Ulkomaalaistaustaisten koronaa torjutaan viestinnällä

Neljäsosa Suomessa todetuista koronavirustartunnoista on todettu kahdeksalla prosentilla väestöstä. He ovat muuta kieltä kuin Suomen virallisia kieliä (suomi ja ruotsi) puhuvia.

Ulkomaalaistaustaisten tartuntatilastojen kärjessä ovat samat ryhmät, joiden osuudet Suomen väestössä ovat suurimmat eli esimerkiksi venäjää, somalia, arabiaa ja kurdinkieltä äidinkielenään puhuvat henkilöt. Väestössä muita kuin Suomen virallisia kieliä puhuvia on noin kahdeksan prosenttia.

– Syitä tähän voi olla monia. Taustalla voi olla esimerkiksi heikompi sosioekonominen asema, työskentely ammatissa, jossa etätyö ei ole mahdollista, tai suuret perhekoot ja ahtaampi asuminen, jolloin tartuntaketjujen estäminen on vaikeampaa, kuvaa THL:n tutkimuspäällikkö Natalia Skogberg.

Toimintaryhmä tukee koronaviruksen torjuntatyössä

THL:ssa on keväästä lähtien toiminut monikielinen ja monikanavainen koronaviestinnän toimintaryhmä ”task force” yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Hiljattain ryhmään liittyi myös työ- ja elinkeinoministeriö. Toimintaryhmän tehtävänä on kannustaa ohjeiden ja suositusten noudattamiseen sekä tukea alueellisia toimijoita ulkomaalaistaustaisen väestön tartuntojen torjunnassa.

– Monikielisen ja monikanavaisen viestinnän avulla turvaamme myös ulkomaalaistaustaisen väestömme oikean ja ymmärrettävän tiedon saannin. Pelkkä tiedon saanti ei erityisesti epidemian pitkittyessä kuitenkaan välttämättä riitä motivoimaan suositusten noudattamiseen. Ulkomaalaistaustaisten yhteisöjen avainhenkilöillä sekä monikulttuurisuusjärjestöillä on ollut merkittävä rooli viranomaistiedon välittämisessä ja yhteisöjen kannustamisessa yhteisessä taistelussa virusta vastaan, Skogberg sanoo.