Euroopan unionissa oikeusvaltio ei ole vain poliittista retoriikkaa, vaan juridinen velvoite. Jäsenvaltioiden oikeusvaltiotilanteella on vaikutusta paitsi EU:n käytännön toimintaedellytyksiin myös unionin legitimiteettiin.
Oikeusvaltiolla tarkoitetaan oikeusjärjestelmän toimintaa säänteleviä periaatteita, kuten lainalaisuusperiaatetta, oikeusvarmuutta, toimeenpanovallan väärinkäytön kieltoa, tehokasta oikeussuojaa ja vallanjako-oppia. Oikeusvaltio tulee EU:ssa ymmärtää osana eurooppalaisia arvoja, joihin kuuluvat erityisesti ihmisoikeuksien kunnioitus ja kansanvaltainen yhteiskuntajärjestelmä. EU-oikeuden nojalla oikeusvaltiollisuutta voidaan soveltaa periaatteena tuomioistuinten lainkäytössä ja viranomaistoiminnassa.
Oikeusvaltiota EU-oikeudessa tutkinut Helsingin yliopiston tutkimusryhmä selventää oikeusvaltion käsitettä ja arvioi sen vaikutuksia Suomelle. Tutkimuksessa arvioidaan, että unionin yhteisen oikeusjärjestyksen toiminnan kannalta on tärkeää ymmärtää oikeusvaltion perusperiaatteet samansisältöisesti unionin ja jäsenvaltioiden tasolla.
EU:ssa yksittäiset jäsenvaltiot eivät voi poimia oikeusvaltiosta haluamiansa osia ja määritellä sen peruspiirteitä EU-oikeudesta poiketen. Oikeusvaltio merkitsee myös EU-oikeuden ensisijaisuutta suhteessa kansallisiin säännöksiin. EU-oikeudessa taatut oikeudet ja velvollisuudet voivat toteutua tehokkaasti vain, jos jäsenvaltiot eivät voi yksipuolisesti jättää noudattamatta niitä.
Oikeusvaltio on EU:n kivijalka
Tutkimus osoittaa, että EU ei toimi ilman oikeusvaltiota. Jos oikeusvaltioperiaatetta rikotaan jäsenmaissa, voi viranomaisten hallintopäätösten tai tuomioistuinten ratkaisujen vastavuoroinen tunnustaminen halvaantua ja esimerkiksi rikoksentekijöiden luovuttaminen, velkomustuomioiden täytäntöönpano tai tavaroiden vapaa liikkuvuus vaarantua EU:ssa.
Tutkimuksella selkeytetään oikeustilaa EU:ssa ja Suomessa. Jäsenvaltioilla on EU-oikeudellinen velvollisuus luottaa toistensa oikeusjärjestelmiin. Tätä voidaan edellyttää vain, jos oikeusvaltion periaatteita kunnioitetaan kaikkialla.
Keskinäinen luottamus on viime vuosina rakoillut tuomioistuinten riippumattomuutta koskevien oikeusvaltiorikkomusten johdosta, millä voi olla tulevaisuudessa vakavia vaikutuksia unionin toimintaedellytyksiin.
Tutkimus mahdollistaa paremman käsityksen siitä, millaisia vaatimuksia EU-oikeudessa vaadittu oikeusvaltiollisuus asettaa jäsenvaltioille, kuten Suomelle. Näitä vaatimuksia on tutkittu muualla Euroopassa paljon, mutta kysymystä ei ole aiemmin tarkasteltu kattavasti suhteessa kotimaiseen oikeusvaltiollisuuteen.
- Mari Rantanen palaa sisäministeriksi - 8.11.2024
- Tasavallan presidentti ei vahvistanut tupakkalain muutosta - 8.11.2024
- Varuskunnista paljastui huumausainerikoksia - 29.10.2024