Julkisyhteisöjen bruttovelka 164,3 miljardia

Julkisyhteisöjen EDP-velka eli nimellishintainen sulautettu bruttovelka oli vuoden 2020 viimeisen neljänneksen lopussa 164,3 miljardia euroa ja kasvoi neljänneksen aikana 5,1 miljardia euroa. Suhteessa bruttokansantuotteeseen julkisyhteisöjen velka oli 69,2 %. Vastaavasti vuoden takaiseen ajankohtaan verrattuna julkisyhteisöjen velka on kasvanut 21,4 miljardia euroa, käy ilmi Tilastokeskuksen julkisyhteisöjen velan neljännesvuositilastosta.

Valtionhallinnon velka kasvoi viimeisen neljänneksen aikana 4,7 miljardia euroa ja oli neljänneksen lopussa 135,9 miljardia euroa. Lyhytaikaisten maturiteetiltaan alle vuoden mittaisten velkainstrumenttien määrä kasvoi 3,2 miljardia euroa ja pitkäaikaisten joukkovelkakirjalainojen kanta kasvoi 1,6 miljardia euroa. Pitkäaikaisten lainojen kanta laski 0,2 miljardia euroa, mutta lyhytaikaisten lainojen kanta pysyi lähes ennallaan.

Paikallishallintosektorin velka pysyi edellisen neljänneksen tasolla ja oli 26,2 miljardia euroa vuoden 2020 viimeisen neljänneksen lopussa. Lainakanta kasvoi 0,7 miljardia euroa, mutta velkainstrumenttien määrä laski 0,7 miljardia euroa. Sosiaaliturvarahastojen velka kasvoi 0,4 miljardia euroa ja oli neljänneksen lopussa 3,6 miljardia euroa. Näistä työeläkelaitosten velka kasvoi johdannaissopimusten ja arvopaperilainauksen yhteydessä vastaanotettujen käteisvakuuksien myötä 0,4 miljardia euroa. Muiden sosiaaliturvarahastojen velka pysyi ennallaan.

Julkisyhteisöjen EDP-velka kuvaa julkisyhteisöjen velkaa kansantalouden muille sektoreille ja ulkomaille, ja sen kehitykseen vaikuttavat sekä sulauttamattoman velan että julkisyhteisöjen sisäisten velkojen muutokset. Julkisyhteisöjen sulautettu bruttovelka saadaan vähentämällä julkisyhteisöihin luettavien yksiköiden väliset velat sulauttamattomasta bruttovelasta. Tästä syystä julkisyhteisöjen velka on pienempi kuin sen alasektoreiden yhteenlasketut velat. BKT-suhteen laskemiseen on käytetty markkinahintaista, kausitasoitettua ja työpäiväkorjattua BKT-sarjaa.

Julkisyhteisöjen EDP-velka eroaa käsitteellisesti jonkin verran valtion osalta Valtiokonttorin julkaisemasta valtionvelasta. Valtion EDP-velkaan luetaan mukaan lisäksi väliaikaisen rahoitusvakausvälineen ERVV:n myöntämät lainat avunsaajamaille, johdannaissopimuksiin liittyvät saadut käteisvakuustalletukset, ydinjätehuoltorahaston pääoma, valtion elinkaarihankkeiden investoinneista syntyneet velat, kierrossa olevat kolikot ja EU-komission talletukset.