Saunominen valittu Unescon luetteloon

Saunaperinne Suomesta valittiin Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Kohde on Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloissa Suomen ensimmäinen. Saunakulttuuri on Suomessa vahva ja elinvoimainen.

Luetteloon hyväksymisen myötä suomalaisesta saunaperinteestä on sitouduttu huolehtimaan eri tavoin. Elinvoimaisuuden lisäksi vaalitaan omaperäisen saunaperinteen jatkuvuutta, ja nostetaan esiin suomalaisen saunakulttuurin merkityksellisyyttä osana tapakulttuuria, hyvinvointia ja demokratiaa. Taustalla vaikuttaa laaja joukko suomalaisia saunayhteisöjä sekä muita saunakulttuuria edistäviä toimijoita.

– Sauna on erottamaton osa suomalaisten arkea ja juhlaa, hyvinvointia ja elämäntapaa. Saunassa korostuu ihmisten välinen tasa-arvo ja keskinäinen kunnioitus. Saunaperinne on Suomen ensimmäinen kohde Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloissa, mikä lisää ennestään saunakulttuurimme tunnettuutta kaikkialla maailmassa. Tästä voivat olla ylpeitä kaikki saunojat, iloitsee tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko.

Saunan lämmitys, saunomiseen liittyvät tavat ja perinteet sekä esimerkiksi saunominen lauluissa, uskomuksissa ja tarinaperinteessä ovat osa tätä elävää perintöä. Saunomisen elinvoimaisuus on huipussaan: lähes 90 prosenttia suomalaisista saunoo kerran viikossa. Suosio näkyy myös saunojen lukumäärässä: Suomessa on noin 3,2 miljoonaa saunaa. Perinne siirtyy eteenpäin perheissä sekä lukuisissa erilaisissa saunaseuroissa.

– Saunominen on meille suomalaisille tärkeä ja rakas perinne, joka on siirtynyt sukupolvelta toiselle. Unescon nimitys on suuri kunnia. Samalla se tulee lisäämään entisestään alalla toimivien tahojen, kuten saunaseurojen yhteistyötä, kiittelee Ritva Ohmeroluoma Suomen Saunaseurasta.

– Saunaperinteen nimeäminen Unescon luetteloon tuo samalla näkyvyyttä elävälle aineettomalle kulttuuriperinnölle, joka on osa arkeamme ja juhlaamme. Nimeäminen tarkoittaa vastuuta perinteen suojelusta niin saunatoimijoiden kuin valtion taholta, muistuttaa erikoisasiantuntija Leena Marsio Museovirastosta.

Unescon yleissopimus ja luettelot

Yleissopimus maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemiseksi eli maailmanperintösopimus on kansainvälinen sopimus, jonka Unesco hyväksyi vuonna 1972. Suomi allekirjoitti Unescon eli Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön (United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization) yleissopimuksen vuonna 2013. Museovirasto vastaa sopimuksen toimeenpanosta Suomessa. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa sopimuksen toteuttamisesta ja seurannasta Unescolle.

Sopimuksella edistetään aineettoman kulttuuriperinnön suojelua ja tehdään ihmisten, yhteisöjen tai ryhmien erilaisia kulttuuriperinteitä näkyväksi. Aineeton kulttuuriperintö voi olla esimerkiksi suullista perinnettä, esittävää taidetta, sosiaalisen elämän käytäntöjä, rituaaleja ja juhlamenoja tai luontoa ja maailmankaikkeutta koskevia tietoja, taitoja ja käytäntöjä.

Sopimukseen kuuluu myös, että kulttuuriperintöä luetteloidaan sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Unesco ylläpitää kahta aineettoman kulttuuriperinnön luetteloa sekä parhaiden käytäntöjen rekisteriä. Luetteloiden avulla halutaan tuoda näkyvyyttä elävälle perinnölle ja jakaa hyviä käytäntöjä maiden kesken. Luetteloista löytyy ennen meneillään olevaa Unescon kokousta yhteensä 549 kohdetta 127 maasta. Saunaperinne oli yksi 50 käsittelyssä olleesta hakemuksesta.