Eläkeläiset olivat aktiivisia äänestäjiä alue- ja kuntavaaleissa

Eläkeläiset nousivat vuoden 2025 aluevaalien ja kuntavaalien selvästi aktiivisimmaksi äänestäjäryhmäksi. Tilastokeskuksen tietojen mukaan erityisesti yli 65-vuotiaat äänestivät ahkerasti molemmissa vaaleissa, kun taas nuorten osallistuminen jäi selvästi vähäisemmäksi. Ilmiö kuvastaa paitsi ikäryhmien välistä eroa vaaliosallistumisessa, myös yhteiskunnallisen osallistumisen eriytymistä tulotason ja koulutuksen mukaan.

Vaalitulos ei kerro ainoastaan puolueiden kannatuksesta vaan myös siitä, ketkä kokevat osallisuuden ja äänestämisen omakseen. Eläkeläisten aktiivisuus on tärkeä osa toimivaa demokratiaa, mutta se nostaa esiin kysymyksen siitä, miten myös nuoremmat ikäryhmät saadaan osallistumaan päätöksentekoon.

Osallistuvin ryhmä löytyy eläkeikäisistä

Vuoden 2025 alue- ja kuntavaaleissa äänestysaktiivisuus oli selvästi korkeinta 71-vuotiaiden ryhmässä. Tämä ikäryhmä nousi esiin molemmissa vaaleissa, mikä osoittaa selkeää johdonmukaisuutta iän ja äänestämisen välillä. Yleisesti ottaen äänestysaktiivisuus nousee keski-iästä eläkeikään asti, jonka jälkeen se saattaa vähentyä vanhimmissa ikäluokissa esimerkiksi terveydellisistä syistä.

Nuorimmissa äänioikeutetuissa, kuten 21-vuotiaissa, äänestysprosentit olivat selvästi alhaisimmat. Tämä on ollut pidempiaikainen ilmiö, joka näkyy useissa vaaleissa ja toistuu vaalityypistä riippumatta. Erojen syyt ovat moninaisia, mutta liittyvät muun muassa elämäntilanteeseen, kokemattomuuteen ja heikkoon samastumiseen politiikan toimijoihin.

Aika, kokemus ja yhteiskunnallinen kiinnittyminen

Korkea eläkeläisten osallistuminen vaaleihin voi osin selittyä sillä, että heillä on aikaa perehtyä asioihin, elämäkokemusta päätösten arvioimiseen, sekä vahvempi kiinnittyminen yhteiskuntaan. Monilla on myös pitkät äänestämisen perinteet, jotka ovat vakiintuneet osaksi arkea.

Nuorilla elämänvaiheeseen liittyvät tekijät, kuten muutto, opiskelu tai työelämän alku, voivat vaikeuttaa osallistumista ja kohdistaa mielenkiinnon muihin asioihin. Lisäksi politiikan ja ehdokkaiden koetaan usein jäävän etäiseksi, mikä voi vähentää motivaatiota osallistua vaaleihin.

Koulutus, tulot ja vaaliosallistuminen

Vaaliosallistuminen liittyy kiinteästi myös koulutukseen ja tulotasoon. Tilastokeskuksen mukaan korkeammin koulutetut ja parempituloiset äänestävät huomattavasti aktiivisemmin kuin matalamman koulutustason ja tulotason ryhmät. Tämä pätee kaikkiin ikäryhmiin ja näkyy selvästi myös eläkeläisten joukossa.

Eläkeläiset eivät ole yhtenäinen ryhmä, mutta korkeammin koulutetut eläkeläiset ja ne, joilla on ollut vahva työmarkkina-asema, ovat keskimäärin aktiivisempia äänestäjiä kuin ne, joiden eläkkeet ja taustat ovat vaatimattomampia.

Teknologian rooli ja saavutettavuus

Vuoden 2025 vaaleissa äänioikeusrekisterit kattoivat lähes koko äänestäjäjoukon: esimerkiksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella rekisterit olivat täysin kattavia. Kuntavaaleissa Keski-Suomessa kattavuus oli yli 98 prosenttia. Tämä paransi vaalien hallinnointia ja mahdollisti tarkemman seurannan.

Eläkeläiset ovat omaksuneet digitaaliset vaalipalvelut yllättävän hyvin. Samalla perinteiset vaalitavat, kuten äänestyspaikalla käyminen ja paperiset ilmoitukset, ovat yhä tärkeitä erityisesti iäkkäämmille äänestäjille. Vaalien saavutettavuuden turvaaminen on olennainen osa toimivaa demokratiaa, erityisesti ikääntyvän väestön osalta.

Demokratia tarvitsee kaikkien ääniä

Vahva eläkeläisten äänestysaktiivisuus tukee demokratian toimivuutta ja tuo päätöksentekoon pitkäjänteisyyttä. Samalla se muistuttaa epätasaisesta osallistumisesta eri väestöryhmien välillä. Poliittisen osallisuuden vahvistaminen nuorten ja vähemmän osallistuvien keskuudessa on keskeinen kysymys tulevaisuuden vaaleissa.

Vaalit ovat paitsi valinnan paikka, myös mittari sille, ketkä kokevat kuuluvansa yhteiskuntaan ja kykenevänsä äänestämällä vaikuttamaan. Eläkeläisten aktiivisuus kertoo vahvasta halusta vaikuttaa – sama tunne olisi tärkeää juurruttaa kaikkiin ikäluokkiin.