Julkisen sektorin henkilökunnasta irtisanottava puolet

Suomen julkisen sektorin koko ja kustannukset ovat olleet kestopuheenaiheita vuosikymmenten ajan. Vaatimukset sen tehostamisesta ja pienentämisestä nousevat esiin säännöllisesti, mutta poliitikot eivät ole tehneet asialle mitään. Suomen julkisen sektorin koko on ylipaisunut ja järjettömän kallis kansalaisille.

Suomen julkinen sektori on kansainvälisesti vertaillen selkeästi liian suuri. OECD:n ja Eurostatin tilastot osoittavat, että julkisen sektorin menojen osuus bruttokansantuotteesta on Suomessa teollistuneiden maiden korkeimpia. Myös julkisen sektorin työllisten osuus koko työvoimasta on korkea.

Vuonna 2023 OECD-maiden julkisten menojen keskiarvo suhteessa BKT:hen oli noin 40-45 %, kun Suomessa vastaava luku on liikkunut yli 50 %:n tuntumassa, ja ajoittain ollut jopa 55–58 %. Vertailussa esimerkiksi Sveitsiin (noin 32%) tai Alankomaihin (43%) Suomen julkinen sektori on selvästi kookkaampi suhteessa talouden ja väestön kokoon.

Julkisen sektorin työntekijöiden määrä on myös liian korkea. Kun tarkastellaan valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden (aiemmin kuntayhtymien) henkilöstöä, puhutaan yli 800 000 työntekijästä, mikä on huomattava osuus noin 2,6 miljoonan hengen työvoimasta. Tämä tarkoittaa, että lähes joka neljäs työssäkäyvä on julkisen sektorin palveluksessa eli elää muiden maksamilla verovaroilla.

Hinta on kallis kansalaisille

Laaja julkinen sektori rahoitetaan pääasiassa verovaroin. Tämä tarkoittaa suomalaisille korkeaa kokonaisveroastetta, joka on kansainvälisesti vertaillen korkea. Korkea verotus heikentää kansalaisten elintasoa.

• Ostovoiman heikkeneminen: Palkansaajille jää vähemmän rahaa käteen kulutukseen ja säästämiseen.
• Yritysten kilpailukyky: Korkeat työvoimakustannukset (sisältäen verot ja sosiaaliturvamaksut) heikentävät suomalaisten yritysten kilpailukykyä..
• Investointihalukkuus: Korkea verotus vähentää sekä kotimaisten että ulkomaisten investointien houkuttelevuutta Suomeen.
• Palveluiden, kuten koulutuksen ja terveydenhuollon tehokkuus on heikko. Byrokratia, hallinnolliset päällekkäisyydet ja hitaat päätöksentekoprosessit, sekä poliittiset suojatyöpaikat lisäävät kustannuksia ilman vastaavaa hyötyä palveluiden laadussa tai saatavuudessa. Eli maksamme tyhjästä.

Henkilökunnasta irtisanottava vähintään puolet

Julkisen sektorin henkilöstön vähentäminen vähintään puolella tarkoittaisi noin 400 000 työpaikan karsimista. Muutos olisi ennennäkemätön parannus kansalaisten ostovoimaan.

Julkinen sektori työllistää merkittävän määrän ihmisiä hallinto-, suunnittelu-, asiantuntija- ja tukitehtävissä, jotka eivät tee asiakaspalvelua tai palvelutuotantoa kansalaisille. Näiden tehtävien osuus kokonaishenkilöstömäärästä on liian suuri.

Julkisen sektorin ainoa tehtävä on palvella kansalaisia. Vain ydintehtävät esim. turvallisuus, perusoikeuksien turvaaminen, välttämätön peruskoulutus ja -terveydenhuolto ovat kansalaisille tarpeen. Muut tehtävät ovat lähinnä suojatyöpaikkoja kavereille ja sukulaisille sekä puoluetovereille.

Kansalaisille lisää rahaa 4500€ vuodessa

Suomen julkinen sektori on kiistatta suuri ja kallis. Sen tehostaminen ja menojen hillintä pitäisi toteuttaa. Ne ovat perusteltuja tavoitteita kansantalouden ja kansalaisten ostovoiman kannalta. Henkilöstön puolittaminen pienentäisi verorasitetta ja parantaisi ostovoimaa sekä johtaisi tehokkaampaan työ- ja talousajatteluun, joka on talouskasvun perusta.

Selvitetään aluksi arvio julkisen sektorin työntekijöiden määrästä Suomessa. Vuoden 2023 lopussa tai vuoden 2024 alussa käytettävissä olevien tietojen mukaan: Valtion työntekijöitä oli noin 164 000 (vuonna 2023), kunnat työllistivät noin 499 000 työntekijää (vuonna 2023, pois lukien hyvinvointialueet), hyvinvointialueilla työntekijöitä oli noin 177 195 (vuonna 2023), joten henkilökunnan vähentäminen voi tehdä siten, ettei se vaikuttaisi sote -palveluihin.

Julkisen sektorin kokonaishenkilöstömäärä vuonna 2023 oli siis noin 164000+499000+177195=840195 työntekijää. Käytetään pyöristettyä lukua 840 000 työntekijää.

Seuraavaksi arvioidaan julkisen sektorin työntekijän keskimääräiset kokonaiskustannukset. Vuoden 2023 lopun keskimääräinen kuukausipalkka Suomessa oli noin 4 000 euroa. Tämän päälle tulevat työnantajan lakisääteiset maksut (eläke-, sairaus-, työttömyysvakuutusmaksut yms.), jotka ovat merkittävä lisäkustannus. Eri lähteistä riippuen työnantajakulujen on arvioitu olevan 20–50 % palkasta. Käytetään arviossa alempaa kulua eli keskimääräistä 25 %:n työnantajakulua bruttopalkan päälle. (Laskelma on suuntaa antava, johtuen eri maksujen suuruudesta ja käytetäänkö vuosi- ja sairauslomapalkkaa luvuissa.)

Keskimääräinen vuotuinen bruttopalkka: $4\; 000€/kk\ast 12kk=48\; 000€/vuosi$. Vuotuiset työnantajakulut: $48\; 000€\ast 25$. Keskimääräiset vuotuiset kokonaiskustannukset työntekijää kohden: $48\; 000€+12\; 000€=60\; 000€/vuosi$.

Mikäli puolet julkisen sektorin henkilökunnasta (eli noin $840\; 000/2=420\; 000$ työntekijää) irtisanottaisiin, arvioitu vuotuinen säästö olisi: $420\; 000$ työntekijää ∗60 000€/työntekija =25 200 000 000€ eli 25,2 miljardia euroa.

Tämä säästö olisi potentiaalinen verohyöty kansalaisille. Lisäksi irtisanonut saataisiin siirrettyä tuottaviin työtehtäviin. Suomen tämänhetkinen väkiluku (maaliskuu 2025, alustava tieto) on noin 5 640 437 henkilöä.

Potentiaalinen vuotuinen verohyöty kansalaista kohden olisi: $25\; 200\; 000\; 000€/5\; 640\; 437$ henkilöä $\approx 4\; 468€$ per henkilö.