Valtuuston jäsenet parantavat naapurustonsa palvelutasoa

Lähikoulun lakkauttaminen on sitä todennäköisempää, mitä vähemmän valtuutettuja asuu koulun läheisyydessä. Koulun lakkauttaminen johtaa valikoivaan muuttoliikkeeseen siten, että suurituloiset asukkaat muuttavat naapurustosta pois.

Lisäksi kuntavaaliehdokkaat saavat selvästi enemmän ääniä omasta naapurustostaan verrattuna kunnan muihin alueisiin, ja matalan koulutus- ja tulotason naapurustot ovat aliedustettuina kunnanvaltuustoissa, osoittaa Aalto-yliopiston, Turun yliopiston ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkimus.

– Aliedustus johtuu todennäköisesti pienituloisten muita alhaisemmasta äänestysaktiivisuudesta yhdistettynä siihen, että usein äänestetään oman naapuruston ehdokkaita. Tämä on uusi ja kiinnostavaa löydös, koska Suomen vaalijärjestelmä ei sinänsä pakota äänestämään oman alueen ehdokasta. Tällainen äänestyskäyttäytyminen luo valtuutetuille kannustimia suunnata julkisia varoja omiin naapurustoihinsa, sanoo apulaisprofessori Tuukka Saarimaa.

Tutkimus paljastaa myös, että naapuruston poliittinen edustus vaikuttaa naapuruston palvelutasoon. Asiaa tutkittiin koulujen lakkauttamisten avulla. Mitä vähemmän valtuutettuja asui koulun läheisyydessä, sitä todennäköisemmin se lakkautettiin vaalikauden aikana. Tutkimuksessa hyödynnettiin arvalla valittuja valtuutettuja, mikä mahdollistaa luotettavan kausaalipäättelyn. Ehdokkaan valinta perustuu arvontaan silloin, kun puoluelistan viimeisestä paikasta kilpailevat ehdokkaat saavat saman henkilökohtaisen äänimäärän.

Tutkimuksessa tarkastellaan myös koulujen sulkemisen seurauksia. Koulun lakkauttaminen johtaa valikoivaan muuttoliikkeeseen siten, että suurituloiset asukkaat muuttavat naapurustosta pois. Tämä voi entisestään kasvattaa alueellista epätasa-arvoa kunnanvaltuustoissa.

– Tutkimuksemme perusteella pienituloiset naapurustot ovat heikommin edustettuina kunnanvaltuustoissa. Nämä asuinalueet ovat altavastaajan roolissa, kun palveluverkkoa karsitaan. Heikot julkiset palvelut pahentavat alueellista eriytymistä ja pienituloisten naapurustojen köyhtymisen kierre on valmis, päättelee VATT:n erikoistutkija Oskari Harjunen.

Tutkimuksen tulokset viittaavat myös siihen, että koulujen lakkauttamisen vaikutus alueelliseen tasa-arvoon on paljon monimutkaisempi kuin on aiemmin ymmärretty.

– Paikallisdemokratian merkitys on keskeinen sekä koulujen sulkemisten syissä että niiden seurauksissa. Meidän on syytä pohtia huolellisesti, miten äänestämisen, vaalijärjestelmän ja asuntopolitiikan kautta voisimme tehokkaasti vaikuttaa alueellisen epätasa-arvoon, tiivistää professori Janne Tukiainen.

Tutkimuksessa hyödynnettiin yksityiskohtaista aineistoa kuntavaaliehdokkaiden asuinpaikoista sekä koulujen sijainneista ja lakkauttamisista kolmen valtuustokauden ajalta vuosilta 2005–2017.