Extralehdet Extralehdet
Tilastokeskuksen tuore selvitys paljastaa, että maahanmuuttajataustaiset nuoret työllistyvät huomattavasti heikommin kuin ne, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet Suomessa. Ongelmaa ei ole onnistuttu ratkaisemaan edes toisen polven kohdalla.
Suomessa asuu lähes 150 000 nuorta aikuista, joiden vanhemmista vähintään toinen on syntynyt ulkomailla. Heidän asemansa työmarkkinoilla on selvästi heikompi kuin vertailuryhmällä, jonka molemmat vanhemmat ovat syntyneet Suomessa.
Tilastokeskuksen vuoden 2023 lukujen mukaan maahanmuuttajanuorten työllisyysaste jää alle 48 prosenttiin, kun vertailuryhmän työllisyysaste on yli 61 prosenttia. Huolestuttavaa on, että myös toisen polven nuoret – eli ne, jotka ovat syntyneet Suomessa mutta joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla – jäävät selvästi jälkeen työllisyydessä.
Ongelma ei ratkea sukupolvenvaihdoksessa
Toisen polven nuorten työllisyysaste on noin 54 prosenttia, mikä on selvästi vertailuryhmää matalampi. Tämä osoittaa, että maahanmuuttotaustan vaikutukset eivät poistu sukupolvenvaihdoksessa. Myös kahden taustan nuoret – joiden toinen vanhempi on syntynyt Suomessa ja toinen ulkomailla – kärsivät samasta ongelmasta. Heidän työllisyysasteensa on noin 55 prosenttia.
Maahanmuuttajanuorten määrä on kasvanut viime vuosina rajusti. Vuosien 2021 ja 2023 välillä heidän määränsä kasvoi 17 000 henkilöllä. Samaan aikaan niiden nuorten määrä, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet Suomessa, on vähentynyt.
Koulutus ei riitä takaamaan työllistymistä
Koulutustasoerot selittävät osittain työllisyyseroja. Toisen polven nuorista vain noin 11 prosenttia on suorittanut korkea-asteen tutkinnon, kun vertailuryhmässä vastaava luku on 19 prosenttia. Yli kolmasosa toisen polven nuorista on jäänyt kokonaan ilman peruskoulun jälkeistä koulutusta.
Huolestuttavaa on, että edes korkea-asteen koulutus ei takaa työllistymistä maahanmuuttajille. Korkeakoulutettujen maahanmuuttajanuorten työllisyysaste jää 15 prosenttiyksikköä muita ryhmiä pienemmäksi. Tämä viittaa siihen, että pelkkä koulutus ei riitä, vaan taustalla vaikuttavat myös muut tekijät kuten kielitaito, verkostojen puute ja ulkomailla hankitun koulutuksen eri tasot.
Ammatteihin eriytyminen näkyy selvästi
Maahanmuuttajanuoret työllistyvät usein ammatteihin, joissa kielitaitovaatimukset ja muodolliset pätevyydet ovat vähäisempiä. He työskentelevät muita ryhmiä yleisemmin siivoojina, kotiapulaisina ja palvelutyöntekijöinä. Toisen polven nuoria työskentelee suhteessa eniten hoiva- ja terveysalalla. Tämä voi kertoa koulutuksen tuomasta valmiudesta ja hoiva-alan suhteellisen matalan kynnyksen työmahdollisuuksia.
Myyntityössä sen sijaan työskentelee maahanmuuttajista vain kuusi prosenttia, kun vertailuryhmässä luku on 13 prosenttia. Myyntityö edellyttää sujuvaa suomen kielen taitoa, mikä rajoittaa maahanmuuttajien mahdollisuuksia näissä tehtävissä.
Maahanmuuttajanaiset eivät työllisty helposti
Sukupuolierot ovat erityisen näkyviä maahanmuuttajien keskuudessa. Kun muissa ryhmissä naisten työllisyysaste on miehiä korkeampi, maahanmuuttajilla tilanne on päinvastainen. Maahanmuuttajamiesten työllisyysaste on yli 51 prosenttia, kun naisten työllisyysaste jää alle 43 prosenttiin.
Joka viides maahanmuuttajataustainen nuori nainen on äiti, mikä on selvästi yleisempää kuin muilla nuorilla naisilla. Maahanmuuttajaäitien työllisyysaste on vain 28 prosenttia, kun vertailuryhmän äitien työllisyysaste on 66 prosenttia. Tämä voi liittyä kulttuurisiin tekijöihin. Perheellistyminen saattaa muodostua keskeiseksi elämänpoluksi tilanteessa, jossa työelämä ei tarjoa helposti saavutettavia mahdollisuuksia.
Alueelliset keskittymät syventävät ongelmaa
Maahanmuuttotaustaiset nuoret keskittyvät voimakkaasti pääkaupunkiseudulle. Yli puolet maahanmuuttajanuorista ja lähes 70 prosenttia toisen polven nuorista asuu Uudellamaalla. Vantaalla jopa 32 prosenttia nuorista aikuisista on maahanmuuttajia tai toisen polven nuoria. Espoossa vastaava osuus on 28 prosenttia ja Helsingissä 22 prosenttia. Keskittyminen luo vaikeuksia integraatiolle ja työmarkkinoille pääsylle, kun kilpailu samoista työpaikoista alueellisesti kiristyy.
Taustamaalla on merkitystä
Työllisyysasteet vaihtelevat merkittävästi sen mukaan, mistä maasta tai maaryhmästä nuori tai hänen vanhempansa ovat kotoisin. Eurooppa-, USA- ja Kanada-taustaisten sekä Venäjä- ja entiset Neuvostoliittovaltiot -taustaisten nuorten työllisyysasteet ovat korkeimmat. Sen sijaan Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka -taustaisten nuorten työllisyysaste jää selvästi alhaisemmaksi kaikissa ryhmissä. Aasialaistaustaisten toisen polven nuorten työllisyysaste on korkein kaikista ryhmistä.
Tilastokeskuksen selvitys osoittaa, että nykyiset integraatiotoimet eivät riitä takaamaan asemaa työmarkkinoilla kaikista maaryhmistä tuleville. Ongelma ei ratkea itsestään sukupolvenvaihdoksessa, vaan vaatii aktiivisia toimenpiteitä. Mm. kielitaidon vahvistaminen ja ulkomailla hankitun koulutuksen vertauskelpoisuus suomalaiseen koulutukseen.
Väestörakenteen muutos korostaa tarvetta löytää ratkaisuja nopeasti. Jos nykyinen kehitys jatkuu, yhä suurempi osa nuorista jää työmarkkinoiden ulkopuolelle, mikä heikentää koko yhteiskunnan taloudellista kantavuutta.
