-Suomessa. Nurmeksen tapauksesta epäilty kolmas, noin 30-vuotias, nainen on vapautettu.

Nurmeksessa pakettiautosta löydetyt koirat ovat pääosin sekarotuisia. Tarkempi selvittely koirien lukumäärästä ja roduista on vielä kesken. Eläinsuojeluyhdistykset huolehtivat koirista.

Poliisi ei voi tässä vaiheessa esitutkintaa kertoa tarkemmin yksityiskohdista, kuten tekojen kulusta tai motiiveista, koirien alkuperästä tai epäiltyjen henkilöllisyyksistä. Asiasta kerrotaan seuraavaksi, kun se on esitutkintaa vaarantamatta mahdollista. Kuulustelut ja muut esitutkintatoimenpiteet tulevat kestämään useita viikkoja tai kuukausia.

Nurmeksen törkeästä eläinsuojelurikoksesta epäiltyjä tutkitaan myös aikaisemmasta rikoksestaToimitus

Itä-Suomen poliisi on tehnyt selvityksen polkupyörävarkauksista Pohjois-Savon alueella vuosilta 2021-2024. Kolmen vuoden aikana Pohjois-Savossa on varastettu polkupyöriä jopa yli kahden miljoonan euron arvosta.

Polkupyörävarkaudet Pohjois-Savossa painottuvat taajamiin kesäkaudelle ja Pohjois-Savon alueella poliisin tietoon tulleista polkupyörävarkauksista 75 prosenttia tapahtuu Kuopion kaupungin alueella.

– Poliisin rikosilmoitusjärjestelmän mukaan Pohjois-Savossa anastetaan vuosittain noin 600 – 800 polkupyörää, ja varastettujen polkupyörien keskimääräinen rahallinen arvo on noin 1 000 euroa. Kolmen vuoden aikana poliisin tietoon tulleiden Pohjois-Savossa anastettujen polkupyörien yhteisarvo on noin 1,8-2,4 miljoonaa euroa. Sähköpyörien yleistymisen myötä myös anastettujen polkupyörien arvot ovat nousseet, kertoo rikosylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen Itä-Suomen poliisista.

Pohjolaisen mukaan koko Itä-Suomen polkupyöriä anastetaan enimmillään sulan maan aikana ja anastukset keskittyvät suurimpiin taajamiin. Nyt valmistunut selvitys tehtiin vain Pohjois-Savon alueelle, mutta tulokset pätevät suurelta osin myös Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan alueille.

Polkupyörävarkauksia tehdään lukoista huolimatta

Tavanomainen polkupyörävarkaus alkaa polkupyörän lukon murtamisella, mikäli anastettava polkupyörä on lukittu. Anastuksen jälkeen polkupyörä myydään rikoshyödyn tavoittelemiseksi useimmiten internetin kauppapaikoilla.

Polkupyörä on tavanomainen kulkuväline kaikissa yhteiskuntaluokissa, erityisesti taajamissa. Varastettu polkupyörä on helppo myydä eteenpäin. Polkupyöriä myydään laajasti internetin kauppapaikoilla.

Pyörien lukitseminen ei tilastojen mukaan estä polkupyörävarkauksia. Poliisin rikosilmoitusjärjestelmän luokittelutietojen mukaan poliisille ilmoitetuissa tapauksissa 86 prosenttia anastetuista polkupyöristä ovat olleet lukittuja.

– Lukittujen polkupyörien anastusten taustalla on muun muassa kehittyneet murtovälineet, kuten akkutyökalut. Yleisesti voidaan todeta, että kaikki myynnissä olevat polkupyörien lukot ovat helposti murrettavissa nykyaikaisilla akkutyökaluilla, Pohjolainen kertoo.

Pohjolaisen mukaan myös pyörien anastukset asuinkiinteistöjen varastoista, joihin tekijöillä on avaimet, ovat yleistyneet. Tutkimuksessa mukana olleissa jutuissa rikoksen tekopaikkana oli 62 prosentissa tapauksista ollut asuinkiinteistö, eli pyörä oli viety joko kiinteistön sisältä tai sen välittömästä läheisyydestä.

Polkupyörien tunnistetietojen kirjaaminen unohtuu omistajilta

Pohjolaisen mukaan polkupyörään hankittaessa jää ostajalta liian usein kirjaamatta muistiin polkupyörän yksilöivä tunnistetieto eli runkonumero. Tehdyn selvityksen mukaan poliisin rikosilmoitusjärjestelmässä olevissa anastetuista polkupyöristä oli merkintä runkonumerosta reilusti alle puolessa tapauksista. Tällä on merkittävä vaikutus rikoksen selvittämisessä, koska ilman tunnistetietoa anastettua omaisuutta ei voi niin sanotusti etsintäkuuluttaa.

Toisaalta, jos poliisi löytää polkupyörän jonkun toisen rikoksen tutkinnan yhteydessä tai polkupyörä päätyy poliisin haltuun löytötavarana, niin ilman omistajan ilmoittamaa tunnistetietoa on mahdotonta sanoa, kenelle polkupyörä oikeasti kuuluu.

– Olisi ensiarvoisen tärkeää, että polkupyörän omistajat kirjaisivat polkupyörän runkonumeron itselleen muistiin. Tämän lisäksi olisi hyvä kirjata polkupyörästä ylös pyörän merkki ja malli sekä pyörän väri. Helpointa nämä tiedot on tallentaa esimerkiksi ottamalla niistä kuvia omalla puhelimella ja pitää kuvat tallessa siltä varalta, jos polkupyörä varastetaan, Pohjolainen ohjeistaa.

Pohjolainen muistuttaa myös lukituksen tärkeydestä, koska sillä voi usein estää hetken mielijohteesta tapahtuvia polkupyörävarkauksia. Lisäksi vakuutusyhtiöt edellyttävät korvausharkinnassaan, että anastettu polkupyörä on ollut lukittuna.

Kuopiossa varastettu miljoonien arvosta polkupyöriäToimitus

Turvapalvelun ja sähköisen ovenavausjärjestelmän laajentamisen projekti on alkanut tammikuussa 2024 Pohjois-Savon hyvinvointialueen ikääntyneiden palveluissa. Turvapalvelu on kotihoidon tukipalvelu, joka tarjoaa teknologia-avusteisia ratkaisuja ikääntyneiden kotona asumisen turvallisuuden ja avunsaannin tukemiseksi.

Sähköinen ovenavausjärjestelmä on mobiililaitteella toimiva ratkaisu, joka avaa siihen kytketyn oven. Tavoitteena on laajentaa turvapalvelut ja sähköinen ovenavausjärjestelmä koko Pohjois-Savon hyvinvointialueelle vuoden 2025 loppuun mennessä. Laajennus koskee kotihoidon ja turvapalveluiden kaikkia asiakkaita.

Jatkossa kaikkien Pohjois-Savon hyvinvointialueen turvapalveluasiakkaiden turvahälytykset tulevat ohjautumaan Kuopion turvapalvelukeskukseen, ja sähköinen ovenavausjärjestelmä asennetaan kaikille kotihoidon ja tukipalveluiden asiakkaille.

Turvapalveluiden laajentamisen tavoitteena on keventää kotihoidon työntekijöiden työtä vähentämällä asiakkaiden tarpeettomia turva-auttajakäyntejä, parantamalla asiakkaiden hoidontarpeen arvion laatua ja nopeuttamalla asiakkaiden avunsaantia henkilöstön oikealla kohdentamisella.

Sähköisen ovenavausjärjestelmän laajentamisen tavoitteena on nopeuttaa asiakkaiden avunsaantia, sujuvoittaa kotihoidon henkilökunnan liikkumista ja vähentää riskejä, joita liittyy fyysisten avainten mukana kuljettamiseen.

Sähköinen ovenavausjärjestelmä on hyvinvointialueen maksama palvelu

Pohjois-Savon hyvinvointialue hoitaa asennukseen liittyvät kustannukset. Sähköisen ovenavausjärjestelmän toimittaa Tunstall Group Oy ja asentajana toimii erikseen määritellyt lukkoliikkeet. Järjestelmän asentaminen oveen ei vaikuta oven normaaliin toimintaan. Muut kuin määritellyt työntekijät, esimerkiksi asiakkaat, kulkevat ovesta edelleen omalla avaimellaan.

Ovenavausjärjestelmää voi käyttää ainoastaan kotihoidon käyttöön rekisteröidyllä puhelimella ja se toimii Bluetooth-yhteydellä. Mobiiliavausten avulla vältytään avainten katoamiselta, varastamiselta ja luvattomalta kopioinnilta. Käyntien lokitiedot ovat iso turvallisuustekijä myös kotihoidon asiakkaille.

Kotihoitoon käyttöön sähköinen ovenavausjärjestelmäToimitus

Valtioneuvosto on päättänyt sulkea osan Suomen itärajasta. Vaalimaan, Nuijamaan, Imatran ja Niiralan rajanylityspaikat suljetaan 18.11.2023 alkaen. Kansainvälisen suojelun hakeminen Suomen ja Venäjän maarajalla keskitetään Vartiuksen ja Sallan rajanylityspaikoille. 

– Olemme toimineet päättäväisesti ja ripeästi siksi, että tilanne itärajalla ei pahenisi. Rajavartiolakiin tehtiin muutoksia viime vaalikaudella juuri tällaisia tilanteita varten. Nyt näitä työkaluja on käytetty, pääministeri Petteri Orpo sanoo.

– Itärajan rajanylityspaikkojen sulkemisella pysäytetään laiton maahantulo Suomeen. Hallitus on valmis vielä järeämpiin toimenpiteisiin tarpeen vaatiessa, sanoo sisäministeri Mari Rantanen.

On olemassa viitteitä siitä, että vieraan valtion viranomaisilla tai muilla toimijoilla on ollut osuus rajan laittomasti ylittäneiden henkilöiden Suomeen saapumiseen edesauttamisessa.

Rajat ovat kiinni Kaakkois-Suomessa 18.11.2023 alkaen

Suomen ja Venäjän maarajan ylittävien tulee päätöksen voimassaoloaikana käyttää muita kuin Vaalimaan, Nuijamaan, Imatran ja Niiralan rajanylityspaikkoja. Myös Suomen kansalaisen on käytettävä avoinna olevia rajanylityspaikkoja.

Kansainvälisen suojelun eli turvapaikan hakeminen Suomen ja Venäjän välisellä maarajalla keskitetään Vartiuksen ja Sallan rajanylityspaikoille, jonne maahan pyrkivät ohjataan ja opastetaan.

Päätös perustuu rajavartiolakiin

Rajavartiolain 16 pykälän mukaan valtioneuvosto voi päättää rajanylityspaikan sulkemisesta määräajaksi tai toistaiseksi, jos sulkeminen on välttämätöntä vakavan yleiselle järjestykselle, kansalliselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle aiheutuvan uhan torjumiseksi. Valtioneuvosto voi myös tarvittaessa päättää kansainvälisen suojelun hakemisen keskittämisestä yhdelle tai useammalle rajanylityspaikalle.

Hallitus ja viranomaiset seuraavat itärajan tilanteen kehittymistä tarkasti. Päätöksen sisältöä ja laajuutta arvioidaan säännöllisesti tilanteen kehittymisen perusteella. Päätös kumotaan tai sitä muutetaan, jos se ei ole enää välttämätön yleiselle järjestykselle tai kansalliselle turvallisuudelle aiheutuvan vakavan uhan torjumiseksi.

Hallitus päätti sulkea rajan Kaakkois-SuomessaPetri Saarinen

Hätäkeskukseen ilmoitettiin mahdollisesti päihtyneestä autoilijasta Juvalla keskiviikkoiltana. Partio tapasi paikalta päihtyneen kuljettajan, jolla ei ollut ajo-oikeutta.

Keskiviikkoiltana kello 21.03 hätäkeskukseen ilmoitettiin mahdollisesti päihtyneestä autoilijasta huoltoaseman pihalla Juvalla. Paikalle hälytetty poliisipartio tapasi paikalta autoilijan, joka puhalsi alkometriin lukeman 0,82 mg/l. Hänellä ei ollut voimassa olevaa ajo-oikeutta. Kuljettajaa epäillään törkeästä rattijuopumuksesta ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta.

Rattijuopumus JuvallaToimitus

Itä-Suomen aluehallintovirasto on käynnistänyt hautausmaakiinteistöjä koskevan valvontaohjelman. Tarkoituksena on varmistaa, että maamme hautausmaakiinteistöt täyttävät hautaustoimilain asettamat velvoitteet.

Itä-Suomen aluehallintoviraston opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue hoitaa koko maan alueella hautaustoimilaissa tarkoitetut lupa- ja valvonta-asiat sekä kiinteistörekisteritehtävät. Laissa on asetettu velvoitteita muun muassa hautausmaakiinteistöille ja niiden ylläpitäjille. Aluehallintovirasto valvoo velvoitteiden täyttymistä.

Ajantasaiset ja kunnossa olevat hautausmaakiinteistöt varmistavat alueiden maankäytön tarkoituksenmukaisuuden. Samalla turvataan vainajien muiston kunnioittamista ja vainajien eläessään esittämiä toivomuksia.

Valvonnan tueksi aluehallintovirasto on yhteistyössä Maanmittauslaitoksen kanssa selvittänyt kiinteistötietojärjestelmään merkityt hautausmaakiinteistöjä koskevat tiedot. Maanmittauslaitoksen tehtävänä on kiinteistötietojärjestelmän hallinnointi, ylläpito ja kehittäminen sekä tietopalvelun ylläpito.

Valvonta etenee alueittain

Seuraavaksi aluehallintovirasto lähestyy hautausmaita ylläpitäviä seurakuntia kirjeellä. Ensimmäiset kirjeet lähtivät syyskuussa Itä- ja Pohjois-Suomen evankelisluterilaisille seurakunnille. Kirjeessä jokainen seurakunta saa yksilöidyn yhteenvedon hautausmaakiinteistöjensä tilasta sekä ohjeet mahdollisten havaittujen puutteiden korjaamiseksi. Samalla aluehallintovirasto pyytää seurakunnilta suunnitelman tarvittavien korjaustoimenpiteiden käynnistämisestä. Seurakunnat jättävät hakemuksen tarvittavista toimenpiteistä Maanmittauslaitokselle.

Valvonta etenee alueittain ensi vuoden aikana. Valvonnan kohteena ovat ne hautausmaakiinteistöt, jotka ovat olleet hautausmaakäytössä hautaustoimilain voimaan tullessa 1.1.2004 tai perustettu sen jälkeen.

Aluehallintovirasto valvoo hautausmaakiinteistöjen lainmukaisuuttaPetri Saarinen

Verkossa tehdään paljon petoksia. Yksi tämänhetkinen petosten tekotapa on, että ostaja huijaa myyjää esittämällä nettipankin tai pankin mobiilisovelluksen testiversion avulla tehtyä maksukuittia, joka ei ole aito. Useita rikosilmoituksia on tehty tällaisista epäillyistä rikoksista tänä vuonna ja viime vuoden lopussa.

Rikollisessa mielessä liikkeellä oleva ostaja ottaa yhteyttä myyjään, jolla on tavaraa myynnissä verkossa osto- ja myyntipalstalla. Usein myytävänä on esimerkiksi tietokone, matkapuhelin, pelikonsoli tai koru, myynnissä voi olla myös auto. Tapahtuneissa epäillyissä rikoksissa rikoshyöty on voinut olla useita tuhansia euroja.

Ostaja sopii kaupanteon kasvotusten myyjän kanssa ja näyttää matkapuhelimestaan tekaistua maksukuittia tai tapahtumaa maksusta, ja saa myytävän tavaran itselleen. Joissakin tapauksissa maksukuitti on lähetetty myyjälle viestillä tai sähköpostilla. Välineenä on ollut joidenkin pankkien mobiilisovelluksen testi- tai esittelyversiot. Jotkut pankit ovat poistaneet testiversioitaan, mutta niitä on edelleen käytetty ns. offline-tilassa tekaistujen maksukuittien luomiseen.

– Kun teet kauppoja ja tarkastat ostajan esittämää kuittia, tarkasta, että suoritus on tosiasiassa tullut tilillesi. Luovuta tavara vasta sitten, kun summa näkyy tililläsi. Jos tämä ei ole mahdollista, pyydä kauppahinta käteisellä. Jos annat tavarasi vain sinulle esitetyn kuitin perusteella, siinä on riskinä, että kuitti voi olla tekaistu, rikoskomisario Antti Turpeinen muistuttaa.

Petoksia tehtaillaan tekaistuilla kuiteillaToimitus

Savonlinnan kaupunki tarjoaa liukuesteet 75-vuotiaille ja sitä iäkkäimmille savonlinnalaisille aktiivista liikkumista varten. Kaupunki ja Sosteri haluavat turvata iäkkäiden liikkumisen talvisinkin liikuntakyvyn ylläpitämiseksi.

Liukuesteiden käyttö lisää turvallisuutta ja ehkäisee kaatumisia kävellessä lumisissa ja jäisissä olosuhteissa.

– Kaatuminen aiheuttaa inhimillistä kärsimystä, toimintakyvyn laskua ja pelkoa. Liukuesteet kengissä on yksi keino pysyä paremmin pystyssä, kertoo Sosterin vt. kliininen asiantuntija, fysioterapeutti Tarja Tynkkynen.

Lähes kaikkiin kenkiin sopivat irtoliukuesteet kiinnitetään kenkiin aina ulos lähtiessä. Irtoliukuesteet ovat malliltaan kannan alle tulevia kantaliukuesteitä. Kiinnitys on tarranauhalla, joten se on helppo laittaa kenkään ja ottaa pois.

– Tuote ei korvaa aktiiviliikkujan nastakenkiä, vaan on tarkoitettu tilapäiskäyttöön, jatkaa Tynkkynen.

Liukuesteitä on jaossa rajallinen määrä. Tänä vuonna ensisijalla ovat ne, jotka eivät ole aiemmin saaneet kaupungin kustantamia liukuesteitä, sekä päivittäin jalkeilla olevat ikäihmiset. Tavoitteemme on pitää jalat tukevasti maan pinnalla ja kannustaa omatoimiseen liikkumiseen. Sosterista muistutetaan vielä, että kaatumisen riski kasvaa iän myötä koordinaatiokyvyn heiketessä.

Liukuesteitä on saatavana

ke 23.2.2022 alkaen:

• Savonlinnassa Citymarketin yhteydessä toimivalta AvainSuutarilta arkipäivisin klo 9-17

to 24.2.2022 alkaen

• Savonrannalla terveysaseman vastaanotosta vastaanottoaikana
• Kerimäellä terveysaseman kuntoutuksesta klo 12-13 (ensisijaisesti), muuna aikana vastaanotosta vastaanottoaikana
• Punkaharjulla terveysaseman kuntoutuksesta klo 9–10 (ensisijaisesti), muuna aikana vastaanotosta vastaanottoaikana

Säännöllinen voima- ja tasapainoharjoittelu vähentävät iäkkäiden kaatumista.  Liukuesteitä hakiessa saa mukaan myös ”Pysytään pystyssä”-oppaan, jossa on tietoa kaatumisten ehkäisystä.

Liikenne – ja viestintäministeriö tutki liukastumis- ja kaatumistapaturmien yleisyyttä

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös talvikunnossapidon ja jalankulkusääpalveluiden merkitystä liukastumistapaturmien ehkäisytyössä ja kävelyn huomioonottamista kuntatason liikennejärjestelmäsuunnittelussa. Tutkimuksen ministeriölle toteutti VTT Oy.

Liukastumis- ja kaatumistapaturmien kustannukset ovat jo nyt kokonaisuutena suuremmat kuin liikenneonnettomuuksista syntyvät kustannukset. Liukkaiden kelien yleistyminen ilmastonmuutoksen myötä ja väestön ikääntyminen tulevat todennäköisesti lisäämään liukastumistapaturmia ja niistä yhteiskunnalle koituvia kustannuksia.

Nuoret liukastuvat useammin, ikäihmiset kärsivät vakavimmat seuraukset

Tutkimuksen mukaan Suomessa tapahtuu vuosittain noin 125 000 liukastumis- ja kaatumistapaturmaa. Hieman yli puolet näistä tapaturmista tapahtuu naisille (56 %) ja pääasiassa työikäiselle väestölle (66 % 20-54-vuotiaille, 28 % 55-74-vuotiaille ja 7 % yli 75-vuotiaille). Liukastumis- ja kaatumistapaturmissa tilastot eroavat yleisestä liikenneonnettomuuksia koskevasta tilastosta, jossa miesten loukkaantumisriski kaikilla kulkutavoilla on naisia korkeampi.

Liukastumis- ja kaatumistapaturmista noin puolet vaatii terveydenhoitoa. Näistä lähes puolet (46 %) on lieviä loukkaantumisia ja noin neljä prosenttia vakavia loukkaantumisia.

Yleisimpiä liukastumiseen myötävaikuttavia tekijöitä ovat väylien huono talvikunnossapito tai väylien yllättävät liukkaat kohdat, jalkineiden huono pito ja kiire. Pääosa tapaturmista tapahtuu kaupunkien ja kuntien vastuulla olevissa yleisessä liikkumisympäristössä eli ajoradalla, jalankulku- ja pyöräilyväylillä, joukkoliikenteen pysäkeillä, puistoissa ja sekä julkisen rakennuksen piha- tai paikoitusalueilla.

Väestön liikkumista tukevat toimet hyödyttävät koko yhteiskuntaa

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kävelyn turvallisuus talviolosuhteissa on yhä huono, vaikka ongelma on tunnistettu jo vuosituhannen vaihteessa tehdyissä selvityksissä. Jalankulkuväylien talvikunnossapidon laadulla on merkitystä myös yhteiskunnan toiminnallisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta, koska talviset jalankulkuolosuhteet koettelevat eri väestöryhmiä eri tavoin. Tutkimuksesta ilmeneekin, että ikäihmiset ja liikuntarajoitteiset pitivät talvikunnossapidon toimenpiteitä tärkeämpinä kuin muut vastaajat.

Kaupunkien ja kuntien väylien talvikunnossapidon toteutustavat vaihtelevat, eikä arviointeja talvikunnossapidon vaikutuksesta liukastumistapaturmien ehkäisyyn ole tehty kuin muutamia. Usein toistuva löydös kuitenkin on, että talvikunnossapidon kustannukset ovat huomattavasti pienemmät kuin liukastumistapaturmien seuraamuksista aiheutuneet kustannukset.

Huomionarvoinen tutkimustulos on myös se, että suuri osa liikkumisympäristössä tapahtuvista loukkaantumisista jää liikenneturvallisuustyön ulkopuolelle, sillä liukastumis- ja kaatumistapaturmat eivät sisälly liikenneturvallisuustoimenpiteiden piiriin. Tutkimuksessa kannustetaankin liikenneturvallisuustyön laajentamista tältä osin ja tapaturmien tehokkaampaa tilastointia sisällyttämällä liikenneympäristössä tapahtuvat liukastumis- ja kaatumistapaturmat viralliseen liikenneonnettomuustilastoon. Tapaturmien parempi huomiointi liikenneturvallisuustyössä voisi johtaa tehokkaampiin toimenpiteisiin. Tutkimuksessa ehdotetaan lisäksi terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisterin avointa saatavuutta tutkimuskäyttöön ja päätöksenteon tueksi.

Tutkimuksessa suositellaan kansalaisten tilannetietoisuuden lisäämistä nostamalla esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen jalankulkusään näkyvyyttä medioissa. Jalankulkijoille erikseen suunnatut säätietopalvelut ovat hyödyllisiä siksi, että autoilun kannalta liukkaat olosuhteet eivät ole aina kävelyn kannalta haasteellisia. Noin kolmannes tutkimuksen vastaajista mainitsi jalankulkusäätiedon vaikuttaneen kävelyreitin valintaansa tai kenkien liukuesteiden käyttöön. Toisaalta liukastumisen kokeneista vastaajista noin kymmenes kertoi, ettei liukastumisen koettuaan lähde liukkaalla kelillä mielellään ulos.

– Vaikka liukastumistapaturmista aiheutuu kustannuksia, on hyvä pitää mielessä, että myös liikkumattomuudesta aiheutuu yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia. Väestön liian vähäinen fyysinen aktiivisuus on suomalaisen ja yleensä länsimaisen yhteiskunnan keskeisimpiä haasteita. Koko yhteiskunnan kokema hyöty kasvaa, jos liukastumistapaturmien ehkäisyllä voidaan lisätä ihmisten liikkumista, liikenne- ja viestintäministeriön osastopäällikkö Juhapekka Ristola toteaa.

Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisu Liukastumistapaturmat ja niiden ehkäisy toiminnallisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta on luettavissa valtioneuvoston verkkosivuilla.

Savonlinna kustantaa yli 75-vuotiaille liukuesteetToimitus

Itä-Savon sairaanhoitopiiri Sosteri ja Ammattiopisto Samiedu hakivat kesän aikana opiskelijoita yhteistyössä järjestettävään lähihoitajan oppisopimuskoulutukseen. Alun perin tarjolla oli parisenkymmentä oppisopimuspaikkaa ja hakijoita oli lähes kuusikymmentä.

– Hakijoiden runsas määrä yllätti myönteisesti. Koska työntekijätarve on suuri, pyrimme ottamaan opiskelijoita vaiheittain enemmänkin kuin alun perin suunniteltiin. Ensimmäiset opiskelijat aloittavat oppisopimuskoulutuksen lokakuun alkupäivinä, toinen ryhmä marraskuussa ja kolmas ensi vuoden alussa. Etenemme haastatteluissa, soveltuvuustesteissä ja valinnoissa Samiedun kanssa siinä järjestyksessä, kuin hakijat ovat jättäneet hakemuksiaan, hallintoylihoitaja Maijaterttu Tiainen Sosterista sanoo.

Hoitoalan henkilökunnan ja lähihoitajien puute on ollut paljon esillä julkisuudessa niin Sosterin alueella kuin valtakunnallisesti.

– Mitään yhtä satavarmaa ratkaisua työvoimapulaan ei varmasti ole, joten tärkeintä on käyttää useampia erilaisia keinoja ongelman ratkaisemiseksi. Nyt tehty kampanja oppisopimuskoulutuksesta on hyvä esimerkki siitä, että myös myönteisiä yllätyksiä tulee. Olemme kaikki jopa hämmentyneitä siitä kiinnostuksesta, jota hoitotyö nyt sai osakseen, Samiedun toimialajohtaja Timo Welsby kertoo.

Nuoria lähihoitajan työ ei tällä hetkellä kiinnosta. Siitä kertoo myös Samiedun kevään yhteishaun tulokset – lähihoitajakoulutukseen haki kahdeksan nuorta opiskelijaa, joista neljä aloitti opintonsa elokuussa. Sosterin kanssa lähdettiinkin kehittämään ratkaisua, jolla tavoitellaan aikuisväestöä hoitoalalle.

– Työelämässä jo olleet alanvaihtajat ovat tällä hetkellä nuoria potentiaalisempi ryhmä. Hoivatyö tarjoaa merkityksellisen ja ihmisläheisen työn. Lisäksi vakituinen työ ison työnantajan palveluksessa voi olla monelle aikuiselle erittäin haluttu tavoite, Welsby toteaa.

– Samiedulla sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden määrä on nyt saatu hyvään kasvuvauhtiin. Vähimmillään lähihoitajaopiskelijoita oli noin 150 kesäkuussa 2019. Vuoden 2020 syyskuussa heitä oli jo noin 230, ja lokakuussa 2021 pääsemme arviomme mukaan lähes 300:aan.

Lähihoitajien oppisopimuskoulutus kiinnosti yli odotustenToimitus

Sähköbussien määrän kasvun taustalla on elokuun alussa voimaan astuva EU:n puhtaiden ajoneuvojen direktiiviin perustuva laki, joka edistää nolla- ja vähäpäästöisten ajoneuvojen yleistymistä erityisesti paikallisliikenteessä.

Kesäkuussa Kuopion paikallisliikenteeseen tulee 13 uutta täyssähköbussia ja 27 uusiutuvalla biodieselillä kulkevaa bussia. Muista kaupungeista Turun seudulla on käytössä tänä vuonna 53 täyssähköbussia, Lahdessa 17 ja Tampereella neljä. Pääkaupunkiseudulla sähköbussien määrä kasvaa 60:sta 168:aan.

Kesäkuusta lähtien Kuopion seudun joukkoliikenteen Vilkun paikallisliikenteen kalustosta noin 80 prosenttia on EU:n direktiivin määrittelemiä puhtaita ajoneuvoja. Niiden käyttövoimia ovat uusiutuvat biopolttoaineet, uusiutuva biodiesel tai sähkö.

Uudet täyssähköbussit liikennöivät useimmilla kaupunkialueen linjoilla. Niiden lataaminen tapahtuu liikennöitsijän varikolla yöaikaan. Lisäksi päivätauoilla suoritetaan täydennyslatausta.

– Sähköbusseilla liikennöinti on käyttövoiman osalta paikallispäästötöntä. Sähköautot ladataan varikolla uusiutuvilla energialähteillä tuotetulla sähköllä. Lisäksi uusiutuvan biodieselin hiilidioksidipäästöt ovat 90 prosenttia alhaisemmat kuin perinteisen dieselin, kertoo joukkoliikennepäällikkö Kaisu Matinniemi.

Uudet täyssähköbussit voi tunnistaa autossa olevasta teippauksesta, jossa on hymynaamainen töpseli varustettuna tekstillä “ladattu liikkumaan”.

– Sähköbussit edistävät erinomaisesti Kuopion seudun MAL -sopimuksen tavoitteita kohti vähähiilistä ja kestävää yhdyskuntarakennetta ja tukevat kaupungin ilmastotavoitteita. Päästöjen ohella myös melutaso pienenee sähköautoihin siirtymisen myötä. Hiljainen ääni ja tasainen kulku tekevät matkanteosta entistä miellyttävämpää, iloitsee Kuopion apulaiskaupunginjohtaja Jari Kyllönen.

Kuopiossa täyssähköbussien suhteellinen osuus kaikista paikallisbusseista on maan kärkitasoa. Sähköautoilla liikennöidään yli 20 prosenttia Kuopion paikallisliikenteestä, mikä tarkoittaa noin 1,1 miljoonaa kilometriä vuodessa. Uusiutuvan dieselin osuus on 53 prosenttia, ja kilometrejä kertyy noin 2,9 miljoonaa kilometriä vuodessa. Fossiilisella dieselillä liikkuvien bussien osuus putoaa 26 prosenttiin.

Täyssähköbussit aloittavat liikennöinnin KuopiossaPetri Saarinen

Leppävirran huippusuosittu Muumijääluola avaa kolmannen kautensa tapaninpäivänä 26.12.2020. Tämän kauden teema pohjautuu Muumilaakso-televisiosarjan jaksoon ”Latua, herra Virkkunen!”.

Sarjassa Muumilaaksoon saapuva urheilusankari hurmaa Niiskuneidin, ja Muumipeikko haastaa Virkkusen talvisiin kisailuihin voittaakseen Niiskuneidin huomion takaisin. Elämyksellisessä jäämaailmassa seikkailevat useat Muumilaaksosta tutut hahmot.

– Tarinan urheilullisen teeman myötä myös aktiviteettien alue on laajentunut. Esimerkiksi snowtubemäki on saanut merkittävästi lisää mittaa, sanoo Vesileppiksen liikuntayhtiön toimitusjohtaja Esa Salmiheimo.

Muumijääluola nousee jälleen Vesileppiksen hiihtoareenalle, joka sijaitsee 30 metriä maanpinnan alapuolelle louhitussa kiviluolassa. Näyttely koostuu muumijääveistoksista ja erilaisista talvisista aktiviteeteista, kuten liukumäkilinnasta, snowtube-radasta ja napakelkasta. Näyttelyalueen kokoa, audiovisuaalisuutta ja toiminnallisuutta on kasvatettu aiemmista kausista.

– Nyt päästään muun muassa tutkailemaan uimamajaa jään alta, Salmiheimo vihjaa.

Leppävirran Muumijääluola aukeaa tapaninpäivänäToimitus

Kuopion museo avataan peruskorjauksen ja laajennuksen jälkeen yleisölle 19.2.2021. Samalla avautuu museon ja kirjaston yhteinen rakennuskokonaisuus Kantti. Kuopion museo avautuu kahdessa vaiheessa. Helmikuussa avautuvat uusi vaihtuvien näyttelyiden tila, museokauppa, työpajatilat sekä kahvila. Museon vanha puoli ja kulttuurihistorialliset sekä luonnontieteelliset näyttelyt avataan vuodenvaihteessa 2021–2022.

Avajaisnäyttely, L3DNARDO DA VINCI, on kansainvälinen kiertonäyttely, joka on ensimmäistä kertaa esillä Suomessa. Näyttelyssä perehdytään Leonardo da Vincin elämään, keksintöihin ja koneisiin. Tunnetuimpien taideteosten jäljennöksiä on esillä myös Kuopion taidemuseossa. Näyttely jatkuu 12.9.2021 asti.

L3DNARDO DA VINCI tarjoaa unohtumattoman kokemuksen, jossa teknologia ja innovaatio hämmästyttävät ja yllättävät. Leonardo itse ilmestyy Kuopion museoon kolmiulotteisena hologrammina, keksinnöt heräävät henkiin lisätyn todellisuuden avulla ja virtuaalilaseilla lennetään renessanssin ajan maailmassa. Näyttely levittäytyy myös Kuopion taidemuseoon, jossa on esillä 12 jäljennöstä Leonardon tunnetuimmista taideteoksista. Renessanssiajan ja da Vincin vaikutuksista päästään kuulemaan myös Kuopion pääkirjaston puolella järjestettävissä tilaisuuksissa.

Uudistettu Kuopion museo yhdistyy uudisrakennuksella Kuopion pääkirjastoon. Yhdessä ne muodostavat Kantin, tiedon ja tarinoiden korttelin. Tapahtumat ja palvelut yhdistävät luontoa, kulttuurihistoriaa ja kirjaston sisältöjä. Museon ja kirjaston tietoaineistot täydentävät toisiaan: museonäyttelyssä ajankohtaisesta ilmiöstä on koostettu moniaistinen ja toiminnallinen kokonaisuus, johon kirjallisuuskeskustelut ja -tapahtumat sekä kirjastoaineistot tuovat uusia näkökulmia. Tavoitteena on antaa kävijälle uusia oivalluksia sekä auttaa häntä ymmärtämään omia juuriaan ja ympäristöään. Uusia palveluita kehitetään entistä enemmän yhteistyössä yleisön kanssa.

Kantti tuo Leonardo da Vincin nerouden KuopioonToimitus