Suomen kasvava velkaantuminen luo riskejä talouteen

Valtiovarainministeriön raportin arvion mukaan kestävyysvaje eli julkisen talouden tulojen ja menojen ero pitkällä aikavälillä on neljä prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) eli noin 10 miljardia euroa vuoden 2024 tasolla. 

Ministeriön raportti tarkastelee Suomen julkisen talouden kestävyyttä laajasti eri näkökulmista lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Lisäksi raportissa esitellään erilaisia velkaskenaarioita. Raportti ei ota kantaa toimiin, joilla kestävyysvajetta voidaan pienentää.

Väestön ikääntyminen lisää paineita julkiseen talouteen

Vanhusväestön määrän kasvu luo kasvupaineita terveys-, hoiva- ja eläkemenoihin ja työikäisen väestön väheneminen heikentää talouden kasvumahdollisuuksia, mikä heijastuu suoraan veropohjan kehitykseen.

Raportissa tehdyt väestötarkastelut osoittavat, että edes syntyvyyden merkittävä kasvu ei riittäisi estämään vanhushuoltosuhteen heikkenemistä. Lisäksi kestää aikansa ennen kuin korkeampi syntyvyys heijastuu työikäisten määrään ja siten alkaa parantaa julkisen talouden tilaa.

Väestön ikääntymisen luomat paineet kohdistuvat erityisesti kuntatalouteen. Tämä johtuu siitä, että kunnat kantavat tällä hetkellä vastuun sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista.

Matala korko heikentää tuottoja

Velkasuhteen vakauttaminen kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä edellyttää noin viiden miljardin euron sopeutusta. Velkasuhteen palauttaminen alle 60 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä edellyttäisi kaksinkertaista sopeutusta.

Valtio ja paikallishallinto ovat niin syvästi alijäämäisiä, että velkasuhde kasvaa matalasta korosta huolimatta. Matalan koron vaikutus julkiseen talouteen ei ole positiivinen, sillä laskevien korkojen myötä työeläkerahastojen omaisuuden tuotto on laskenut. Siten korkotason lasku heikentää julkista taloutta kokonaisuutena, jos myös omaisuuden tuotto laskee samassa suhteessa.