EU sulkee kiinalaiset yritykset pois lääkinnällisiä laitteita koskevista hankintamenettelyistä, jotka ovat arvoltaan vähintään 5 miljoonaa euroa. Kiinasta peräisin olevia lääkinnällisiä laitteita voi muiden toimittajien tarjouksiin sisältyä enintään 50 prosenttia sopimuksen kokonaisarvosta.
Rajoitukset tulevat voimaan kymmenen päivän kuluttua komission asetuksen julkaisemisesta eli 30.6.2025. Asetus on voimassa viisi vuotta, ja rajoitusten voimassaoloa on mahdollista jatkaa tarvittaessa viidellä vuodella.
Toimet pohjautuvat vuonna 2022 voimaan tulleeseen kansainvälisten julkisten hankintojen instrumenttiin (International Procurement Instrument). Tämän niin sanotun vastavuoroisuusasetuksen tavoitteena on avata kolmansien maiden julkisten hankintojen markkinoita EU-yrityksille. Jos syrjiviä toimia tai käytäntöjä havaitaan jonkin maan hankintamenettelyissä, kyseisen maan tavaroiden, palveluiden ja tarjoajien pääsyä EU-alueen hankintoihin voidaan rajoittaa. Tämä on ensimmäinen kerta, kun instrumenttia sovelletaan.
Huhtikuussa 2024 käynnistämässään tutkinnassa komissio tutki useita syrjiväksi katsottuja menettelyjä Kiinan markkinoilla; kiinalaisten laitteiden ja palvelujen suosimista, tuontitavaroiden hankinnan rajoittamista hallinnollisin toimin sekä kohtuuttomien hankintaehtojen asettamista, kuten velvollisuutta antaa teknologia kiinalaisten käyttöön.
Samanaikaisesti komissio kävi keskusteluja Kiinan kanssa syrjivien toimien ja käytäntöjen poistamiseksi ja korjaamiseksi, mutta tyydyttävää ratkaisua ei neuvotteluteitse löydetty.
Komissio toteaa tammikuussa 2025 julkaisemassaan raportissa, että Kiinan toimet ja käytännöt heikentävät merkittävästi EU-yritysten ja EU:ssa valmistettujen lääkinnällisten laitteiden pääsyä julkisten hankintojen markkinoille Kiinassa. Näitä toimia ja käytäntöjä sovelletaan koko Kiinan alueella ja ne koskevat kaikkia lääkinnällisiä laitteita. Komission mukaan 87 prosenttia lääkinnällisten laitteiden hankintamenettelyistä Kiinassa sisältää tuontituotteiden hankintaa rajoittavia tai syrjiviä ehtoja.
EU:n ja Kiinan välillä ei ole kahdenvälisiä julkisten hankintojen sitoumuksia, eikä Kiina ole osapuolena useamman keskisessä WTO:n julkisia hankintoja koskevassa GPA-sopimuksessa (GPA, Agreement on Government Procurement).