Uutisotsikot

Kuvanveistäjä Virpi Kanto ja Elämäntanssi -teos

Kuvanveistäjä Virpi Kannon moniulotteinen, ajatuksia herättävä ja ihastuttava Elämäntanssi kohoaa kallioalustaltaan Kotkan Isopuistossa. Kaikkiaan 2,80 metriä korkea läpibetoninen naishahmo painaa kaksituhatta kiloa ja se on ankkuroitu 30-milliseen reikään patsaassa oleva harjateräksen avulla. Elämän tanssi on hieno lisä Kotkan puisto- ja katutilojen taidekokoelmaan, jossa on nyt 22 teosta.

Pienikokoisemmista betoniveistoksistaan tunnettu taiteilija Virpi Kanto kertoo, että Elämäntanssin luominen oli vuoden työrupeama. Luovuutta, elämänkokemusta, uskallusta, näkemystä, taiteellisuutta, teknistä osaamista ja tietoa tarvitaan suurten betoniveistoksen tekemiseen, sekä lähes tuhat litraa betonia.

– Aluksi suuren veistoksen tekeminen hieman hirvitti, sillä näin suurta työtä en aikaisemmin ole tehnyt, mutta sitten työn vaativuus alkoi innostaa. – Anna Kronlöf toimi hyvänä betoniteknisenä neuvonantajana, Virpi Kanto lisää.

Sinänsä veistoksen valmistusprosessi on samanlainen koosta riippumatta. Virpi Kanto etsii muodon savesta. Hahmon oikeiden mittasuhteiden ja kasvojen ilmeen löytäminen vaatii aikaa. Seuraavaksi tehdään kipsimuotti ja betonivalu. Näin suuri työ on valettava kuitenkin osissa. Elämäntanssikin valettiin viidessä osassa. Työhön vaaditaan myös paljon apuvoimia. Erityisesti Virpin puolison, kuvanveistäjä Tapani Kokon apu on tietysti ollut korvaamaton.

Virpi Kanto ja Elämäntanssi
Virpi Kannon Elämäntanssi löytyy Kotkan Isopuistosta, jossa se sijaitsee Ruotsinsalmenkadun varrella lähellä kahluuallasta. Kuva: Dakota Lavento

Vuoropuhelua betonin kanssa

Virpi Kanto sanoo, että betoniin ei materiaalina kyllästy, sillä siitä oppii jokaisella valukerralla aina uutta.
– Työskentely on aina vuoropuhelua materiaalin kanssa. Tällä kerralla kasvojen valaminen vaati eniten miettimistä. Minulla oli käytettävissä kahdenlaista kiviainesta. Toisessa oli kimalletta ja toinen oli mattaa, enkä osannut päättää niiden välillä. Onneksi kimaltelevampi loppui kesken, joten oli käytettävä mattaa. Se toikin muodon ja ilmeen paremmin esiin.

Elämäntanssin kaltaisessa suuressa veistoksessa on esillä erilaiset betoninkäsittelyn mahdollisuudet ja monenlaiset kiviainekset. Se on tarkoitettu kierrettäväksi, tarkasteltavaksi läheltä, kosketeltavaksi. Veistoksen hiusmassasta paljastuvat pienet ihmiskasvot voivat olla esimerkiksi syntymättömiä tai kuolleita lapsia tai ehkä kuolleita merimiehiä, Kotkassa kun ollaan.

– Vaikka naishahmo on rauhallinen, haluan siinä olevan myös dramatiikkaa. Teos elää ajan mukana ja katsoja antaa sille erilaisia merkityksiä oman elämäntilanteensa mukaan, Virpi Kanto sanoo.

Ajan myötä teos löytää kotkalaisen identiteetin. Se keskustelee myös ympäristönsä kanssa. Ehkäpä naishahmolle löydetään myös kotkalainen nimi vaikkapa paikallisella kilpailulla? Nyt kun Virpi Kanto on päässyt suurten taideteosten luomisen makuun, hän mielellään toteuttaisi niitä enemmänkin.

– Suuri koko antaa betoniveistoksille aivan uudenlaista dynaamisuutta ja mahdollisuuksia, joten toteuttaisin mielelläni kesän aikana vaikka toisenkin! – Vaikka naishahmo on rauhallinen, haluan siinä olevan myös dramatiikkaa. Teos elää ajan mukana ja katsoja antaa sille erilaisia merkityksiä oman elämäntilanteensa mukaan, Virpi Kanto sanoo.

Katso myös

Terrorismin uhka on kohonnut Suomessa

Suurimman terrorismin uhan Suomessa muodostavat Radikaali-islamistista tai äärioikeistolaista ideologiaa kannattavat yksittäiset henkilöt tai pienryhmät. Terrorismin …