Extralehdet Extralehdet
Kansallinen ilmastolaki asettaa tavoitteeksi hiilineutraalin Suomen vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivisuuden sen jälkeen sekä päästövähennystavoitteet vuosille 2030, 2040 ja 2050. Hiilineutraaliudella tarkoitetaan, että ihmisen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ovat enintään hiilinielujen tasolla.
Ilmastolain tavoitteet perustuvat arvioon Suomen oikeudenmukaisesta osuudesta maailman päästökiintiöstä. Lisäksi Euroopan unioni velvoittaa Suomea vähentämään päästöjä, vahvistamaan hiilinieluja ja etenemään kohti hiilineutraaliutta. Euroopan unionin lainsäädäntökehikko ulottuu nyt vuoteen 2030. Etenkin maankäyttösektorin osalta EU:sta Suomelle tulevilla tavoitteilla on iso merkitys kokonaisuudelle. Kansallisten tavoitteiden muuttaminen vaatisi lakimuutoksen.
Päästövähennyksiä on jatkettava, hiilinieluja vahvistetaan
Päästökauppasektorilla päästöt ovat vähentyneet ennakoitua nopeammin, ja myös taakanjakosektorilla päästövähennykset ovat edenneet melko hyvin. Suomen ympäristökeskuksen Syken arvion mukaan maankäyttösektorin toimet ovat tehokkaita ja usein kustannuksiltaan edullisempia kuin muiden sektoreiden toimet. Arvion mukaan kustannusvaikuttavuuden vertailukelpoisuutta ja luotettavuutta eri sektoreiden välillä tulee kuitenkin parantaa. Maankäyttösektorin hiilinieluihin ja -varastoihin liittyvä tieto sisältää edelleen epävarmuuksia.
Hiilinielujen havainnointi- ja seurantamallien kehittämiseen on suunnattu merkittävästi tutkimusrahoitusta. Edistettäviä tehokkaita toimenpiteitä maankäyttösektorilla ovat esimerkiksi metsätuhojen ennaltaehkäisy, metsälannoituksen edistäminen ja metsäpinta-alan laajentaminen.
Ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmässä kehittämistarpeita
Ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmällä suunnitellaan ja ohjataan päästöjen vähentämistä, nielujen vahvistamista ja ilmastonmuutokseen sopeutumista niin, että kansalliset ja kansainväliset ilmastotavoitteet saavutetaan.
Arviointityössä todettiin tarve ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmän yksinkertaistamiselle. Lisäksi jo hallitusohjelmaneuvotteluihin tarvitaan ajantasaista tutkittua tietoa ilmastopolitiikan skenaarioista ja vaikutusarvioista, jotta ilmastosuunnitelmat voidaan antaa nykyistä aiemmin vaalikaudella ja jotta toimeenpano voidaan aloittaa ajoissa.
