Järjestöt eli yhdistykset syntyvät, kun ihmiset haluavat edistää jotakin yhteistä aatetta, harrastusta tai tavoitetta ilman taloudellisen voiton tavoittelua. Yhdistykset ovat yksityisiä toimijoita, jotka eivät kuulu valtiolle, kunnille tai millekään julkiselle sektorille, vaan ne ovat vapaaehtoisten ihmisten perustamia ja ylläpitämiä yhteisöjä. Tämä yksityinen ja aatteellinen luonne on ollut peruste sille, että järjestöille on annettu erityisasema verotuksessa.

Järjestöjen verovapaus perustuu ajatukseen yleishyödyllisyydestä. Lainsäädäntö lähtee siitä, että jos toiminta on avointa, yhteiskunnallisesti hyödyllistä ja voittoa jakamatonta, sitä voidaan kohdella verotuksessa kevyemmin kuin yritystoimintaa. Verovapaus on käytännössä huomattava taloudellinen etu: järjestöt voivat kerätä varoja, järjestää tapahtumia ja vastaanottaa lahjoituksia ilman, että niistä syntyy veroseuraamuksia. Tämä on ollut perusteltua niin kauan kuin toiminta on pysynyt vapaaehtoisuuden ja aatteellisuuden piirissä.

Järjestöt alkaneet toimia yrityksien tavoin

Tilanne muuttuu olennaisesti, kun järjestö alkaa palkata työntekijöitä. Palkatun työvoiman käyttö ei ole enää vapaaehtoista kansalaistoimintaa, vaan se on organisoitua, jatkuvaa ja taloudellisesti suunniteltua toimintaa. Käytännössä se täyttää yritystoiminnan tunnusmerkistöä. Järjestöjen toimiessa yrityksien tavoin, ne kilpailevat yritysten kanssa samoilla markkinoilla, ilman yritysten verorasitetta.

Näin toimivien yhdistyksien eli järjestöjen verovapaus ei ole enää yhteiskunnallisesti perusteltu. Se on muuttunut yritystueksi, joka vääristää kilpailua ja antaa järjestölle etulyöntiaseman suhteessa toimijoihin, jotka maksavat verot normaalisti. Yritykset kantavat riskin, maksavat verot ja toimivat markkinoilla omalla vastuullaan. Kun  järjestö tekee yritystoimintaan verrattavissa olevaa toimintaa palkatulla henkilökunnalla ja verovapaasti , kyse ei ole enää yleishyödyllisyydestä vaan epäreilusta kilpailuedusta, joka synnyttää vaikeuksia saman alan yritystoiminnalle. Se aiheuttaa myös työttömyyttä, kun järjestöt käyttävät työvoimaa palkatta. Normaalissa kilpailutilanteessa yritys palkkaisi henkilökuntaa ja maksaisi veroja tuloksestaan.

Verovapauden ja palkkatyön yhteensovittamattomuus

Järjestöjen verovapaus voidaan perustella vain silloin, kun toiminta on aidosti vapaaehtoista ja voittoa tavoittelematonta. Palkatun työvoiman käyttö muuttaa toiminnan luonteen. Se ei ole enää vapaaehtoisten yhteisö, vaan palveluja tai myynti tekevä organisaatio eli yritys. Tällaisessa toiminnassa verovapaus eli tuki vapaaehtoiselle voitto tavoittelemattomalle toiminnalle ei ole enää perusteltu eikä alkuperäisen tarkoituksen mukainen.

Kun järjestö siirtyy palkatun työvoiman käyttöön, se siirtyy samalla pois erityisasemastaan, joka verotuksessa perustuu vapaaehtoisuuteen ja aatteellisuuteen. Silloin verotuki ei ole enää perusteltu, vaan se muodostaa käytännössä yritystuen. Järjestöjen tulee valita toimintatapansa: joko toimia vapaaehtoisvoimin ja säilyttää verovapaus, tai toimia yrityksen tavoin ja kantaa siihen kuuluva yhteiskuntavastuu eli osallistua verojen maksuun.

Järjestöjen eli yhdistyksien verovapaus on yritystukiPetri Saarinen

Luottoluokituslaitos S&P Global Ratings muutti Suomen luottoluokituksen näkymät vakaista negatiivisiksi ja vahvisti AA+ luokituksen. Luokitus on asteikon toiseksi paras.

S&P Global Ratingsin mukaan negatiiviset näkymät heijastavat edelleen julkiseen talouteen kohdistuvia riskejä, jotka aiheutuvat matalasta talouskasvusta, ikääntyvästä väestöstä ja nousevista puolustus- ja korkomenoista. Suomen julkisen talouden menopaineet ovat huomattavan suuret, ja ne ovat vähentäneet hallituksen sopeutustoimien vaikutusta. Luottoluokituslaitos näkee riskinä, että julkinen velka jatkaa nousuaan vuosina 2026–2029.

Valtiovarainministeri Riikka Purra osasi odottaa S&P:n päätöstä.

– Tämä on näyttänyt Suomen lukujen perusteella valitettavasti hyvin selvältä. Talouskasvumme on alittanut odotuksemme ja nyt vielä viimeisimpänä huonona uutisena Lähi-idän kriisi, Purra sanoo.

Luottoluokittajan mukaan päätöksentekijöiden täytyy edistää sopeutustoimia ja virkistää taloudellista aktiviteettia. Samalla on huomioitava ulkoiset Lähi-idän kriisin vaikutukset energian hintoihin.

– Hallitus on tehnyt merkittäviä kasvutoimia ja rakenteellisia uudistuksia. Tietenkin on harmillista, etteivät ne näy tässä hetkessä, mutta ne tulevat vielä parantamaan talouttamme, muistuttaa Purra.

S&P pitää Suomen uutta finanssipoliittista kehikkoa merkittävänä ankkurina pidemmällä aikavälillä.

– Olen tyytyväinen siihen, että myös oppositiopuolueet ovat vasemmistoliittoa lukuun ottamatta tunnustaneet tilanteen ja olleet mukana sopimassa tavoitteista seuraavalle hallituskaudelle. – Ensi vaalikaudelle, tämänhetkisen arvion mukaan, tulevat 8–11 miljardin euron sopeutustoimet ovat poliittisesti äärimmäisen vaikeita ihan kaikille puolueille. Kymmenen miljardin sopeutuksia ei voi tehdä kohdistamatta toimia budjetin suurimpiin kokonaisuuksiin, kuten soteen ja sosiaaliturvaan, Purra jatkaa.

S&P Global Ratings muutti Suomen luottoluokituksen näkymät negatiivisiksiSofia Laine

Uudistuksen tavoitteena on yrittäjyyden edellytysten vahvistaminen sekä talouskasvun tukeminen. YEL-mallin uudistuksella tavoitellaan erityisesti pienituloisten yrittäjien eläkemaksujen kohtuullistamista sekä yrittäjän valinnanvapauden laajentamista.

Vuodesta 2028 alkaen yrittäjä voisi valita eläkemaksunsa perusteeksi joko yritystoiminnan veronalaiset ansiotulot tai nykyisen laskennallisen YEL-työtulon. Siirtymäajan jälkeen työtulon olisi jatkossa kuitenkin oltava vähintään 50 prosenttia yrittäjän veronalaisista ansiotuloista.

Työtulo ei voisi vähäisten ansiotulojen perusteella alittaa nykyistä YEL-vakuuttamisvelvollisuuden alarajaa, joka on runsaat 9 400 euroa vuodessa vuonna 2026. Yrittäjien ansiotuloilla tarkasteltaisiin yrittäjätoiminnan veronalaista ansiotuloa pois lukien ansiotulo-osingot.

YEL-uudistus on kasvutoimi

– Keventämällä nimenomaan pienyrittäjien ja yksinyrittäjien kohtuuttomia YEL-maksuja yrittäjyys kannattaa paremmin, on yhä houkuttelevampaa aloittaa yrittäjänä Suomessa ja saamme yritykset kasvamaan tai vaikkapa palkkaamaan ensimmäisen työntekijän. Suomesta maa, jossa yrittäjyys kannattaa, sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen toteaa.

YEL-mallin taloudellista kestävyyttä vahvistettaisiin 50 prosentin vähimmäissäännöllä ja uudistus kokonaisuudessaan kohtuullistaisi sekä liian korkeita että liian matalia työtuloarvioita suhteessa yrittäjän veronalaisiin ansiotuloihin.

YEL-uudistuksen kustannusvaikutus valtion talouteen on vuoden 2033 tasossa noin 80 miljoonaa euroa. Vuosina 2028–2032 työtulon 50 prosentin vähimmäisehto astuu portaittain voimaan, lähtien 30 prosentin tasosta. Siirtymäsäännös nostaa mallin vuosikustannusta vuosina 2028–2032. Vuonna 2028 voimassa on vielä nykyisen YEL-mallin mukainen 4 000 euron muutosrajoitin työtulotarkistuksille.

Veronalaiset ansiotulot YEL-perusteeksi

Yrittäjä voi jatkossakin halutessaan maksaa myös työtuloarviota korkeampaa eläkemaksua ja kartuttaa näin korkeampaa eläketurvaa. Nykyinen aloittavan yrittäjän alennus korvataan kehittämällä nykyistä maksujoustoa ja nostamalla sen taso – 25 prosenttiin. Nykymallin mukaiseen työtulon määrittelyyn sisältyy yhä laaja kokonaisharkinta. YEL-velvollisuuden alaraja säilyisi nykyisellään (joka on vuoden 2026 tasossa noin 9 400 euroa.)

– Yrittäjäkentän toive ansiotulojen tuomisesta YEL:iin on kuultu. Annamme yrittäjälle enemmän vapautta valita ja vaikuttaa itse eläketurvaansa. Lupasimme korjata kohtuuttoman YEL:n ja nyt sen teemme, ministeri Grahn-Laasonen jatkaa.

Osana uudistusta lakiin kirjattaisiin myös eläkeyhtiöiden laajemmasta perusteluvelvoitteesta. Myös työtulon määrittelyn soveltamisohjeet päivitettäisiin ja valmisteluun luotaisiin prosessi, jossa Eläketurvakeskus jatkossa kuulee eläkeyhtiöitä ja keskeisiä yrittäjäjärjestöjä.

Yrittäjän mahdollisuus valita veronalaiset ansiotulot YEL-maksunsa perusteeksi voi Eläketurvakeskuksen ja valtiovarainministeriön alustavien vaikutusarvioiden perusteella alentaa erityisesti pieni- ja keskituloisten yrittäjien eläkemaksuja. Nykyiset työtuloarviot ovat korkeita suhteessa pienituloisimpien yrittäjien veronalaisiin ansiotuloihin.

Yrittäjän veronalaiset ansiotulot tulevat ensimmäistä kertaa YEL:in perusteeksi. Yrittäjät voivat tehdä valintoja vuodesta 2028 alkaen. Valintaan tulisi sitoutua vähintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

ETK:n ja valtiovarainministeriön alustavan arvion mukaan vuoden 2033 tasossa, nykymalliin verrattuna, maksut laskevat lähes 40 prosentilla, pysyvät ennallaan yli 40 prosentilla ja nousevat 20 prosentilla yrittäjistä. Maksujen korotuspaine on suurinta heillä, joiden laskennallinen työtulo on nykyisin matala suhteessa todellisiin ansiotuloihin.

Yrittäjien eläkejärjestelmä uudistetaanSofia Laine

Ulosottovelkojen kokonaismäärä kasvoi vuonna 2025 edellisvuoteen verrattuna, vaikka ulosottovelallisten määrä väheni. Vuoden lopussa avointen ulosottovelkojen yhteismäärä oli kahdeksan miljardia euroa. Tämä oli noin 13 % enemmän kuin vuotta aiemmin, selviää Tilastokeskuksen ulosottovelalliset-tilastosta.

Ulosottovelallisia oli kaikkiaan 256 061, mikä oli noin 3 % vähemmän kuin vuonna 2024.

Luonnollisilla henkilöillä avointa ulosottovelkaa oli viime vuoden lopussa keskimäärin lähes 28 000 euroa. Tämä oli noin 2 300 euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Oikeushenkilöillä eli organisaatioilla velkamäärä kasvoi selvemmin. Keskimääräinen ulosottovelka nousi miltei 90 000 euroon, mikä oli lähes 39 000 euroa enemmän kuin vuonna 2024.

Velallisten joukko aiempaa iäkkäämpi ja naisvaltaisempi

Valtaosa ulosottovelallisista oli aiempaan tapaan miehiä. Vuonna 2025 miesten osuus niistä, joilla oli vireillä avoin ulosottoasia, oli noin 61 %. Miesten osuus velallisista on pienentynyt vuosi vuodelta. Mielenkiintoinen muutos on tapahtunut velallisten ikärakenteessa. Nuorten velallisten osuus on vähentynyt samalla kun vanhempien ikäryhmien osuus on kasvanut. Yli 65-vuotiaita ulosottovelallisia oli viime vuoden lopussa jo miltei 29 000, mikä oli yli kolminkertaisesti vuoteen 2008 verrattuna.

Valtaosa ulosottovelallisista on työikäisiä. Vuonna 2025 suurin ryhmä olivat 35–44-vuotiaat. Tässä ikäryhmässä myös miesten ja naisten välinen ero on lukumääräisesti suurin.

Työllisten osuus ulosottovelallisista laski 2010-luvulla, mutta on taas viime vuosina kääntynyt kasvuun. Vuonna 2025 työllisten osuus oli 56 prosenttia. Myös eläkeläisten osuudessa on nähtävissä pidemmällä aikavälillä kasvua, vaikka yksittäisiä laskuvuosiakin on ollut.

Ulosottovelallisten määrässä on merkittäviä alueellisia eroja

Vuoden 2025 lopussa velallisia oli suhteellisesti eniten Päijät-Hämeessä: noin 48 velallista tuhatta asukasta kohden. Toiseksi korkein suhdeluku oli Kanta-Hämeessä, 46. Kuntatasolla erot ovat vielä suurempia. Viime vuoden lopussa eniten ulosottovelallisia oli suhteellisesti tarkastellen Utsjoella: selvästi yli 80 henkeä tuhatta asukasta kohden. Kärkisijoilla oli muitakin pieniä kuntia, kuten Tuusniemi, Urjala ja Kärkölä.

Yli sadantuhannen asukkaan kaupungeista ainoastaan Lahdessa ja Vantaalla oli enemmän velallisia kuin koko maassa keskimäärin. Lahden luku oli noin 48 tuhatta asukasta kohden ja Vantaan 46, kun koko maan keskiarvo oli 39.

Vähiten ulosottovelallisia suhteessa asukasmäärään oli useissa länsirannikon ja Ahvenanmaan kunnissa, joissa taso jäi alle 30 velallisen tuhatta asukasta kohden.

Ulosottovelkojen määrä kasvoi vuonna 2025Toimitus

Euroopan komissio antoi perjantaina 12. joulukuuta ehdotuksen neuvoston päätökseksi liiallisen alijäämän olemassaolosta ja suosituksiksi tilanteen korjaamiseksi. Suositukset sisältävät korjaavan nettomenopolun, jonka mukaisesti Suomen pitäisi sopeuttaa julkista talouttaan vuosina 2026–2028.

– Suomi joutuu EU:n tarkempaan seurantaan. Jatkamme julkisen talouden sopeuttamista kuten tähänkin saakka. Raportoimme näistä toimistamme EU:lle, sanoo valtiovarainministeri Riikka Purra.

Suomen nettomenot saisivat kasvaa enintään 1,3 prosenttia vuonna 2026, 1,5 prosenttia vuonna 2027 ja 1,8 prosenttia vuonna 2028. Tämä sopeutusvauhti perustuu EU-lainsäädännöstä tulevaan minimisopeutukseen, jonka mukaan vuosina 2026 ja 2027 rakenteellisen perusjäämän pitäisi vuosittain kohentua vähintään 0,5 prosenttiyksikköä suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vuodesta 2028 eteenpäin tarkastellaan rakenteellista jäämää, jonka pitäisi samoin kohentua vuosittain 0,5 prosenttiyksikköä suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Komissio arvioi 25. marraskuuta, että Suomen nettomenot kasvavat 1,8 prosenttia vuonna 2026, minkä perusteella syntyisi vajaan 0,3 prosenttiyksikön poikkeama korjaavasta nettomenopolusta suhteessa bruttokansantuotteeseen. Arvio sisältyy Suomen alustavan talousarviosuunnitelman tarkasteluun.

Komission syysennusteen mukaan rakenteellinen perusjäämä kohenee 0,4 prosenttiyksikköä vuonna 2026 ja heikkenee 0,1 prosenttiyksikköä vuonna 2027.

Komission suosituksessa määräaika on vuoden 2028 loppu, jolloin alijäämän pitäisi olla alle 3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Puolustuspoikkeuslauseke vaikuttaa arviointiin

Kun komissio arvioi korjaavan nettomenopolun noudattamista, se ottaa huomioon poikkeuslausekkeen, jonka EU on aktivoinut Suomelle kasvavien puolustusmenojen vuoksi. Käytännössä poikkeuslauseke helpottaa korjaavan nettomenopolun noudattamista.

Hallitus on sopeuttanut julkista taloutta merkittävästi, mutta heikko taloustilanne on hidastanut alijäämän kohentumista. Suomen julkisen talouden alijäämää kasvattavat puolustus-, hoiva-, hoito- ja velanhoitomenot.

– Tämä hallitus tekee oman osansa, ja samaa pitää jatkaa. Seuraavallakin hallituksella on edessä kova työ, ja toivon kaikkien ymmärtävän tämän. Emme tee tätä EU:n takia vaan Suomen tulevaisuuden takia – kyetäksemme huolehtimaan hyvinvointiyhteiskunnasta ja muista yhteiskunnan tärkeistä asioista myös tulevaisuudessa, Purra sanoo.

Suosituksen mukaan Suomen pitää raportoida korjaavista toimistaan ensimmäisen kerran huhtikuussa ja sen jälkeen säännöllisesti puolen vuoden välein.

Suomi sai komissiolta suosituksen liiallisen alijäämän korjaamiseksiSofia Laine

Valtion lainanotto ylittää vuodelle 2025 budjetoidun (mukaan lukien kolmas lisätalousarvio) 14,3 miljardin euron nimellisarvoisen nettolainanottotarpeen 3,5 miljardilla eurolla. Nimellisarvoinen nettolainanotto pitää sisällään budjetin tulojen ja menojen erotuksen lisäksi arvioidut emissiotappiot.

Valtion todellinen lainanotto poikkeaa tyypillisesti budjetoidusta. Tänä vuonna lainanottotarvetta ovat kasvattaneet erityisesti velanhallintaan liittyvät erät. Yksityiskohtaista tietoa budjetoidun ja toteutuneen nettolainanoton eron syistä saadaan valtion tilinpäätöstietojen valmistuttua.

Velanottotarvetta on lisännyt käteisvakuuksien kasvu

Valtion tarvitsee tänä vuonna ottaa budjetoitua enemmän lainaa erityisesti siksi, että valtiolta vaaditut korko- ja valuuttajohdannaisiin liittyvät käteisvakuudet ovat kasvaneet 3,3 miljardilla eurolla verrattuna vuoden 2024 loppuun.

Valtion johdannaissopimuksiin kuuluu vakuusjärjestely, joka vähentää luottoriskiä. Käteisvakuuksia on jouduttu lisäämään, koska korkojen muutokset ja erityisesti pitkien ja lyhyiden korkojen eron kasvu eli korkokäyrän jyrkentyminen ovat kasvattaneet korkojohdannaisten vakuuksia. Valuuttajohdannaisten vakuudet puolestaan kasvoivat, koska euro vahvistui suhteessa Yhdysvaltain dollariin.

Valtion antamat käteisvakuudet palautetaan viimeistään kunkin sopimuksen erääntyessä eli ne ovat valtiolle saatavia, joista se saa korkotuloja. Käteisvakuuksien vaikutus lainanottotarpeeseen tulee jatkossa vähenemään, koska uusien korkojohdannaisten tekemisestä luovuttiin vuonna 2024. Aiemmin tehdyt sopimukset vaikuttavat kuitenkin käteisvakuuksien määrään sopimusten erääntymiseen asti. Vakuuksien muutokset eivät sisälly talousarvioon eivätkä siten budjetoituun nettolainanottotarpeeseen.

Velanottotarvetta ovat lisänneet myös emissiotappiot

Kun valtio huutokauppaa aiemmin liikkeeseen laskettuja kiinteäkorkoisia viitelainoja, joiden nimelliskorot ovat nykyisiä markkinakorkoja alhaisempia, valtio saa lainasta nimellismäärää vähemmän pääomaa, jolloin syntyy emissiotappiota. Tällaisessa tilanteessa valtion tulee ottaa enemmän nimellismääräistä lainaa, jotta se saa tarvitsemansa euromääräisen lainan. Toisaalta lainoista maksetaan markkinakorkoa alhaisempaa nimelliskorkoa.

Vuoden kolmannessa lisätalousarviossa huomioitiin emissiotappioita noin miljardi euroa. Tämän jälkeen emissiotappioita on kertynyt vielä noin 0,4 miljardia euroa lisää.

Suomi ottaa 17,8 miljardia euroa lisää velkaa vuonna 2025Harry Anderson

Verohallinto valvoi tehostetusti pikaruokapaikkoja vuoden 2023 alkuvuoden ja vuoden 2025 syksyn välillä. Reilun kahden vuoden aikana tarkastettiin 373 ravintola-alan yritystä, pääasiassa pitsa- ja kebabpaikkoja sekä kiinalaisia ravintoloita. Peräti 53 prosentissa kohteista löytyi niin vakavia puutteita, että ne siirrettiin rikostapausharkintaan. Rikostapausharkinnassa Verohallinto selvittää, onko tapauksessa perusteita rikosilmoituksen tekemiselle.

Miljoonien eurojen lisäverojen lisäksi Verohallinnon tehovalvonta pitsa- ja kebabravintoloihin tuotti lähes 200 rikostapausharkintaan siirrettyä kohdetta.

– Valvontakohteet on valittu oman riskianalyysimme pohjalta. Selvityksemme mukaan veroja kiertävä ravintola on tyypillisesti juuri pieni tai keskikokoinen anniskelu-, kebab- tai pizzeriaravintola. – Tulokset osoittavat, että kohdevalinta on ollut hyvin onnistunut ja valvonta on kohdistunut niihin, jotka todennäköisimmin toimivat väärin, kertoo harmaan talouden torjunnasta vastaava johtaja Tarja Valsi Verohallinnosta.

Väärin toimiminen yleisempää ulkomaalaisten omistamissa ravintoloissa

Tehovalvonnan tulokset olivat hyvin samansuuntaiset kuin edellisellä valvontakierroksella vuosina 2015−2016. Tuolloin tarkastuksia kohdennettiin pääasiassa anniskeluravintoloihin, ja silloin valvonnan perusteella pantiin veroja maksuun noin 14,5 miljoonan edestä.

– Näyttää siltä, että kymmenessä vuodessa monikaan asia ei ole muuttunut paremmaksi. Valtaosa ravintola-alan yrityksistä toimii asiallisesti ja oikein, mutta väärin toimiminen on edelleen sangen yleistä, Valsi sanoo.

Hän toteaa, että kun verrataan nyt tarkastelun alla ollutta kohdejoukkoa suomalaisista ravintola-alan yrityksistä saatuihin vertailutietoihin, ulkomaalaisomisteisissa yhtiöissä kaiken tyyppinen väärin toimiminen on selvästi yleisempää.

Väärin toimijat tyypillisesti jättävät tuloja lyömättä kassaan, maksavat palkkoja pimeästi ja laiminlyövät työnantajamaksuja.

– On selvää, että velvoitteiden laiminlyöminen antaa kilpailuetua, kun hinnat voidaan pitää reilusti toimivien kilpailijoiden hintoja matalampina. Verohallinnon valvonnan tavoite on, että verot kerätään kaikilta oikeudenmukaisesti, Valsi sanoo.

Tulokset:

• Rikostapausharkintaan siirrettiin 198 kohdetta eli 53 prosenttia tapauksista.
• Muille viranomaisille tehtiin yli 450 ilmoitusta mm. etuuksien väärinkäytöstä, eläkemaksujen laiminlyönnistä ja rahanpesusta.
• Ilmoittamatta jätettyä tuloa löydettiin yhteensä 18,3 miljoonaa euroa.
• Arvonlisäveroa maksuunpantiin 4,8 miljoonaa euroa.
• Puuttuvia palkkoja todettiin vajaat 2 miljoonaa euroa, ennakonpidätyksiä maksuunpantiin noin miljoonan euron edestä.
• Peitellystä osingosta maksuunpantiin tuloveroja yhteensä 2,5 miljoonaa euroa.

Harmaa talous edelleen yleistä pitsa- ja kebabpaikoissaSofia Laine

Tietosuojavaltuutetun toimiston seuraamuskollegio on määrännyt Aktia Pankille 865 000 euron seuraamusmaksun tietoturvallisuuden laiminlyönnistä sähköisen tunnistamisen palvelussa. Lyhytaikaisen häiriön vuoksi osa erilaisiin asiointipalveluihin Aktian pankkitunnuksilla kirjautuneista henkilöistä oli päässyt toisten asiakkaiden henkilökohtaisiin tietoihin, sillä palvelu sekoitti henkilöiden tunnistautumiset.

Aktian vahvan sähköisen tunnistamisen palvelussa esiintyi teknisestä muutoksesta johtunut häiriö tammikuussa 2023. Noin tunnin kestäneen häiriön aikana osa henkilöistä, jotka kirjautuivat Aktian verkkopankkitunnuksilla vahvaa tunnistamista vaativiin palveluihin, oli nähnyt toisten henkilöiden tietoja. Myös asiointi toisen asiakkaan nimissä oli ollut mahdollista.

Tietoturvaloukkaus koski viranomaisasioinnin palveluita, työttömyyskassoja, vakuutusyhtiöitä ja terveydenhuollon palveluntarjoajia. Vika ei kuitenkaan koskenut Aktian verkkopankkiin kirjautumista. Häiriö ulottui sellaisiin asiointipalveluihin, joissa on vahvasti yksityiselämän piiriin kuuluvaa tietoa, kuten terveyttä ja taloudellista asemaa koskevia tietoja.

– Vahvan tunnistautumisen on toimittava oikein, koska sillä on tarkoitus varmistaa palvelun käyttäjän henkilöllisyys ja tietojen pysyminen luottamuksellisena. Pankkitunnuksilla kirjaudutaan palveluihin, joissa olevien tietojen ei haluta päätyvän muiden nähtäväksi, apulaistietosuojavaltuutettu Heljä-Tuulia Pihamaa toteaa.

Tietoturvaloukkauksen kohteeksi joutui noin 350 henkilöä. Häiriöstä johtuvaa tietojen väärinkäyttöä ei Aktian mukaan ole tiedossa.

Tunnistamispalvelun tietoturvallisuus olisi tullut varmistaa riittävällä muutosprosessin hallinnalla
Tietosuojavaltuutetun toimisto selvitti Aktian toimintaa ja häiriöön johtanutta syytä. Selvityksessä havaittiin, että Aktian olisi tullut suunnitella ja toteuttaa tunnistuspalvelun tekninen muutos huolellisemmin ja testata palvelun toimintaa riittävästi muutoksen jälkeen. Toiminnallisuutta olisi voitu testata kattavammin tavanomaisilla ja yleisesti käytössä olevilla menetelmillä. Aktia on ottanut häiriön jälkeen käyttöön testausmenetelmiä, joilla voidaan varmistaa, etteivät tunnistautumiset mene ristiin.

– Riittävät toimenpiteet riippuvat aina siitä, mikä on organisaation toimiala ja millaisesta palvelusta on kyse. Mitä suurempia määriä henkilötietoja käsitellään ja mitä vakavampia seurauksia niiden vaarantuminen voi ihmisille aiheuttaa, sitä enemmän on panostettava turvallisuuteen ja tarvittaviin toimenpiteisiin, Pihamaa muistuttaa.

Tietosuojavaltuutetun toimiston seuraamuskollegio määräsi Aktialle hallinnollisen seuraamusmaksun, sillä pankki ei ollut noudattanut tietosuojalainsäädännön vaatimuksia henkilötietojen turvallisesta käsittelystä. Seuraamusmaksun määrän arvioinnissa huomioitiin, että Aktialla oli ollut valmius reagoida häiriötilanteeseen nopeasti ja että se oli ryhtynyt viipymättä toimiin tilanteen korjaamiseksi, jolloin vahinkoja oli pystytty lieventämään.

Apulaistietosuojavaltuutettu antoi pankille myös huomautuksen tietosuoja-asetuksen rikkomisesta. Päätökset eivät ole vielä lainvoimaisia ja niihin voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen.

Aktialle seuraamusmaksu tietoturvapuutteistaToimitus

Yhtiön osakkeet kiinnostivat sekä suomalaisia ja kansainvälisiä sijoittajia, ja yleisömyynti sekä instituutiomyynti ylimerkittiin moninkertaisesti. Osakemyynnin ja listautumisen jälkeen valtio omistaa Postin osakkeista 65,8 prosenttia olettaen, että lisäosakeoptio käytetään täysimääräisesti ja mukaan lukien uudet henkilöstöosakkeet.

Osakemyynnissä osakkeista antoi merkintäsitoumuksen yhteensä noin 11 000 yleisösijoittajaa. Instituutiomyynnissä merkintäsitoumuksia saatiin Suomen ohella ennen kaikkea Pohjoismaista sekä Isosta-Britanniasta.

Osakkeiden myyntihinta osakemyynnissä on 7,50 euroa osakkeelta. Valtio myy osakemyynnissä yhteensä 13 340 000 osaketta, johon sisältyy yhteensä 1 740 000 osakkeen lisäosakeoptio. Myyntitarjousten perusteella osakkeita allokoidaan 20 prosenttia yleisösijoittajille ja 80 prosenttia institutionaalisille sijoittajille.

Valtion päätöksellä yleisömyynti korotettiin hyvän kysynnän vuoksi alustavasta 1 000 000 osakkeesta yhteensä 2 668 000 osakkeeseen. Lisäksi osakemyynnissä oli mahdollisuus merkitä bonusosakkeisiin oikeuttavia osakkeita.

Osakemyynnin ja listautumisen jälkeen valtio omistaa Postin osakkeista 65,8 prosenttia olettaen, että lisäosakeoptio käytetään täysimääräisesti ja mukaan lukien uudet henkilöstöosakkeet. Bonusosakkeet huomioiden valtion omistusosuus voi laskea 12 kuukauden kuluessa enintään 65,6 prosenttiin. Kotimainen yleisö omistaa osakemyynnin jälkeen yhtiön osakkeista noin 8 prosenttia ja institutionaaliset sijoittajat noin 26 prosenttia.

Postin osakkeiden pörssitaival alkaa prelistalla huomenna perjantaina 10.10.2025 klo 10.00 ja varsinainen kaupankäynti Helsingin pörssin päälistalla 14.10.2025.

– Yksi hallitusohjelman tavoitteista on kotimaisen omistajuuden vahvistaminen sekä piensijoittajien osallistumismahdollisuuksien edistäminen valtion osakeanneissa. On erityisen hienoa, että Postin listautumisessa myös kotimaisen yleisön kiinnostus oli vahvaa ja että kansalaiset voivat osallistumisellaan vahvistaa kotimaista omistajuutta, toteaa ylijohtaja Maija Strandberg valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosastolta.

Listautumismyynnin ja -annin tavoitteena oli laajentaa Postin omistuspohjaa ja mahdollistaa Postin kasvun jatkuminen parantamalla sen taloudellista joustavuutta pörssiyhtiönä sekä vahvistamalla Postin ja sen brändin tunnettuutta sijoittajien, asiakkaiden ja muiden sidosryhmien keskuudessa.

Posti Group Oyj:n osakemyynti ylimerkittiin moninkertaisestiToimitus

Julkisyhteisöjen EDP-velka, eli nimellishintainen sulautettu bruttovelka, oli vuoden toisella neljänneksellä 245,9 miljardia euroa ja se kasvoi edellisestä neljänneksestä 12,6 miljardia euroa, kertovat julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain -tilaston tiedot. Vuodentakaiseen verrattuna velka kasvoi 25,8 miljardia euroa.

– Julkisyhteisöjen velka kasvoi edellisestä vuosineljänneksestä nyt euromääräisesti eniten nykyisen tilaston historiassa, joka alkaa vuodesta 2000. Ainoastaan koronakriisin alussa vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä kasvu oli lähes yhtä suurta, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Anna Mustonen.

Aiempinakaan vuosikymmeninä mitä luultavimmin ole nähty yhtä nopeaa nousua euroissa mitattuna, ei edes rahan arvon muutos huomioiden.

Vuoden 2025 toisella neljänneksellä selvästi eniten kasvoi valtion velka, jota oli nyt 21,7 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2024 vastaavan neljänneksen lopussa ja 11,1 miljardia enemmän verrattuna edelliseen neljännekseen.

– Eniten velan kasvuun vaikutti valtion velkapapereiden kannan kasvu. Vuoden 2024 toisesta neljänneksestä velkapapereiden kanta kasvoi 19,4 miljardia euroa ja edellisestä neljänneksestä kasvua oli 10,7 miljardia euroa”, Mustonen lisää.

Suhteessa bruttokansantuotteeseen julkisyhteisöjen velka oli nyt 88,3 %. Edellisen vuosineljänneksen lopussa lukema oli 83,6 % ja vuosi sitten se oli juuri ylittänyt 80 %:n rajan.

Julkisyhteisöjen velka kasvoi eniten koko 2000-luvullaToimitus

Hallitus antoi tällä viikolla useita lakiesityksiä, joiden muutokset vaikuttavat toteutuessaan monen suomalaisen verotukseen. Jos eduskunta hyväksyy ehdotukset, veromuutokset tulevat voimaan ensi vuoden alussa.

Palkansaajien työhuonevähennys poistetaan. Tämä tarkoittaa, että työhuonevähennystä ei voi enää hakea, jos tekee töitä kotona tai vapaa-ajan asunnolla. Vuodelta 2023 työhuonevähennystä haki liki 400 000 henkilöä ja sitä myönnettiin 343 miljoona euroa.

– Jos eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen, työhuonevähennystä ei enää voi lisätä vuoden 2026 verokortille. Vuodelta 2025 työhuonevähennystä voi vielä hakea esitäytetyllä veroilmoituksella, joka täytetään keväällä 2026, sanoo Verohallinnon johtava asiantuntija Mia Keskinen.

Palkkatuloja saaville myönnetään myös jatkossa automaattisesti 750 euron suuruinen tulonhankkimisvähennys. Jos tulojen hankkimisesta aiheutuvat kulut, kuten ammattikirjallisuus tai etätyöläisen nettiyhteyden maksu, jäävät alle 750 euroon vuodessa, kuluja ei kannata lisätä verovähennyksiin.

Työmarkkinajärjestön jäsenmaksuja ei voisi enää vähentää verotuksessa. Vuonna 2023 yli 2 miljoonaa henkilöä sai työmarkkinajärjestöjen ja työttömyyskassojen jäsenmaksuista verovähennystä yhteensä 580 miljoonalla eurolla.

– Lakiesityksen mukaan työttömyyskassan maksut saisi kuitenkin myös jatkossa vähentää verotuksessa. Työttömyyskassat ilmoittavat nämä Verohallinnolle jatkossakin vuosi-ilmoituksella, jolloin ne tulevat valmiiksi henkilöiden esitäytetyille veroilmoituksille, Keskinen sanoo.

Työsuhdepyöräedun verovapaus poistuu

Työsuhdepyöräetu ei jatkossa olisi työntekijälle verovapaa. Tämä koskee työsuhdepyöriä, joista on sovittu 24.4.2025 tai sen jälkeen.

Jos työnantaja ja työntekijä ovat sitoutuneet työsuhdepyöräetuun 23.4.2025 tai sitä ennen, pyöräetu säilyy hallituksen esityksen mukaan verovapaana sopimuskauden loppuun saakka, kuitenkin enintään viisi vuotta edun käyttöönotosta.

Lahjojen ja perintöjen verovapaata osuutta nostetaan

Ensi vuodesta lähtien yksityishenkilö voisi lahjoittaa toiselle henkilölle verovapaasti 7 499 euroa kolmen vuoden välein. Tällä hetkellä verovapaa määrä on 4 999 euroa.

Hallituksen esityksen mukaan perinnöstä ei tarvitsisi maksaa veroa, jos perittävän omaisuuden arvo on alle 30 000 euroa. Verovapaa osuus on perijäkohtainen eli jokainen perijä maksaisi perintöveroa vasta perinnöstä, jonka arvo on vähintään 30 000 euroa. Tällä hetkellä raja on 20 000 euroa. Verovapaan perinnön määrä määräytyy sen mukaan, milloin perittävä on kuollut.

Hallitus ehdottaa myös, että perintöveron viivästyskorkoa alennetaan. Korko määräytyy Suomen Pankin vahvistaman viitekoron mukaan, johon lisättäisiin jatkossa kaksi prosenttiyksikköä nykyisen 3,5 prosenttiyksikön sijaan.

Ruuan arvonlisävero laskee 14 prosentista 13,5 prosenttiin

Hallitus esittää, että 14 prosentin alennettua arvonlisäverokantaa alennetaan 13,5 prosenttiin.

Muutos koskisi tuotteita ja palveluita, joista tällä hetkellä maksetaan arvonlisäveroa 14 prosenttia, kuten elintarvikkeita, ravintola- ja ateriapalveluja, urheilu- ja liikuntapalveluja, pääsyä kulttuuri- ja urheilutapahtumiin, kirjoja, lääkkeitä, henkilökuljetuspalveluja sekä majoituspalveluja.

– On arvioitu, että jos esitetty veronalennus siirtyy täysimääräisesti hintoihin, muutoksen kohteena olevien tavaroiden ja palvelujen kuluttajahinnat laskisivat 0,44 prosenttia. On kuitenkin epävarmaa, miten yritykset hinnoittelevat tuotteet ja palvelut veronalennuksen jälkeen, sanoo Keskinen.

Jos eduskunta hyväksyy hallituksen esitykset, veromuutokset tulevat voimaan vuoden 2026 alussa.

Hallitus esittää useita muutoksia verotukseenToimitus

Valmet Automotive siirtyy Suomen Teollisuussijoitus Oy:stä valtion suoraan omistukseen. Samalla akkuliiketoimintaan keskittyvä Valmet Automotiven tytäryhtiö Ioncor Oy siirtyy valtion kokonaan omistaman akkuarvoketjua kehittävän Finnish Minerals Group Oy:n tytäryhtiöksi. Ioncor Oy:n sijoittajiksi tulevat valtion lisäksi Pontos Oy ja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. 

Valtio ja Pontos ostavat kiinalaiselta Contemporary Amperex Technology Limitediltä sen 20,6 prosentin omistusosuuden Valmet Automotivessa. Kauppahintaa ei julkisteta. Valtio sijoittaa Valmet Automotiveen noin 35 miljoonaa euroa uutta pääomaa. Rahoitusjärjestelyn jälkeen valtio omistaa Valmet Automotivesta 79 prosenttia ja Pontos 21 prosenttia. Samassa järjestelyssä valtio ostaa yhdessä Varman ja Pontoksen kanssa Valmet Automotivelta sen tytäryhtiö Ioncorin osakkeet. Valtio sijoittaa Ioncoriin uutta pääomaa noin 20 miljoonaa euroa. Rahoitusjärjestelyn seurauksena Ioncorin osakkeenomistajat ovat Finnish Minerals Group (70 prosenttia), Varma (16 prosenttia) ja Pontos (14 prosenttia). Valtion pääomaa rahoitusratkaisussa käytetään noin 120 miljoonaa euroa.

Rahoitusjärjestely turvaa erityisosaamisen säilymisen Suomessa

Eurooppalaisen autoteollisuuden alavire on heikentänyt Valmet Automotiven tilauskantaa viime vuosina. Ioncor on kehittänyt systemaattisesti akkujen tuotekehitys- ja kokoonpanoliiketoimintaa, jossa markkinatilanne on samoin haasteellinen liikenteen sähköistymisen edettyä ennakoitua hitaammin.

Valmet Automotive laajentaa liiketoimintaansa uusille teollisuudenaloille, kuten puolustusteollisuuden sopimusvalmistukseen. Ioncorin uudistuneen strategian keskiössä on liiketoiminnan laajentaminen raskaaseen liikenteeseen ja työkoneisiin.

– Rahoitusratkaisulla pyrimme turvaamaan teollisen sopimusvalmistuksen erityisosaaminen säilymisen Uudessakaupungissa ja Salossa. Valtio näkee lupaavina mahdollisuudet hyödyntää Valmet Automotiven osaamista myös kasvaviin puolustusteollisuuden tarpeisiin, sanoo elinkeinoministeri Sakari Puisto. 

– Valtio-omistaja pitää Valmet Automotivea kansallisesti merkittävänä yrityksenä ja tavoittelee yhtiön uuden strategian avulla omistaja-arvon kasvattamista pitkäjänteisesti. Järjestelyn osana Finnish Minerals Groupin enemmistöomistukseen siirtyvä Ioncor vahvistaa tavoitettamme rakentaa akkuarvoketjun liiketoimintaa Suomeen, sanoo valtion omistajaohjauksesta vastaava eurooppa- ja omistajaohjausministeri Joakim Strand.

Valtiosta tulee Valmet Automotiven enemmistöomistajaHarry Anderson

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli vuoden 2025 heinäkuussa 43 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä oli vuoden 2025 heinäkuussa 40 000 enemmän vuoden takaiseen verrattuna.

Työllisiä oli vuoden 2025 heinäkuussa 2 637 000 (virhemarginaali ±30 000), mikä oli 43 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työllisiä miehiä oli 35 000 vähemmän ja työllisiä naisia 7 000 vähemmän edellisvuoden heinäkuuhun verrattuna.

20–64-vuotiaiden kausitasoittamaton työllisyysaste eli työllisten osuus 20–64-vuotiaista oli heinäkuussa 76,5 %, kun se vuotta aiemmin oli tässä ikäryhmässä 77,4 %. 20–64-vuotiaiden miesten työllisyysaste laski 1,1 prosenttiyksikköä vuoden takaisesta 77,3 %:iin, ja naisten työllisyysaste laski 0,7 prosenttiyksikköä 75,8 %:iin.

Työllisyysaste 20–69-vuotiaiden ikäryhmässä laski viime vuoden heinäkuusta 0,9 prosenttiyksikköä 70,9 %:iin.

Nuorten työttömyys kasvoi

15–24-vuotiaiden työttömien osuus työvoimasta oli heinäkuussa 16,8 %, mikä oli 5,3 prosenttiyksikköä enemmän vuoden takaiseen verrattuna. Nuorten työttömyysasteen trendiluku oli 21,4 %. 15-24-vuotiaiden nuorten työttömien osuus saman ikäisestä väestöstä oli 10,1 %.

Työllisiä vähemmän ja työttömiä enemmänToimitus

Avointen työpaikkojen määrä vähentyi kuluneen vuoden toisella neljänneksellä vuodentakaiseen verrattuna. Työpaikkoja oli vähemmän tarjolla erityisesti yksityisellä sektorilla ja rakennusalalla.

Avoimia työpaikkoja oli toisella vuosineljänneksellä 28 900, mikä oli yli kolmanneksen vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vastaavaan aikaan viime vuonna työpaikkoja oli avoinna 47 000. Tiedot kuvaavat kesäkuun ensimmäisen päivän tilannetta ja perustuvat avoimet työpaikat -tilastoon. Viimeksi näin matalalla tasolla on oltu vuonna 2016.

Yksityisellä sektorilla avoimia työpaikkoja oli kuluneen vuoden toisella neljänneksellä 18 800, kun vastaavaan aikaan viime vuonna niitä oli 34 700. Yhteensä avointen työpaikkojen määrä yksityisen sektorin toimipaikoilla vähentyi 46 %.

Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä vähentyi lähes puoleen viime vuodesta. Viimeksi näin vähän avoimia työpaikkoja yksityisten yritysten toimipaikoilla oli vuonna 2015.

Rakennusalalla suurin pudotus työpaikkojen määrässä

Toimialoista avointen työpaikkojen määrä vähentyi erityisesti rakennusalalla. Toisella vuosineljänneksellä avoimia työpaikkoja rakentamisen toimialalla oli 1 500, kun vuotta aiemmin vastaavana ajankohtana niitä oli 5 800. Rakennusalalla avoimia työpaikkoja on ollut vähän jo noin vuoden ajan. Kesäkuun alussa mitattu tilanne oli kuitenkin poikkeuksellinen. Avoimia työpaikkoja rakennusalalla on ollut yhtä vähän kuin nyt viimeksi vuonna 2015.

Avoimia työpaikkoja on selvästi vähemmän kuin vuosi sittenToimitus

Kesäkuun 2025 lopussa suomalaisten kotitalouksien talletuskanta (114,7 mrd. euroa) oli kaikkien aikojen suurin. Se oli lähes 4 mrd. euroa suurempi kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Talletuksista 69,9 mrd. euroa oli yön yli -talletuksia, 15,4 mrd. euroa määräaikais- ja 29,4 mrd. euroa sijoitustalletuksia.

Talletusten korot ovat laskeneet. Kesäkuun 2025 lopussa määräaikaistalletusten kannan keskikorko oli 2,30 %, kun vuosi sitten se oli 3,17 %. Uusien määräaikaistalletussopimusten keskikorko on laskenut vastaavana aikana lähes 1,4 prosenttiyksikköä ja oli 2,18 % kesäkuun 2025 lopussa.

Sijoitustalletusten kannan keskikorko on laskenut vuoden takaisesta yli prosenttiyksikön, ja se oli 1,28 % kesäkuun 2025 lopussa. Kesäkuun lopussa 2025 yön yli -talletuksille maksettava korko (0,36 %) oli 0,11 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Kokonaisuudessaan talletuskannan keskikorko oli 0,86 % kesäkuun lopussa.

Kotitaloudet sijoittivat lisää osakkeisiin ja rahastoihin

Kotitalouksilla oli pörssinoteerattuja osakeomistuksia 52,4 mrd. euron edestä, mikä on 8 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Vuoden 2025 toisen neljänneksen aikana kotitaloudet sijoittivat nettomääräisesti 120 milj. euroa lisää pörssinoteerattuihin osakkeisiin. Vastaavana aikana osakeomistusten arvo kasvoi 2,7 mrd. euroa. Toistaiseksi osakeomistusten arvo oli suurimmillaan elokuussa 2021, jolloin niiden arvo oli 56,1 mrd. euroa.

Vuoden 2025 toisella neljänneksellä kotitaloudet tekivät enemmän merkintöjä suomalaisiin sijoitusrahastoihin kuin lunastuksia niistä. Nettomääräisesti uusia sijoituksia tehtiin lähes 400 milj. euron edestä. Uusien sijoitusten lisäksi myös kotimaisten rahasto-omistusten arvo kasvoi vuoden 2025 toisen neljänneksen aikana 960 milj. euroa.

Sijoitukset kotimaisiin sijoitusrahastoihin olivat 39,5 mrd. euroa, mikä on vain hieman vähemmän kuin helmikuun 2025 lopun kaikkien aikojen suurin määrä (39,7 mrd. euroa). Rahastosijoituksista suurin osa oli osakerahastoissa (43 %), korkorahastoissa (28 %) ja yhdistelmärahastoissa (19 %).

Vuoden 2025 toisella neljänneksellä suomalaiset kotitaloudet sijoittivat nettomääräisesti yli 300 milj. euroa ulkomaisiin sijoitusrahastoihin. Ulkomaisia rahasto-osuuksia oli 9,1 mrd. euron edestä.

Kotitalouksien talletuskanta on kaikkien aikojen suurinToimitus

Kiinteistönvälittäjien kautta tehtiin 30 % enemmän vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen kauppoja kuin vuotta aikaisemmin, Tilastokeskuksen osakeasuntojen hinnat -tilaston mukaan.

Kiinteistövälittäjien kautta tehtyjen kauppojen lukumäärä kasvoi vuoden 2025 toisella neljänneksellä erityisesti Vantaalla, 29 % edellisvuodesta. Pääkaupunkiseudulla myynti kasvoi kokonaisuudessaan (23 %) ja myös kehyskunnissa oli reipasta kasvua (26 %). Suurista kaupungeista pienintä kasvu oli Turussa (10 %).

– Alkuvuodesta kauppojen määrän kasvua vuodentakaiseen selitti ensiasunnon ostajan varainsiirtoverovapauden poistuminen 1.1.2024, mutta nyt voitaneen puhua jo aidosta markkinan piristymisestä. Hinnat kuitenkin odottavat yhä nousuaan”, kertoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Sami Penttilä.

Kuudessa suurimmassa kaupungissa (Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu ja Turku) vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat kesäkuussa 2,0 % vuodentakaisesta. Muualla maassa hinnat laskivat myös, joskin muutos oli selvästi lievempää (-0,1 %).

Osakeasuntojen hintojen kehitys suurten kaupunkien ja muun Suomen välillä eriytyi 2010 luvun alkupuolella. Kehitys on ollut positiivista suurissa kaupungeissa, kun taas niiden ulkopuolella hinnat ovat laskeneet. Toisaalta asuntomarkkinoiden romahdus vuonna 2022 iski kovemmin juuri suuriin kaupunkeihin, joiden indeksi on pudonnut noin 14 % huipustaan. Suurten kaupunkien ulkopuolella vastaava pudotus on noin 12 %.

⁠Myyntihinnoissa eriytymistä pääkaupunkiseudulla

Vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat pääkaupunkiseudulla 1,8 % vuoden takaisesta ja 0,4 % toukokuusta. Hintakehitys eri kaupungeissa ei kuitenkaan ollut yhtenäistä: Espoossa hinnat nousivat (1,9 %), kun Helsingissä (-2,5 %) ja Vantaalla (-5,0 %) nähtiin laskua. Vantaalla osakeasuntojen hintojen lasku oli suurinta tilastoitavista alueista.

Pääkaupunkiseudulla hintojen eriytyminen alkoi vuoden 2008 finanssikriisin jälkimainingeissa. Helsingissä hinnat ovat nousseet eniten, Vantaa on pärjännyt heikoiten. 2020-luvulla Espoo on tosin ohittanut Helsingin hintakehityksessä, mikä näkyy myös uusimmissa luvuissa.

Vanhojen osakeasuntojen myynti kasvanutToimitus

Luokituslaitos Fitch on pudottanut Suomen valtion velan luottoluokituksen AA+:sta pykälää matalampaan AA:han.

Fitch perustelee päätöstään sillä, että julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen on korkea ja jatkaa nousuaan. Myös julkisen talouden alijäämä pysyy suurena.

Fitch Ratings on yksi maailman johtavista luottoluokituslaitoksista, yhdessä Moody’sin ja S&P Globalin kanssa. Moody’sin ja S&P Globalin luokitus Suomelle on toiseksi korkein (AA+). Fitchin luokitus on yhden pykälän muita heikompi.

Luottoluokituksen lasku ei tullut yllätyksenä valtiovarainministeri Riikka Purran mukaan. Fitch muutti Suomen luokituksen näkymät negatiivisiksi jo viime vuoden elokuussa.

Lisää sopeutustoimia tarvitaan

– Julkinen taloutemme on huonommassa kunnossa kuin vertailuryhmän mailla, ja taloutemme kasvaa muita hitaammin. Olemme huolestuttavalla uralla. Fitch kiinnittää huomiota julkisten menojen korkeaan tasoon eikä pidä hallituksen tekemiä sopeutustoimia riittävinä velkatason vakauttamiseksi. Kyse on pidempään jatkuneesta kehityksestä, jonka suuntaa tämän hallituskauden toimet eivät ole riittäneet muuttamaan, Purra sanoo.

Purra on pitänyt esillä julkisen talouden heikkoa tilannetta jo pitkään.

– Sanoin kesäkuussa tiedotustilaisuudessani, että julkista taloutta pitää vielä sopeuttaa noin miljardilla eurolla. Aion nostaa julkisen talouden vahvistamisen jälleen esille budjettineuvotteluissa. Emme voi jäädä odottamaan lisäsopeutusten kanssa. Sopeutustoimia pitää kuitenkin jatkaa usean hallituskauden ajan, jotta velkasuhde kääntyy laskuun.

Fitch pudotti Suomen luottoluokitustaToimitus

Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteiset vuokrat laskivat 0,3 %, kun muualla maassa nousua nähtiin 0,9 %.  Vuokrat nousivat suurista kaupungeista eniten Rovaniemellä (2,0 %) ja laskivat eniten Vantaalla (-0,8 %). Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat koko maassa 0,5 % huhti-kesäkuussa 2025 vuodentakaisesta, Tilastokeskuksen asuntojen vuokrat -tilaston mukaan.

– Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteiset vuokrat ovat kääntyneet laskuun. Muualla Suomessa vuokrien nousu on myös taittunut, mutta pysynyt paremmin yleisen kustannusten nousun mukaisena. Nykyisen vuokratilaston mittaushistoriassa vapaarahoitteiset vuokrat pääkaupunkiseudulla eivät ole aiemmin laskeneet, joten varsin poikkeuksellisesta tilanteesta puhutaan, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Martti Korhonen. 

– Yksiöiden vapaarahoitteiset vuokrat ovat pääkaupunkiseudulla laskeneet vuodentakaisesta sekä Espoossa, Helsingissä että Vantaalla. Vantaalla vuokrat näyttävät kuitenkin pudonneen kaikissa asuntotyypeissä, myös perheasunnoissa. Muualla PK-seudulla isojen asuntojen vuokrat ovat pysyneet ennallaan. Vantaan vuokrakehitys näyttäisi siis hieman eriytyvän Helsingin ja Espoon vastaavasta, arvioi Korhonen.

ARA-vuokrat nousivat vapaarahoitteisia vuokria enemmän

ARA-vuokrien nousussa pääkaupunkiseutu ohitti muun Suomeen. Kun muualla Suomessa valtion tukemien ARA-asuntojen vuokrat kohosivat 3,1 %, pääkaupunkiseudulla nousua oli 3,9 %. Suurista kaupungeista eniten nousua ARA-vuokrissa oli kuitenkin Joensuussa (5,9 %). Seuraavina tulivat Turku (5,0 %) ja Helsinki (4,3 %).

ARA-vuokrien nousut vuodentakaisesta ovat edelleen merkittäviä, vaikka huhti-kesäkuussa kasvu oli niissäkin jo pienempää edellisiin neljänneksiin verrattuna.

– Varsinkin PK-seudulla ylitarjontatilanne on hillinnyt vuokranantajia tekemästä korotuksia kustannusten nousua tai inflaatiota vastaavasti. ARA-vuokrissa ei vastaavaa pidäkettä ole, arvioi Korhonen ARA-vuokrien nopeampaa nousua.

Asumistukileikkaukset heijastuvat vuokramarkkinoihin

Yleisen asumistuen menot ovat laskeneet vuodentakaisesta. Huhtikuussa tukea maksettiin noin 117 miljoonaa euroa, kun vuotta aikaisemmin summa oli 150 miljoonaa euroa. Laskun taustalla ovat hallituksen vuonna 2024 tukijärjestelmään tekemät muutokset, jotka ovat astuneet voimaan vaiheittain. Elokuussa opiskelijat siirtyvät pois yleisen asumistuen piiristä.

– Muutos ohjaa opiskelijoita halvemman vuokratason kohteisiin sekä kimppa-asumiseen, kuten oli ennen vuotta 2017. Muutoksen vaikutus vapaarahoitteiseen vuokramarkkinaan voi olla paikallisesti merkittävä, erityisesti kaupungeissa, joissa uusista ja kalliimmista vuokra-asunnoista on valmiiksi ylitarjontaa, Korhonen toteaa.

Vapaarahoitteiset vuokrat ovat laskeneet pääkaupunkiseudullaHarry Anderson

Inflaatio oli kesäkuussa 0,2 % kuluttajahintaindeksillä mitattuna, kun se toukokuussa oli 0,5 %. Eniten hinnat nousivat edeltävien kuukausien tapaan luokassa terveys, 7,3 %.

– Terveyden ryhmässä kuluttajahintoja nostivat erityisesti vuodenvaihteessa tehdyt korotukset julkisten terveyspalveluiden poliklinikka- ja terveyskeskusmaksuihin sekä Kelan korvausjärjestelmään tehdyt muutokset, kuten lääkekorvausten omavastuun nousu. Lääkkeiden hintoja korotti myös vuodenvaihteessa tehty arvonlisäverokannan muutos 10 prosentista 14 prosenttiin, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Kristiina Nieminen.

Vuoden alussa käynnistynyt inflaation varjolla tehty ruoan hintojen nousu näyttää nyt tasaantuneen: elintarvikkeiden hinnat nousivat kesäkuussa keskimäärin 1,2 %, tilaston tiedoista selviää.

– Hyödykkeestä riippuen elintarvikkeiden hinnat muuttuvat nyt hyvin eri tahtiin. Viime aikoina on puhuttu esimerkiksi naudan jauhelihan saatavuusongelmista. Kesäkuussa naudanliha olikin 11,4 prosenttia kalliimpaa kuin vuosi sitten, kun samaan aikaan sian- ja siipikarjan lihan hinnat eivät juurikaan muuttuneet. Näyttää siltä, että naudanlihan kysyntä ja tarjonta eivät ole ihan tasapainossa, Nieminen arvioi.

– Tuoretuotteiden hinnat heiluvat yleensäkin muita elintarvikkeita enemmän, ja näin tapahtui myös kesäkuussa. Tuontihedelmien ja marjojen hinnat olivat 12,1 prosenttia viime vuotta korkeammalla, kun taas vihannesten, joissa kotimaisuusaste on toki korkeampi, hinnat laskivat viime vuoteen verrattuna 6,2 prosenttia, hän lisää.

Suomessa yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin (YKHI) mukainen inflaatio oli kesäkuussa 1,9 %.

– Erot kansallisen kuluttajahintaindeksin ja euroalueen hintavakaustavoitteen seuraamisessa käytettävän yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin välillä johtuvat pääasiassa omistusasumiseen liittyvistä asuntolainojen koroista sekä kulutusluottojen koroista. Ne sisältyvät kansalliseen indeksiin, mutta eivät yhdenmukaistettuun indeksiin. Korkojen lasku selittää tällä hetkellä suurelta osin eroa näiden kahden mittarin välillä, Nieminen toteaa.

Inflaatio hidastunut olemattomaksi, mutta hinnat vaan nousevatToimitus

Kuluttajien arvio oman taloutensa nykytilasta on edelleen hyvin heikko. Myös näkemys Suomen talouskehityksestä pysyi vaisuna. Kesäkuussa kaksi kolmasosaa kuluttajista oli sitä mieltä, että Suomen taloustilanne on huonompi kuin vuotta aiemmin ja vain 7 % näki sen parempana. Suomen taloustilanteen kohenemiseen seuraavan vuoden aikana uskoi 18 % kuluttajista.

Talousluottamus oli kesäkuussa hyvin heikkoa kaikkialla maassa. Suurinta luottamus oli poikkeuksellisesti Pohjois-Suomessa (luottamusindikaattori -7,6) ja matalinta Etelä-Suomessa pääkaupunkiseudun ulkopuolella (-10,4), selviävää Tilastokeskuksen kuluttajien luottamus -tilastosta.

– Jatkuva epävarmuus heijastuu näkemyksiin varsinkin Suomen taloudesta ja jopa omastakin. Inflaatio on reaalisesti jo hidasta, korot laskeneet ja palkat nousseet, mutta toisaalta eletään haastavaa säästöjen ja leikkausten aikaa. Ilmapiiri on siten tietyllä tapaa kielteinen, joten kuluttaminen tai asunnon osto ei juuri houkuta, vaikka olisi varaa näihin. – Pääsääntöisesti luottamus talouteen on ollut vahvinta pääkaupunkiseudulla ja heikointa Itä-Suomessa, mutta viime kuukausina pakka on sekoittunut. Tämäkin lienee merkki aikojen poikkeuksellisuudesta ja epävarmuudesta. On kuitenkin huomattava, että luottamuserot alueiden välillä ovat yleensäkin aika pienet, ja pelkällä satunnaisvaihtelulla voi olla osuutta yllättäviin havaintoihin, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Pertti Kangassalo.

Odotus yleisen työttömyystilanteen kehityksestä Suomessa pysyi kesäkuussa pessimistisenä. Yli puolet kuluttajista arvioi työttömyyden lisääntyvän seuraavan vuoden aikana. Runsas neljännes arvioi riskin kohonneen omalla kohdallaan.

Kuluttajien aikeet käyttää rahaa kestotavaroiden hankintaan vuoden sisällä olivat entistäkin niukemmat. Kuluttajista 12 % ennakoi lisäävänsä ja jopa 42 % vähentävänsä rahankäyttöään kestokulutukseen seuraavan vuoden aikana. Auton tai asunnon ostoa vuoden sisällä harkitsi kesäkuussa tavanomaista selvästi harvempi kuluttaja.

Kuluttajien luottamus edelleen matalallaToimitus