Kuka ottaa kuntavaaleissa nuorten äänet

Kuntavaalien siirtyminen kahdella kuukaudella antaa puolueille lisäaikaa rakentaa kampanjoitaan ja suunnata viestejään eri äänestäjäryhmien tarpeiden mukaisesti. Alle kolmekymppisillä äänestäjillä puoluekartta näyttää varsin erilaiselta kuin koko äänestäjäkunnassa.

Nuorten äänistä käydään puolueiden kesken kireää kamppailua. Taloustutkimus haastatteli 1 505 18–29-vuotiasta nuorta puhelimitse valtion nuorisoneuvoston toimeksiannosta helmikuussa 2021. Nuorten äänissä ovat vahvimmin kiinni Kokoomus (25 %) ja Vihreä liitto (25 %). Myös Perussuomalaiset (15 %) saavat nuorilta kannatusta, mutta hallituspuolueista SDP:n (9 %), Keskustan (9 %) ja Vasemmistoliiton (9 %) menestyminen on selvästi heikompaa.

Vasemmistopuolueet ja Vihreät ovat nuorten naisten mieluisimmat vaihtoehdot, kun taas keskustalaiset ja oikeistolaiset puolueet saavat eniten kannatusta miehiltä. Erityisesti Perussuomalaisten ja Vihreiden kannatus eriytyy sukupuolen ja koulutustaustan mukaan. Perussuomalaiset ovat suositumpi miesten ja ammattiin opiskelevien ja ammatillisen koulutuksen suorittaneiden keskuudessa, Vihreät ovat puolestaan naisten, yliopistokoulutettujen ja yliopisto-opiskelijoiden puolue.

Osa nuorista on kuin kotonaan korona-ajan virtuaalisissa kampanjointimuodoissa. Nuoret haluavat tietoa vaaleista ja ehdokkaista sosiaalisesta mediasta (75 %) ja vaalikoneista (66 %). Vain harva nosti esiin kasvotusten tapahtuvien kohtaamisten tarpeen – puolueiden ja ehdokkaiden järjestämät tapahtumat saivat maininnan 12 prosentilta.

– Tämä tarjoaa puolueille ja ehdokkaille selkeän viestin, miten nuoria kannattaa kampanjoissa lähestyä, toteaa valtion nuorisoneuvoston varapuheenjohtaja Suvi Mäkeläinen.

Nuorista hieman yli puolet (54 %) ilmoittaa äänestävänsä varmasti ja 32 prosenttia melko varmasti. Äänestämisvarmuus eroaa huomattavasti alueen ja koulutuksen mukaan. Helsinki-Uusimaa-alueella äänestysvarmuus on suurempaa. Huomattavasti useampi yliopistotutkinnon suorittanut tai sitä suorittava (94 %) kuin ammatillisen tutkinnon suorittanut tai sitä suorittava (75 %) ilmoittaa aikovansa äänestää.

– Puolueilla on vielä paljon tekemistä ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien nuorten aktivoimisessa vaaliuurnille. Puhumalla nuoria kiinnostavista asioista ja panostamalla nuorten suosimiin sosiaalisen median viestintäkanaviin on mahdollista tavoittaa myös niitä nuoria, jotka vielä empivät äänestämisen ja äänestämättä jättämisen välillä, huomauttaa valtion nuorisoneuvoston varapuheenjohtaja Amanda Pasanen.

– Kuntavaalien siirtäminen on kuntademokratian kannalta positiivinen asia, sillä nyt vaalien agendalle mahtuu monenlaisia asioita, kuten nuorille tärkeitä ympäristö- ja ilmastoteemoja sekä koulutukseen nivoutuvia kysymyksiä, toteaa valtion nuorisoneuvoston tutkimus- ja ennakointijaoston asiatuntijajäsen, yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass Helsingin yliopistosta.

Valtion nuorisoneuvoston lakisääteiset tehtävät
1) käsitellä nuorten kannalta laajakantoisia ja periaatteellisesti tärkeitä asioita ja arvioida valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutuksia nuoriin ja nuorille suunnattuihin palveluihin ja toimintoihin;
2) tehdä aloitteita ja esityksiä nuorisopolitiikan kehittämiseksi;
3) tuottaa ajankohtaista tietoa nuorista ja heidän elinoloistaan;
4) antaa opetus- ja kulttuuriministeriölle lausunto valtakunnalliseen nuorisotyön ja -politiikan ohjelmaan otettavista asioista;
5) seurata toimialan kansainvälistä kehitystä ja yhteistyötä.