Extralehdet Extralehdet
Sote-uudistuksessa vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyi 21 hyvinvointialueelle, HUS-yhtymälle ja Helsingin kaupungille. Uudistuksen tavoitteena on ollut turvata riittävät, yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut sekä hillitä sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvua.
– Hallitus antoi sote-uudistukselle ja hyvinvointialueille työrauhaa 2023–2025 toiminnan vakauttamiseen ja palvelujen uudistamiseen. Ensimmäisten toimintavuosien aikana hoitojonojen kasvu on saatu pysäytettyä, henkilöstöpula on taittunut ja alueiden talous on saatu oikenemaan ylijäämäiseksi koko maan tasolla. Asiantuntija-arvioiden perusteella palvelut toimivat aiempaa yhdenvertaisemmin, kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen toteaa.
– Samalla voimme kolmen vuoden kokemuksella sekä Erholan raportin pohjalta jo arvioida, mikä uudessa sote-mallissa toimii ja mikä ei. Ensimmäisten toimintavuosien aikana hyvinvointialueet ovat eriytyneet toiminnallisesti ja taloudellisesti toisistaan. Tämä johtuu erityisesti väestön ikääntymisestä, palvelutarpeen kasvusta sekä muuttoliikkeestä kaupunkeihin. Sote-uudistus ei siten ole täysin lunastanut lupauksiaan, vaan uudistamista tulee jatkaa, ministeri Ikonen sanoo.
Tällä kaudella on tehty välttämättömiä korjauksia sote-malliin sekä lisätty sote-palveluiden rahoitusta yli 4 miljardilla eurolla. Hallitus on purkanut normeja, kehittänyt sote-palveluita, vakauttanut rahoitusmallia sekä lisännyt joustoja alijäämien kattamiseen.
– Tämä ei kuitenkaan riitä. Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus edellyttää, että suhtaudumme ennakkoluulottomasti hyvinvointialuemallin kehittämiseen. Se myös edellyttää laajaa yhteistyötä puoluerajojen yli, ministeri Ikonen toteaa.
Pääministerin ilmoituksessa kerrottiin, että Valtioneuvosto tulee asettamaan parlamentaarisen työryhmän pohtimaan hyvinvointialueiden tulevaisuutta. Työryhmän puheenjohtajaksi tulee kunta- ja alueministeri. Työryhmän on tarkoitus aloittaa työnsä kevään aikana.
– Kansallisessa kehittämisessä työtä raamittavat parlamentaarinen finanssipoliittinen yhteistyö eli niin sanottu velkajarru sekä Erholan raportissa mainitut kehittämiskohteet. On selvää, että julkisen talouden tilanne on huomioitava työryhmän työskentelyssä, jatkaa ministeri Ikonen parlamentaarisen työn lähtökohdista.
– Meidän ei ole mahdollista eikä tarkoituksenmukaistakaan tehdä hyvinvointialue- ja rahoitusmallin kehittämisessä täyskäännöstä, vaan puolueiden pitää yhteistyössä edetä määrätietoisesti kohti johtopäätöksiä nykymallin kehittämiseksi. Toivon parlamentaariselta työryhmältä rohkeaa ja tulevaisuusorientoitunutta työotetta, ministeri Ikonen sanoo.
