Extralehdet Extralehdet
Maatilojen varastoissa oli tammikuun puolivälissä ruoka- ja ruokateollisuusperunaa yhteensä 107 miljoonaa kiloa, josta ruokaperunan osuus oli 91 miljoonaa kiloa. Ruokaperunavarastot ovat pienentyneet tänä talvena keskimäärin 25 miljoonan kilon kuukausivauhtia.
Ruoka- ja ruokateollisuusperunan päätyminen eri käyttötarkoituksiin riippuu vuodesta. Sadon määrä, laatu, kotimainen kulutus, perunamarkkinat muualla Euroopassa ja maailmalla sekä perunan hinta vaikuttavat perunavarastojen tyhjentymiseen. Jauhoisimmat eli tärkkelyspitoisimmat perunaerät voidaan käyttää perunahiutale- ja tärkkelystuotannossa.
Tänä vuonna perunan laatu on lievästi edellisvuotta heikompi. Joulukuussa 2019 ruokaperunan lajittelussa hyväksi havaitun eli kauppakelpoisen perunan osuus oli 78,8 prosenttia, kun vuotta aiemmin se oli 79. Tällöin esimerkiksi rupiset ruokaperunat voidaan käyttää ruokaperunateollisuudessa kuorittavaksi perunaksi.
Tuottaja saa alle 20 senttiä perunakilosta
Ruokaperunan hinta 19,19 euroa sadalta kilolta oli joulukuussa 2019 samalla tasolla kuin vuotta aikaisemmin, jolloin perunasta maksettiin 19,18 euroa sadalta kilolta. Perunan hinnan muutoksilla ei näytä olevan vaikutusta sen kulutukseen Suomessa.
– Perunan vientimahdollisuudet ovat tänä talvena Itä-Euroopan suunnassa, koska Venäjä ei edelleenkään ole avannut virallisesti tuontia EU-maista. Toki suomalaisen elintarvikeviennin yksi perushaaste on kuljetuskustannukset, jotka nostavat tavaran hintaa, kertoo yliaktuaari Anna-Kaisa Jaakkonen Luonnonvarakeskuksesta (Luke).
Tilaston taustaa
Varastokyselyyn osallistuivat ne ruoka- ja ruokateollisuusperunaa viljelevät tilat, joiden peruna-ala oli vähintään viisi hehtaaria. Tällaisia tiloja oli 448 ja niiden ruoka- ja ruokateollisuusperuna-ala oli yhteensä 10 701 hehtaaria. Keskimääräinen ruoka- ja ruokateollisuusperuna-ala oli 24 hehtaaria tilaa kohti. Tilastokyselyssä oli mukana puolet näistä tiloista, vastausprosentti 94.
