Extralehdet Extralehdet
Hallitus päätti viime torstaina puoliväliriihessä julkisen talouden suunnitelman kehyksistä. Oikeusministeriön alaan kuuluvia toimintoja vahvistetaan turvaamalla pysyvät resurssit oikeudenhoidossa.
– Kun maailmalta kuuluu yleistä oikeusvaltiokäsitystä uhkaavia huolestuttavia viestejä, on Suomen entistä tärkeämpi huolehtia oikeusvaltioperiaatteen turvaamisesta ja hyvästä luottamuksesta oikeusvaltiomme eri toimijoihin. Tämän takaamiseksi hallitus ei suoraan kohdistanut leikkauksia oikeusministeriön hallinnonalaan, sanoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.
Kehysriihessä päätettiin muuttaa osa oikeusministeriölle vuodelle 2021 osoitetuista lisämäärärahoista pysyviksi vuodesta 2022 eteenpäin. Pysyviä resursseja osoitetaan muun muassa tuomioistuimille, Rikosseuraamuslaitokselle, talous- ja velkaneuvontaan, Rikosuhripäivystykseen, edunvalvontaan sekä oikeusprosessien keventämiseen videoneuvottelulaitteiden määrää lisäämällä.
Myös taloudellisiin vaikeuksiin joutuneiden tilannetta edesautetaan eri tavoin. Velkajärjestelyyn pääsyä helpotetaan ja selviytymistä velkajärjestelystä tuetaan. Maksuhäiriömerkintöjen säilytysaikoja lyhennetään ja pienituloisten ulosottovelallisten asemaa parannetaan. Yrityssaatavien perintäkuluille asetetaan enimmäismäärät ja kuluttajaluottojen enimmäiskoron mahdollista pysyvää madaltamista ja markkinoinnin rajoittamista arvioidaan.
Julkisen talouden suunnitelman kehyspäätöksessä osoitetaan oikeusministeriön hallinnonalalle vuosille 2022−2025 vuosittaisia määrärahoja yhteensä noin miljardi euroa, mikä on alle kaksi prosenttia valtion budjettimäärärahoista. Valtioneuvosto hyväksyy julkisen talouden suunnitelman yleisistunnossaan toukokuussa.
- Mari Rantanen palaa sisäministeriksi - 8.11.2024
- Tasavallan presidentti ei vahvistanut tupakkalain muutosta - 8.11.2024
- Varuskunnista paljastui huumausainerikoksia - 29.10.2024