Extralehdet Extralehdet
Oppilaiden suhtautuminen kouluun on muuttunut huomattavan paljon kielteisemmäksi. Samaan aikaan usko sattumaan koulumenestystä selittävänä tekijänä on vahvistunut, selviää valtakunnallisesta Tampereen yliopiston ja Helsingin yliopiston toteuttamasta oppimaan oppimisen arvioinnin tutkimuksesta.
Vuoden 2024 oppimisen arviointitulosten mukaan sekä oppilaiden osoittama osaaminen että oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät uskomukset ovat muuttuneet huomattavan paljon kielteisemmiksi, kun verrataan ensimmäiseen arviointiajankohtaan (2001) ja viimeisimpään vastaavaan arviointiin (2017).
Samalla oppilaiden väliset erot ovat kasvaneet sekä osaamisessa että uskomuksissa. Lisäksi oppilaiden uskomuksissa on vuosien 2017 ja 2024 välillä tapahtunut selkeä rakenteellinen muutos: oppilaiden myönteinen suhtautuminen kouluun on heikentynyt huomattavan paljon. Samaan aikaan usko sattumaan koulumenestystä selittävänä tekijänä on vahvistunut.
– Havaitut muutokset ovat olleet hyvin samansuuntaisia kaikissa osallistuneissa kouluissa sekä sukupuolen tai sosioekonomisen taustan mukaisissa ryhmissä. Sattumausko on kuitenkin vahvistunut pojilla hieman enemmän kuin tytöillä, kertoo professori Mari-Pauliina Vainikainen.
Vainikaisen mukaan koulujen väliset erot ovat olleet Suomessa ennenkin valtakunnallisella tasolla hyvin pieniä, ja ne ovat pysyneet suunnilleen samansuuruisina kuin vuonna 2017. Luokkien väliset erot ovat olleet hieman suurempia kuin koulujen väliset erot, mutta tutkimuksen mukaan ne ovat nyt jopa hieman pienentyneet vuoteen 2017 verrattuna.
Osaamisen lasku johtuu eri tekijöistä
Kahden viimeisen arviointikierroksen välillä on ollut koronapandemia. Lisäksi Ukrainan sota on osalla nuorista saattanut vahvistaa kokemuksia maailman ennakoimattomuudesta.
Vainikainen kertoo, että oppilaiden itsearvioissa tämä voi näyttäytyä tietynlaisena hallinnan menetyksen kokemuksena.
– Koulun arjessa olisi tärkeää pohtia, miten maailman tapahtumista huolimatta koulussa onnistuttaisiin ylläpitämään turvallista ja rauhallista oppimisilmapiiriä, jossa kaikilla oppilailla on mahdollisuus vaikuttaa omaan oppimiseensa ja koulumenestykseensä. – Koulutus on väylä työllistymiseen ja yhteiskuntaan osallistumiseen, minkä vuoksi uskon vahvistaminen koulutukseen on erittäin tärkeää myös opiskelijoiden tulevaisuuden kannalta, Vainikainen sanoo.
Osa oppilaista välittää koulunkäynnistä ja opittavista asioista aiempaa vähemmän. Tutkijoiden mukaan oppilaiden uskomusrakenteiden muutokset viittaavat siihen, että moni oppilas ei koe koulunkäyntiä ja koulussa opittavia asioita yhtä tärkeäksi kuin samojen koulujen oppilaat aikaisempina vuosina.
– Osaamistason kohottamiseen tähtäävissä toimenpiteissä on siis tärkeä ottaa huomioon myös oppilaiden asenteisiin, uskomuksiin sekä koulun ilmapiiriin ja toimintakulttuuriin vaikuttaminen, Vainikainen sanoo.
Osaamisen ja uskomusten muutokset kytkeytyvät laajoihin yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Vainikaisen mukaan tutkimushankkeen tuloksista voidaan päätellä osaamisen ja uskomusten muutosten kytkeytyvän laajempiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin, joihin koulu ei voi yksin vaikuttaa.
