Uutisotsikot

Kestävyyskunto on yhteydessä pienempään kuolleisuuteen

Potilaan ennustetta voidaan arvioida entistä tarkemmin, jos otetaan huomioon perinteisten riskitekijöiden, kuten iän, sukupuolen, verenpaineen, kolesteroliarvojen ja tupakoinnin lisäksi myös kestävyyskunto.

Terveydenhuollossa käytetyt riskitaulukot perustuvat perinteisiin riskitekijöihin. Tutkijoiden mukaan niiden lisäksi kuntotestien tuloksia voisi hyödyntää aiempaa enemmän, kertoo suurin kestävyyskunnon mittauksen tuomaa lisähyötyä selvittänyt tutkimus.

Tutkimukseen osallistuneiden brittiläisen aikuisväestön seurannassa havaittiin, että parempi kestävyyskunto oli yhteydessä pienempään kuolleisuuteen. Kestävyyskunnon ennustetarkkuus säilyi merkitsevänä sen jälkeenkin, kun huomioitiin perinteisiä riskitekijöitä, kuten ikä, sukupuoli, verenpaine, kolesteroli ja tupakointi, kertoo kansainvälistä yhteistyöprojektia johtanut kardiologi, professori Jari Laukkanen Itä-Suomen yliopistosta.

Laukkasen mukaan tulokset osoittavat, että kestävyyskunnon mittaus tuo lisäarvoa sairastavuuden ja ennusteen arviointiin. Edellä mainitut perinteiset riskitekijät voivat merkittävästi lisätä sydän- ja verisuonitautien ja kuoleman riskiä, mutta toisaalta suurella osalla sydän- ja verisuonitauteihin sairastuvista niitä ei aina esiinny. Erityisesti näitä potilaita on perinteisellä riskinarviointitaulukoilla vaikea tunnistaa.

Kestävyyskunto vaikuttaa merkittävästi toimintakykyyn ja sillä on monissa tutkimuksissa havaittu käänteinen, itsenäinen yhteys sydän- ja verisuonitautien riskiin. Pelkästään aerobisen kunnon testaamista kuitenkin tehdään sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa toistaiseksi harvoin. Tutkimuksessa kestävyyskunnon ja ennusteen arviointiin käytettiin normaaliväestössä turvallista submaksimaalista rasituskoetta, jossa ei ponnistella aivan uupumukseen asti.  Varsinaista maksimaalista rasituskoetta ei muutenkaan suositella potilaille, joilla sydän- ja verisuonitautien ennakkotodennäköisyys on pieni.

Tutkimuksessa käytettiin brittiläistä biopankkiaineistoa (UK Biobank Study), johon on kerätty tietoa lähes 60 000 henkilöstä 40–69-vuotiaiden ikäryhmässä. Kestävyyskuntoa arvioitiin submaksimaalisella rasituskokeella, jossa poljettiin kuntopyörää kuuden minuutin ajan. Seuranta kesti keskimäärin 5,8 vuotta ja sen aikana kuolemantapauksia oli 936. Kuolinsyyt saatiin kansallisista terveysrekistereistä. Tutkijat tarkastelivat, mikä oli kuntotestin tuoma lisäarvo ennusteeseen perinteisiin riskitekijöihin verrattuna.

Tutkimus on yksi ensimmäisistä laajoista väestötutkimuksista, joka osoittaa, että riskinarviota on mahdollista tarkentaa kohtuullisen matalan ennakkotodennäköisyyden normaaliväestössä huomioimalla perinteisten riskitekijöiden lisäksi kestävyyskunto.

– Tulosten perusteella kestävyyskunnon mittausta kannattaa harkita yhtenä osana avoterveydenhuollon lääkärintarkastusta ja riskinarvioinnin pohjaksi perinteisten riskitekijöiden ohella. Näin voidaan tunnistaa lisäinterventioista hyötyvät korkean riskin potilaat. Tutkimuksessa käytetty submaksimaalinen rasituskoe on turvallinen, luotettava ja helppo toteuttaa, Laukkanen toteaa.

Katso myös

Moottorikelkkaan on otettava liikennevakuutus

Ennen kuin moottorikelkalla lähtee liikkeelle sen tulee olla rekisteröitynä liikennekäyttöön ja lakisääteisen liikennevakuutuksen on oltava …