Listeria-bakteerin aiheuttama listerioosi on yleisempi Suomessa kuin muualla maailmassa. Listerioosin sairastapausmäärien kasvun syyksi on epäilty muun muassa väestön ikääntymistä, jonka myötä vastuskyky heikkenee. Myös muuttuvat ruokailutottumukset voivat vaikuttaa tautien, kuin myös listerioosin yleisyyteen.
Listerioosi on zoonoosi eli ihmisten ja eläinten välillä tarttuva tauti. Ihminen saa tartunnan tavallisesti elintarvikkeista, kuten huonosti kypsennetystä lihasta ja kalasta, huonosti pestyistä vihanneksista ja juureksista. Pastoroimatonta maitoa ja siitä valmistettuja tuotteita tulisi välttää. Tartunnan saa harvoin suorassa kosketuksessa sairaaseen eläimeen.
– Listeria-bakteerin (Listeria monocytogenes) kyky aiheuttaa sairautta riippuu ruoasta saadusta bakteerimäärästä. Terveille aikuisille listeria aiheuttaa vain harvoin oireellisen taudin. Sen sijaan erilaisille riskiryhmille tauti on vaarallinen. Listerioosin riskiryhmiin kuuluvat ikääntyneet, raskaana olevat ja vastuskyvyltään heikentyneet henkilöt, sanoo tutkija Petra Pasonen Ruokavirastosta.
Matemaattinen malli ennusti listerian kasvun jääkaappilämpötilassa
Riskinarvioinnissa listerian kasvua ennustettiin matemaattisen kasvumallin avulla eri jääkaappilämpötiloissa. Mallin avulla ennustettiin kuluttajan toiminnan vaikutusta eli elintarvikkeiden erilaista säilytystä jääkaapissa.
Säilyttäminen kymmenessä asteessa lisäsi ikääntyneiden listerioosisairaustapauksia lähes kaksikymmenkertaisesti verrattuna suosituksen mukaiseen maksisimilämpötilasäilytykseen kolmessa asteessa. Mallin mukaisesti listerioositapaukset kasvoivat terveellä aikuisväestölläkin kolminkertaisesti.
– Väärä elintarvikkeiden säilytys ei yksinään lisännyt ikääntyneiden sairastumisriskiä. Ikääntyneet myös kuluttivat kylmäsavustettuja ja graavisuolattuja kalatuotteita muuta väestöä useammin ja isompina annoksina. Tämä osaltaan lisää ikääntyneiden sairastumisriskiä, sanoo Pasonen.
Riskinarvioinnissa kaupasta ostetuissa kylmäsavu- ja graavisuolatuissa lohituotteissa listeriapitoisuudet olivat pääsääntöisesti niin pieniä, että ne eivät todennäköisesti olisi riittäneet aiheuttamaan sairautta. Lisäksi pitoisuudet olivat pienentyneet uudemmissa mittauksissa, kun laitosten ja kauppojen kalastustuotteiden valmistus- ja säilytysolosuhteita oli parannettu.
Listeriaa ei huomaa aistinvaraisesti
Listeriabakteeri ei vaikuta aistinvaraiseen laatuun. Täysin syömäkelpoiselta vaikuttavassa tuotteessa voi olla korkeakin pitoisuus listeriabakteereita.
Elintarvikkeiden säilytys jääkaappilämpötilassa ei täysin estä listerian lisääntymistä. Toisin kuin monet muut bakteerit, listeria pystyy kasvamaan myös jääkaappilämpötilassa. Riskinarviointi tukee Ruokaviraston suositusta, jonka mukaan kylmäsavustettuja ja graavisuolattuja kalatuotteita tulee säilyttää 0 – 3 asteen lämpötilassa.
– Listeria säilyy pakastetuissa ja kuivatuissa elintarvikkeissa pitkiä aikoja, jopa vuosia. Riskiryhmien tulisi välttää kokonaan kyseisten tuotteiden syömistä, sillä riskiryhmiin kuuluville henkilöille pienikin määrä listeriaa voi aiheuttaa vakavan taudin. Liian lämpimässä jääkaapissa ja pitkään säilytettynä listeria-pitoisuudet voivat nousta eikä tuotteita kannata syödä enää viimeisen käyttöpäivän jälkeen, sanoo Pasonen.
Valmistuneessa riskinarvioinnissa hyödynnettiin laboratoriotuloksia kylmäsavustetuissa ja graavisuolatuissa kalatuotteissa vuosilta 2004 – 2010 ja ruoan kulutustietoja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Finravinto 2007 -tutkimuksesta.