Suomalaiset sitoutuvat hyvin koronarajoituksiin

Covid-19-pandemian aikana on maailmanlaajuisesti otettu käyttöön erilaisia rajoituksia viruksen etenemisen hidastamiseksi ja estämiseksi. Yhdessätoista maassa tehdyn tutkimuksen mukaan suomalaisilla on ollut pandemian aikana korkein luottamus valtiojohtoon ja terveydenhuoltoon.

Rajoitustoimista toteutettiin vuoden 2020 kesä–marraskuussa kansainvälinen verkkokysely, joka tehtiin Suomen lisäksi Alankomaissa, Belgiassa, Bulgariassa, Intiassa, Isossa-Britanniassa, Latviassa, Puolassa, Romaniassa, Ruotsissa ja Tšekissä. Toimet ja niiden rajoittavuus ovat vaihdelleet maittain.

Kyselyyn vastaajat arvioivat yhteensä 44 rajoitustoimen tehokkuutta ja rajoittavuutta sekä sitoutumistaan rajoitusten noudattamiseen, mikäli ne olivat koskettaneet vastaajaa henkilökohtaisesti. Lisäksi heiltä kysyttiin muun muassa luottamusta valtiojohtoon koronaviruspandemian hoidossa, valtiojohdon reagoinnin tarkoituksenmukaisuutta sekä luottoa terveydenhuollon resursseihin pandemian hoidossa. Kyselyyn vastasi 9 543 henkilöä, joista suomalaisia oli 542.

Sitoutumiseen vaikuttaa kokemus rajoitustoimien rajoittavuudesta ja tehokkuudesta

Monet rajoitukset, kuten 1–2 metrin etäisyyden pitäminen muihin ihmisiin ja etätyösuositus tai -velvoite, koettiin Suomessa tehokkaammaksi ja vähemmän rajoittavaksi muihin maihin verrattuna. Rajoituksiin myös sitouduttiin Suomessa paremmin.

Koronarajoituksiin sitoutumiseen oli yhteydessä tartunnan pelko ja koettu stressi. Sitoutumatta jättämiseen taas oli yhteydessä se, jos valtiojohdon reagoinnit pandemian leviämisen estämiseksi koettiin liian äärimmäisinä. Luottamus valtiojohtoon lisää sitoutumista rajoitusten noudattamiseen.

– Kansalaiset ovat valmiita noudattamaan myös perusoikeuksia rajoittavia koronarajoitteita, jos ne koetaan tehokkaiksi. Kuitenkin esimerkiksi maskin käytön suhteen koettua tehokkuuttakin tärkeämpää on luottamus päätöksentekijöihin. Suomalaisten luottamus päättäjiin tuli kyselyssämme hyvin esiin. Selkeä viestintä rajoitteiden valintaperusteista ja tehokkuudesta on kuitenkin tärkeää, ja sitä kannattaa vaalia, summaa tutkimusta Suomessa johtanut Turun yliopiston tutkijatohtori Tella Lantta.

Tutkimuksessa tuli esiin myös se, että koulutusasteen, sukupuolten ja ikäryhmien välillä on eroa rajoituksiin sitoutumisessa. Sekä korkeakoulutus että naissukupuoli lisäävät todennäköisyyttä rajoitusten noudattamiseen. Myös korkeampi ikä lisää rajoituksiin sitoutumista.