Valtiovarainministeriö on selvittänyt edellytyksiä matkailijaveron käyttöönotolle Suomessa. Valmistelun tueksi on laadittu alustava selvitys ja kuultu keskeisiä sidosryhmiä. Hallitus päätti esiselvityksen pohjalta aloittaa matkailijaveron lainvalmistelun.

Matkailijavero on tyypillisesti lyhytaikaisen majoittumisen yhteydessä maksettava vero, joka on käytössä useissa EU-maissa. Sen tavoitteena on kattaa matkailusta kunnille aiheutuvia kustannuksia.

– Matkailijavero tarjoaisi matkailijoiden suosimille kunnille välineen lisätulojen saamiseksi matkailusta. Tavoitteena olisi mahdollisimman yksinkertainen ja selkeä veromalli, jonka käyttöönotosta kunnat päättävät itse, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo.

Koska kyse olisi uudesta verosta Suomessa, sen käyttöönotto edellyttäisi, että siitä säädetään laissa. Laissa määriteltäisiin ehdot, joiden puitteissa kunnat voisivat halutessaan ottaa veron käyttöönsä. Verotuotto ohjautuisi sitä keräävälle kunnalle.

Matkailijavero koskisi sekä kotimaisten että ulkomaisten matkustajien majoittumisia ja kaikkea tilapäistä, maksullista majoitustoimintaa. Vero määräytyisi prosenttiosuutena majoituksen hinnasta ja olisi muiden Euroopan maiden matkailijaverojen tapaan maltillinen. Veron yksityiskohdat tarkentuvat, kun uuden lain valmistelu etenee.

Valtiovarainministeriö käynnistää uuden lain valmistelun. Jos lainsäädäntö tulee voimaan vuoden 2027 aikana, kunnat voisivat sisällyttää päätöksen osaksi vuoden 2028 talousarviotaan ja ottaa veron käyttöön jo samana vuonna.

Matkailijaveron valmistelu on aloitettuSofia Laine

Kansalaisuuskokeella mitattaisiin tietoja suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta ja perusperiaatteista. Valtioneuvosto on antanut asiaa koskevan esityksen eduskunnalle. Lakimuutokset tulisivat voimaan vuoden 2027 alussa, minkä jälkeen myös kansalaisuuskoe otettaisiin käyttöön.

Kansalaisuuskokeen käyttöönotto on viimeinen osa laajempaa kansalaisuuslain uudistamista, jolla kansalaisuuden saamisen ehtoja kiristetään.  Muutoksia on jo aiemmin tehty asumisaikaa, nuhteettomuutta ja toimeentuloedellytystä koskevaan sääntelyyn.

– Suomen kansalaisuus ei ole automaatio. Uudistusten tavoitteena on kannustaa kotoutumiseen, työntekoon ja suomalaisen yhteiskunnan sääntöjen noudattamiseen, toteaa sisäministeri Mari Rantanen.

Kansalaisuuden saamiselle lisättäisiin uusi edellytys yhteiskuntatietoudesta, jonka voisi osoittaa kansalaisuuskokeella. Riittävän yhteiskuntatietouden voisi myös osoittaa suorittamalla suomen- tai ruotsinkielisen ylioppilas- tai korkeakoulututkinnon.

Kansalaisuuskokeen kysymykset perustuisivat ennalta määriteltyyn ja kaikille yleisesti saatavilla olevaan kansalaisuuskokeen oppimateriaaliin, joka laadittaisiin olemassa olevan yhteiskuntaorientaation oppimateriaalin perusteella. Oppimateriaalilla varmistetaan mahdollisuus valmistautua kokeeseen sekä kokeen läpinäkyvyys ja tasapuolisuus.

Kysymykset koskisivat esimerkiksi suomalaisen yhteiskunnan keskeistä lainsäädäntöä, perus- ja ihmisoikeuksia, yhdenvertaisuutta, sukupuolten tasa-arvoa sekä Suomen historiaa ja kulttuuria.  Koe suoritettaisiin sähköisesti suomen tai ruotsin kielellä.

Maahanmuuttovirasto vastaisi uusista kansalaisuuskokeeseen liittyvistä viranomaistehtävistä. Maahanmuuttovirasto tekisi sopimuksen kansalaisuuskokeen laatimisesta esimerkiksi jonkun yliopiston kanssa.

Kansalaisuuskoe otetaan käyttöönPetri Saarinen

Naton johtamisjärjestelmäyksikön tehtävänä on tuottaa tietoliikenne- ja tietojärjestelmäpalvelut Naton joukkojen ja johtoportaiden johtamisen tueksi Suomessa, sekä tarvittaessa koko liittokunnan laajuisesti. Yksikössä tulee työskentelemään noin 60 suomalaista henkilöä.

Puolustusministeri Antti Häkkänen on päättänyt Naton johtamisjärjestelmäyksikön sijoituspaikaksi Riihimäen. Yksikön on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2027 alussa.

– Johtamisjärjestelmäyksikön sijoittaminen Riihimäelle vahvistaa Naton kykyä puolustaa Suomea ja koko liittokunnan pohjoista aluetta sekä Riihimäen varuskunnan asemaa merkittävänä johtamisjärjestelmien osaamiskeskuksena. Päätökseni sijaintipaikasta perustuu maanpuolustuksen kokonaisarvioon. Olen huomioinut Naton asettamat vaatimukset ja Suomen puolustuksen näkökulmat, puolustusministeri Häkkänen sanoo.

Aikaisemmin tässä kuussa onnistuimme saamaan liittolaismaiden tuen johtamisjärjestelmäyksikön perustamiselle Suomeen. Suomen vankka osaaminen johtamisjärjestelmien parissa tunnistetaan myös Natossa. Yksikkö tuo huomattavia synergiaetuja FLF Finlandiin ja Mikkelin maavoimajohtoportaaseen, jatkaa Häkkänen sanoo.

Johtamisjärjestelmäyksikkö on osa Naton komentorakennetta. Johtamisjärjestelmäyksikön rakentaminen, toimeenpano ja ylläpito ovat Naton yhteisrahoituskelpoisia. Naton johtamisjärjestelmäyksiköt kuuluvat Naton johtamis- ja tietojärjestelmäjohtoportaan (NATO Communications and Information systems Group, NCISG) alaisuuteen.

Naton johtamisjärjestelmäyksikkö perustetaan RiihimäelleSofia Laine

Suomessa oleva ydinasekielto on poikkeus PohjoismaissaPetri Saarinen

Sote-uudistuksessa vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyi 21 hyvinvointialueelle, HUS-yhtymälle ja Helsingin kaupungille. Uudistuksen tavoitteena on ollut turvata riittävät, yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut sekä hillitä sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvua.

– Hallitus antoi sote-uudistukselle ja hyvinvointialueille työrauhaa 2023–2025 toiminnan vakauttamiseen ja palvelujen uudistamiseen. Ensimmäisten toimintavuosien aikana hoitojonojen kasvu on saatu pysäytettyä, henkilöstöpula on taittunut ja alueiden talous on saatu oikenemaan ylijäämäiseksi koko maan tasolla. Asiantuntija-arvioiden perusteella palvelut toimivat aiempaa yhdenvertaisemmin, kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen toteaa.

– Samalla voimme kolmen vuoden kokemuksella sekä Erholan raportin pohjalta jo arvioida, mikä uudessa sote-mallissa toimii ja mikä ei. Ensimmäisten toimintavuosien aikana hyvinvointialueet ovat eriytyneet toiminnallisesti ja taloudellisesti toisistaan. Tämä johtuu erityisesti väestön ikääntymisestä, palvelutarpeen kasvusta sekä muuttoliikkeestä kaupunkeihin. Sote-uudistus ei siten ole täysin lunastanut lupauksiaan, vaan uudistamista tulee jatkaa, ministeri Ikonen sanoo.

Tällä kaudella on tehty välttämättömiä korjauksia sote-malliin sekä lisätty sote-palveluiden rahoitusta yli 4 miljardilla eurolla. Hallitus on purkanut normeja, kehittänyt sote-palveluita, vakauttanut rahoitusmallia sekä lisännyt joustoja alijäämien kattamiseen.

– Tämä ei kuitenkaan riitä. Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus edellyttää, että suhtaudumme ennakkoluulottomasti hyvinvointialuemallin kehittämiseen. Se myös edellyttää laajaa yhteistyötä puoluerajojen yli, ministeri Ikonen toteaa.

Pääministerin ilmoituksessa kerrottiin, että Valtioneuvosto tulee asettamaan parlamentaarisen työryhmän pohtimaan hyvinvointialueiden tulevaisuutta.  Työryhmän puheenjohtajaksi tulee kunta- ja alueministeri. Työryhmän on tarkoitus aloittaa työnsä kevään aikana.

– Kansallisessa kehittämisessä työtä raamittavat parlamentaarinen finanssipoliittinen yhteistyö eli niin sanottu velkajarru sekä Erholan raportissa mainitut kehittämiskohteet. On selvää, että julkisen talouden tilanne on huomioitava työryhmän työskentelyssä, jatkaa ministeri Ikonen parlamentaarisen työn lähtökohdista.

– Meidän ei ole mahdollista eikä tarkoituksenmukaistakaan tehdä hyvinvointialue- ja rahoitusmallin kehittämisessä täyskäännöstä, vaan puolueiden pitää yhteistyössä edetä määrätietoisesti kohti johtopäätöksiä nykymallin kehittämiseksi. Toivon parlamentaariselta työryhmältä rohkeaa ja tulevaisuusorientoitunutta työotetta, ministeri Ikonen sanoo.

Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen: “Uusi vaihe alkaa hyvinvointialuemallin kehittämisessä.”Sofia Laine

Suojelupoliisi on aloittanut poikkeuksellisen kampanjan, jossa turvallisuus- ja tiedustelupalvelu etsii useita henkilötiedustelijoita töihin vakituisiin virkoihin. Henkilötiedustelutehtäviin etsitään ensisijaisesti venäjän tai kiinan kieltä osaavia henkilöitä, mutta myös ranskan, espanjan tai jonkin harvinaisemman kielen osaaja voi soveltua tehtäviin.

Henkilötiedustelijat toimivat supon tiedusteluoperaatioiden keihäänkärkenä niin kotimaassa kuin ulkomailla hankkien tietoa Suomeen kohdistuvista kansallisen turvallisuuden uhkista. Työssä kerätään tietoa suojelupoliisin henkilötietolähteiltä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Kerätty tiedustelutieto voi parhaimmillaan edistää merkittävästi Suomen turvallisuutta.

Sosiaaliset taidot ovat tärkeitä henkilötiedustelijalle – ei tietty koulutus tai kokemus

Henkilötiedustelu on pitkäjänteistä ja vastuullista työtä varjoissa. Työ sopii aivan tavallisille ihmisille, jotka ovat avoimia ja helposti lähestyttäviä, mutta eivät kaipaa valokeilaan. Kielitaidon lisäksi olennaisia taitoja ovat vuorovaikutustaidot, paineensietokyky, luovuus sekä ryhmätyötaidot.

– Toivomme löytävämme tehtäviin kiinnostuneita hyvin erilaisilla ja monipuolisilla taustoilla. Tiedustelutehtävissä on etua kyvystä sulautua joukkoon. Henkilötiedustelijoilla ei tarvitse olla esimerkiksi aiempaa viranomaiskokemusta, kertoo suojelupoliisin tiedusteluosaston päällikkö Pekka Hiltunen.

Tehtäviin voi ilmoittaa kiinnostuksensa lähettämällä kirjeen postitse supolle. Kirjeeseen tulostetaan supon verkkosivuilta löytyvä ansioluettelo- ja motivaatiolomake sekä liitetään lyhyt video USB-tikulla. Suojelupoliisi voi tarjota kiinnostuneiden joukosta soveltuville henkilöille vakituista virkaa henkilötiedustelijana. Virkoja on tarjolla useille henkilöille ja ne voivat sijoittua valtakunnallisesti paikkakunnille, joissa on suojelupoliisin toimipiste.

Suojelupoliisi palkkaa kielitaitoisia henkilötiedustelijoitaToimitus

Ukrainan merkittävästä lisärahoituksesta saavutettiin poliittinen sopu torstaina 18. joulukuuta alkaneessa Eurooppa-neuvoston kokouksessa. Ukrainalle myönnetään 90 miljardin euron kokoinen laina vuosille 2026 – 2027.

Päätöksellä turvataan Ukrainan rahoitustarve kahdelle vuodelle. Unioni nostaa lainaa markkinoilta EU-rahoituskehyksen liikkumavaraa vastaan ja lainaa sen Ukrainalle. Ukraina maksaa lainan takaisin vasta, jos se saa Venäjältä sotakorvaukset. Asiasta sovittiin 24 EU-maan johtajan kesken. Unkari, Tšekki ja Slovakia jäivät päätöksen ulkopuolelle.

Kokouksen aluksi EU-johtajat keskustelivat rauhanprosessin tilanteesta Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin kanssa. Brysseliin saapunut presidentti Zelenskyi kertoi sekä rauhanneuvotteluiden että rintaman tilanteesta.

Eurooppa-neuvosto keskusteli myös koko Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta. Pääministeri Orpo nosti tässä yhteydessä esiin Helsinkiin kutsumansa Eastern Flank -huippukokouksen (16.12.) tuloksia ja terveisiä muille EU-maille.

EU-johtajat keskustelivat myös EU:n seuraavasta pitkän aikavälin budjetista eli monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosille 2028 – 2034 sekä geotaloudellisen kilpailun vaikutuksesta EU:n kilpailukykyyn. Eurooppa-neuvostossa oli esillä myös Lähi-itä, EU:n laajentuminen, muuttoliike, Välimeren sopimus, taistelu disinfornaatiota ja informaatiovaikuttamista vastaan, sekä taistelu antisemitismiä, rasismia ja muukalaisvihaa vastaan.

EU-maat sopivat lisärahoituksesta UkrainalleCarmen Agramund

Sisäministeri Mari Rantanen osallistui Suomen edustajana Euroopan neuvoston epäviralliseen oikeusministerikonferenssiin Strasbourgissa. Konferenssissa käsiteltiin muuttoliikkeen ajankohtaisia kysymyksiä ja Euroopan ihmisoikeussopimusjärjestelmän merkitystä niiden vastuullisessa hallinnassa.

– Meidän on puhuttava avoimesti tasapainosta maahanmuuttajien yksilöllisten oikeuksien ja yhteiskuntiemme yleisen edun välillä. Esimerkiksi vakavia rikoksia tehnyt ulkomaalainen pitää voida karkottaa takaisin lähtömaahansa, sisäministeri Rantanen sanoo.

Muuttoliikkeeseen liittyy jatkuvasti kehittyviä haasteita, joita ei ole voitu ennakoida silloin kun Euroopan ihmisoikeussopimus laadittiin.

– Jos emme tunnusta näitä haasteita ja vastaa niihin, vaarannamme ne perusoikeudet ja – vapaudet, joita Euroopan ihmisoikeussopimus suojelee. Tämä heikentää luottamusta koko sopimusjärjestelmään, Rantanen toteaa.

– Yksi näistä haasteista on vihamielisten valtioiden pyrkimykset käyttää siirtolaisasetta painostuksen välineenä. Myös Suomi on joutunut tilanteeseen, jossa Venäjä käyttää siirtolaisasetta Suomen painostamiseen. Tilanne Suomen itärajalla on edelleenkin jännittynyt, ja välineellistetyn maahantulon riski on olemassa, jos rajanylityspaikkoja avattaisiin.

Sisäministeri Rantanen: Meillä on velvollisuus suojella kansalaisiammeToimitus

Valtion henkilöstö työskentelee jatkossakin työnantajan osoittamissa tiloissa ja etätyössä, työtehtävien sen salliessa. Uuden suosituksen läsnätyöpäivien määrä on keskimäärin 12 päivää kuukaudessa. Suosituksella halutaan edistää työpaikkojen yhteisöllisyyttä ja työhyvinvointia sekä parantaa valtionhallinnon tuottavuutta. 

Valtionhallinnon päivitetty etä- ja hybridityöohje sisältää suosituksia, joiden soveltamiskäytännöt jokainen virastotyönantaja arvioi oman organisaationsa näkökulmasta.

Läsnätyötä koskevien suositusten tavoitteena on parantaa valtionhallinnon organisaatioiden työhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Tavoitteena on myös edistää valtionhallinnon tuottavuutta. Samankaltaisia hybridityön linjauksia valmistellaan myös muiden julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden toimesta.

Uudistetussa ohjeessa on huomioitu valtionhallinnossa toteutettava hybridityö, jossa läsnätyön vähimmäismääräksi suositellaan keskimäärin 12 päivää kuukaudessa.

Valtio tukee jatkossakin erittäin kattavasti työn ja perhe-elämän yhteensovittamista virka- ja työehtosopimuksessa sovituilla joustoilla, kuten osa-aikatyöllä sekä liukuvalla työajalla.

Työohjeet varmistavat yhtenäiset käytännöt

Virastotyönantajat määrittävät organisaatioilleen sopivat työnteon tavat etä- ja läsnätyössä. Poikkeusoloissa, kuten epidemiatilanteissa, etätyön tekemiseen voidaan antaa tarkemmat ohjeet.

Työnantajakohtaisissa linjauksissa on huomioitava, että organisaation etätyökäytännöt koskevat lähtökohtaisesti koko henkilöstöä.

Eri virastoissa on erilaisia etätyökäytäntöjä toiminnan luonteesta riippuen. Esimerkiksi suuri osa turvallisuussektorin tehtävistä on paikkasidonnaista. Myös tietosuoja ja tietoturva voivat rajoittaa etätyön tekemistä.

Vuonna 2024 valtiolla työskenteli 81 026 henkilöä yhteensä 168 eri organisaatiossa. Henkilöstöstä 39,9 prosenttia työskentelee Puolustusvoimissa, rajavalvontatehtävissä tai poliiseina.

Valtiolle uudet suositukset etätyöstäHarry Anderson

Hallitus antoi esityksen eduskunnalle 23.10.2025. Esityksellä muutettaisiin työsopimuslain ja merityösopimuslain säännöksiä, jotka koskevat työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta. Muutokset perustuvat pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmaan.

Työsopimuksen irtisanomisen syyn tulisi olla asiallinen – mielivaltaiset perusteet kielletty jatkossakin
Työnantaja saa nykyisin irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen, jos siihen on työntekijästä johtuva asiallinen ja painava syy. Hallituksen esityksen mukaan työsopimuksen päättämiseen riittäisi jatkossa asiallinen syy.

– Tavoitteenamme on purkaa työllistämisen esteitä ja rohkaista rekrytoimaan. Muutos on tärkeä erityisesti pienille yrityksille, jotka pitävät irtisanomiseen liittyviä oikeudellisia riskejä merkittävänä esteenä työllistämiselle. Me haluamme poistaa yritysten työllistämisen esteitä, jotta yhä useampi ihminen pääsisi töihin, työministeri Matias Marttinen sanoo.

Mikä tahansa moitittava käytös tai puutteellinen työsuoritus ei riittäisi irtisanomisperusteeksi. Irtisanomisperusteen täyttymistä arvioitaisiin jatkossakin kokonaisharkinnalla, jossa huomioitaisiin kaikki työnantajan ja työntekijän olosuhteet.

Kuten nykyisin, työnantajan tulisi huomioida myös muut työnantajan ja työntekijän velvollisuudet sekä kielletyt irtisanomisperusteet. Työsopimusta ei saisi edelleenkään irtisanoa mielivaltaisella tai vähäisellä perusteella.

Työntekijää ei saisi jatkossakaan irtisanoa ennen kuin hänelle on annettu varoitus ja mahdollisuus korjata menettelynsä. Poikkeuksena olisivat niin vakavat rikkomukset, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää työsuhteen jatkamista.

Työnantajan on nykyisin selvitettävä ennen irtisanomista, voisiko työntekijän sijoittaa muuhun työhön irtisanomisen sijaan. Jatkossa työnantajalla olisi velvollisuus uudelleensijoitukseen vain tilanteissa, joissa työntekijän edellytykset työntekoon ovat muuttuneet työsuhteen aikana. Näin olisi esimerkiksi silloin, kun työntekijän edellytykset työntekoon ovat heikentyneet sairauden, vamman tai työtapaturman vuoksi.

Hallitus esittää, että lakimuutokset tulisivat voimaan 1.1.2026.

Asiallisena syynä voitaisiin pitää ainakin tilanteita, joissa:

• työntekijä rikkoo tai laiminlyö työsuhteeseen vaikuttavia velvoitteitaan tai
• työntekijän edellytykset työntekoon ovat muuttuneet niin olennaisesti, ettei hän enää kykene selviytymään työtehtävistään.
• Käytännössä työntekijän velvoitteiden laiminlyöntinä voitaisiin pitää esimerkiksi työnantajan antamien määräysten noudattamatta jättämistä, töiden laiminlyömistä, perusteetonta poissaoloa, epäasiallista käytöstä sekä huolimattomuutta työssä.

Hallituksen esitys työntekijän irtisanomiskynnyksen madaltamisesta eduskuntaanCarmen Agramund

Oikeusministeriö on lähettänyt lausunnoille lakiluonnoksen varmuusvankeuden käyttöönotosta ja elinkautisvankien vapauttamismenettelyn muutoksista. Tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti varmistaa, etteivät yhteiskunnalle ja muiden turvallisuudelle vaarallisimmat vangit vapaudu.

Lakiehdotuksen mukaan varmuusvankeuteen voitaisiin määrätä yhdistelmärangaistukseen tuomittu, jos on edelleen ilmeinen vaara, että tämä vapauduttuaan syyllistyy uuteen vakavaan henkeä, terveyttä tai vapautta loukkaavaan rikokseen ja vankeusajan jatkamista on pidettävä välttämättömänä muiden suojelemiseksi.

– Erittäin vaarallisia vankeja ei saa vapauttaa niin kauan kuin heidän arvioidaan olevan vakava uhka muiden hengelle ja terveydelle. Esimerkiksi Norjassa ja Tanskassa varmuusvankeus on käytössä, sanoo oikeusministeri Leena Meri.

Hallituksen esityksen luonnoksessa ehdotetaan säädettäväksi uusi laki varmuusvankeudesta. Laissa säädettäisiin varmuusvankeuden määräämis- ja vapauttamismenettelystä sekä varmuusvankeuden toimeenpanosta.

Yhdistelmärangaistuksen soveltamisalaa laajennettaisiin rikoslaissa siten, ettei sen tuomitseminen edellyttäisi aiempaa vakavaa rikollisuushistoriaa kuten nykyään. Yhdistelmärangaistus koostuu ehdottomasta vankeudesta ilman mahdollisuutta ehdonalaiseen vapauteen ja vankeuden jälkeisestä vuoden valvonta-ajasta.

Lisäksi väkivaltariskin merkitystä lisättäisiin elinkautisvangin vapauttamisharkinnassa. Tavoitteena on varmistaa, että elinkautisvangin mahdollisesti korkea vakavan rikoksen uusimisriski tulisi huomioiduksi vapauttamisharkinnassa nykyistä johdonmukaisemmin ja siten suojata yhteiskuntaa vaarallisiksi arvioiduilta henkilöiltä.

Laki varmuusvankeuden käyttöönotosta etenemässäToimitus

Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska valmistelevat miehittämättömien ilma-alusten ja niihin liittyvien teknologioiden yhteishankintoja. Yhteistyötä koskeva järjestelyasiakirja allekirjoitettiin Helsingissä.

– Helpotamme yhteisoperointia Pohjoismaiden alueella tehostamalla yhteistyötä miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien alalla. Samalla tiivistämme pohjoismaista yhteistoimintaa Ukrainan tukemisessa. – Alan teknologian kehittyessä ja päivitystarpeiden ollessa jatkuvia pohjoismainen yhteistoiminta on erittäin perusteltua. Lisäksi kasvavat yhteiset hankintamäärät mahdollistavat alan teollisuuden tuotantokyvyn ylösajon sekä vähentävät maiden kansallisia hankintakustannuksia puolustusministeri Antti Häkkänen toteaa.

Yhteistyötä tiivistetään varsinaisten hankintojen lisäksi tutkimuksen ja kehityksen sekä koulutuksen ja tiedonvaihdon aloilla.

Samassa yhteydessä erillishankintoina käynnistetään yhteispohjoismaiset mikrokokoluokan lennokkihankinnat Naton hankinta- ja logistiikkaviraston kumppanuuden puitteissa sekä minikokoluokan lennokkien yhteishankinnat Tanskan puolustusministeriön solmimien puitesopimusten kautta.

Puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston osastopäällikkö Olli Ruutu allekirjoitti asiaan liittyvät järjestelyasiakirjan ja toimeenpanoasiakirjat Suomen puolesta puolustusministeri Antti Häkkäsen valtuuttamana 22.10.2025 yhdessä Ruotsin, Norjan ja Tanskan kollegoiden kanssa.

Pohjoismaat valmistelevat miehittämättömien ilma-alusten yhteishankintojaToimitus

Presidentti Alexander Stubb ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump allekirjoittivat yhteisymmärryspöytäkirjan tapaamisensa yhteydessä Washingtonissa 9. lokakuuta. Pääministeri Petteri Orpo osallistui presidenttien tapaamiseen. Suomen ja Yhdysvaltain yhteisymmärryspöytäkirja jäänmurtajayhteistyöstä luo pohjan kaupallisille sopimuksille Yhdysvaltain rannikkovartioston ja suomalaisyritysten välillä.

Yhdysvallat on hankkimassa 11 uutta jäänmurtajaa rannikkovartiostonsa käyttöön, joista neljä on tarkoitus rakentaa Suomessa. Kyseessä on pitkäjänteisen työn tulos ja ensimmäinen kerta, kun Yhdysvallat rakennuttaa jäänmurtajia ulkomailla. Kumppanuuden syvenemiseen jäämurtajayhteistyössä sisältyy myös osaamisen kehittämistä sekä tutkimusyhteistyötä.

– Tiivistyvä yhteistyö Yhdysvaltojen kanssa on erittäin merkittävää Suomen meriteollisuudelle, kansantaloudelle ja työllisyydelle. Historiallinen yhteistapaaminen presidentin ja pääministerin kanssa kertoo maidemme välisestä vahvasta suhteesta. On todella hienoa, että Suomeen luotetaan, pääministeri Petteri Orpo sanoo.

– Yhteistyö perustuu Suomen ja Yhdysvaltain yhteiseen tavoitteeseen vahvistaa arktisen alueen kehitystä ja turvallisuutta. Samalla varmistetaan liittokunnan toimintaedellytykset ja kriittiset kyvykkyydet arktisten ja napa-alueiden strategisen merkityksen kasvaessa, ulkoministeri Elina Valtonen toteaa.

Yhteistyö on myös linjassa kolmikantaisen ICE Pact -yhteistyön kanssa Suomen, Yhdysvaltain ja Kanadan välillä.

– Tämä on loistava uutinen. Meillä on telakoita, joilla rakennetaan maailman parhaimpia jäänmurtajia ja suurimpia risteilyaluksia sekä laaja alihankinta- ja kumppaniverkosto, jotka yhdessä muodostavat ainutlaatuisen kokonaisuuden, elinkeinoministeri Sakari Puisto sanoo.

– Nyt allekirjoitettava sopimus konkretisoi ja syventää edelleen maidemme välistä jäänmurtajayhteistyötä. Tämä on erittäin hieno tunnustus suomalaiselle meriteollisuudelle ja rautaiselle ammattitaidolle. Olen ylpeä Suomesta ja iloinen siitä, että LVM on ollut tiiviisti mukana edistämässä maiden välisen yhteistyön tiivistämistä, liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne toteaa.

Suomi ja Yhdysvallat sopivat jäänmurtajayhteistyöstäSofia Laine

Tasavallan presidentti on valtioneuvoston esityksestä päättänyt, että Puolustusvoimat osallistuu Tanskan ilmatilan turvaamiseen.

Päätös on vastaus Tanskan Suomelle tekemään pyyntöön osallistua ilmatilan turvaamiseen ja droonien torjumiseen Kööpenhaminassa järjestettävien kansainvälisten kokousten ajaksi.

Suomi lähettää Tanskaan droonien tunnistamiseen ja vastatoimiin kykenevän sotilasosaston. Osasto asetetaan Tanskan johtoon ja Tanskan viranomaiset johtavat kokonaisoperaatiota.

– Operaatioon osallistumalla osoitamme konkreettista tukea toista Pohjoismaata ja Nato-liittolaista kohtaan. Droonit ovat ajankohtainen uhka, jonka torjumiseen Suomella on vahvaa osaamista, toteaa puolustusministeri Antti Häkkänen.

Päätös on valmisteltu puolustusministeriössä kansainvälistä apua, yhteistoimintaa tai muuta kansainvälistä toimintaa koskevasta päätöksenteosta annetun lain (418/2017) mukaisesti.

Suomi osallistuu Tanskan ilmatilan turvaamiseenPetri Saarinen

EU:n sisä- ja muuttoliikeasioista vastaava komissaari Magnus Brunner vieraili Suomessa sisäministeri Mari Rantasen kutsusta maanantaina 15.9. Vierailullaan hän tutustui muun muassa Vaalimaan rajanylityspaikan järjestelyihin ja rakenteilla olevaan esteaitaan.

Ministerin ja komissaarin keskusteluissa korostui EU:n itäisten ulkorajavaltioiden rooli koko unionin turvallisuuden takaajina. Suomella on 1 340 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa, ja sen valvonnan tehostaminen vahvistaa koko EU:n turvallisuutta muuttuneessa hybridiuhkien ja välineellistetyn maahantulon tilanteessa.

– Meidän on varmistettava, että Suomen ja koko Euroopan Venäjän vastainen ulkoraja pysyy turvallisena. Komission tuki eturintaman maille on välttämätöntä. Olimme hyvin iloisia, että jo komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin Suomen-vierailulla saimme tästä vahvan viestin. EU suhtautuu Venäjän uhkaan vakavasti, aivan kuten mekin, sanoo sisäministeri Rantanen.

Vaikka tilanne Suomen itärajalla on tällä hetkellä vakaa, välineellistetyn maahantulon uhka pysyy korkeana.

– Suomella on poikkeuksellinen tilanne, sillä se jakaa yli 1 300 kilometriä pitkän rajan Venäjän kanssa. Komissio tukee Suomea yhteisen EU-rajamme suojelemisessa, mukaan lukien Venäjän ja Valko-Venäjän harjoittamaa muuttoliikkeen välineellistämistä sekä muita hybridiuhkia vastaan. Kahden viime vuoden aikana olemme antaneet Suomelle kohdennettua rahoitusta 80 miljoonaa euroa. Frontex on myös käynnistämässä 150 miljoonan euron tarjouskilpailun laitteista, joista 90 % rahoitetaan EU:n varoista, pääasiassa drooneja varten, komissaari Brunner sanoo.

Komission esityksessä EU:n seuraavaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi Suomen sisäasioiden sektorille, mukaan lukien rajavalvontaan, ehdotetaan 1,6 miljardin euron rahoitusta, mikä on miljardi euroa aiempaa enemmän. Lisärahoitukselle on silti myös välittömiä tarpeita, kuten esimerkiksi drooneilla tehtävän rajavalvonnan ja drooneihin kohdistuvan vastatoiminnan kehittäminen.

– Seuraamme uhkien kehitystä ja vastaamme niihin kaikilla tarvittavilla keinoilla. Itärajan etulinjan jäsenvaltioilla on oltava työkalut droonien havainnointiin ja torjuntaan, mutta myös oma kyvykkyys käyttää tätä teknologiaa ulkorajavalvonnassa. Siksi Suomi, Puola ja Baltian maat pyysivät elokuun lopussa komissiolta, että se osoittaisi tähän lisää rahoitusta jo nykyisellä rahoituskaudella, ministeri Rantanen sanoo.

– Työskentelemme Eastern Flank Watch -valvontaohjelman parissa parantaaksemme reaaliaikaista valvontaa Venäjän rajanaapureina olevissa EU-maissa. Tähän sisältyy droonimuurin rakentaminen. Toteutamme tämän jo kuluvalla kaudella eli kahden seuraavan vuoden aikana. EU:n seuraavan vuonna 2028 alkavan EU:n pitkän aikavälin talousarvion mukaan Suomi saa muuttoliike-, raja- ja turvallisuusinvestointeihin lähes kolme kertaa enemmän rahoitusta kuin edellisellä kaudella, sanoo komissaari Brunner.

Myös maahanmuutto oli esillä

Yksi Suomen maahanmuuttopolitiikan prioriteeteista on paluiden tehostaminen. Myös komissio on todennut EU:n maahanmuuttopolitiikan olevan kestävää vain, jos pystytään tehokkaasti palauttamaan ne, joilla ei ole oikeutta jäädä unionin alueelle.

– Paluiden toimivuus on yksi tärkeä tekijä koko EU:n turvallisuuden takaamisessa. Ne, keillä ei ole oikeutta jäädä, rikolliset ja turvallisuusuhkaa aiheuttavat henkilöt on palautettava nopeasti ja tehokkaasti. Suomi tukee yhteisiä eurooppalaisia ponnisteluja palautusten tehostamiseksi, ministeri Rantanen toteaa.

– Tällä hetkellä vain joka viides henkilö, jolla ei ole oikeutta oleskella EU:ssa, palautetaan. Ne, joita ei ole palautettu, voivat liikkua vapaasti jäsenvaltioiden välillä järjestelmää hyväksikäyttäen. Tätä ei voida hyväksyä. Ehdotuksellamme palauttamiseen sovellettavasta uudesta yhteisestä eurooppalaisesta toimintamallista puutumme näihin haasteisiin ja laitamme Euroopan asiat kuntoon. Kehotamme nyt Euroopan parlamenttia ja neuvostoa varmistamaan, että neuvotteluvaltuudet hyväksytään nopeasti, sanoo komissaari Brunner.

Vahva itäraja turvaa koko EurooppaaSofia Laine

Pääministeri Petteri Orpo johtaa Suomen valtuuskuntaa YK:n korkean tason kestävän kehityksen arviointi- ja seurantakokouksessa New Yorkissa maanantaina 21. ja tiistaina 22. heinäkuuta. Kokouksessa arvioidaan vuosittain, miten maailman maat ovat edistyneet YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa.

Pääministeri Orpo pitää maanantaina puheen kokouksen täysistunnossa, ja tiistaina hän esittelee Suomen kolmannen kansallisen maaraportin. Raportissa arvioidaan Suomen edistymistä vuonna 2015 sovittujen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisessa.

Kokous on Suomelle tärkeä tilaisuus osoittaa sitoutumisemme yhteisesti sovittujen kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseen. Samalla kokous tarjoaa arvokkaan mahdollisuuden vahvistaa yhteistyösuhteita, käydä dialogia ja tuoda esille suomalaisia ratkaisuja.

Suomen valtuuskuntaan kuuluvat pääministerin lisäksi sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen, liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutala, ympäristöministerin poliittinen valtiosihteeri Mika Nykänen sekä edustajia julkisesta hallinnosta, yksityiseltä sektorilta ja kansalaisjärjestöistä.

Pääministeri Orpo osallistuu YK:n korkean tason kestävän kehityksen kokoukseenSofia Laine

EU on hyväksynyt mittavan 18. pakotepaketin, jolla Euroopan unioni jatkaa vastaamista Venäjän Ukrainaa vastaan käymään hyökkäyssotaan. EU laajentaa pakotteita erityisesti energia- ja finanssisektoreihin ja Venäjän varjolaivastoon liittyen. Lisäksi Valko-Venäjään kohdistettuja pakotteita kiristetään.

EU lisää henkilöpakotteisiin muun muassa Venäjän hallitusta tukevia tai siitä hyötyjiä liike-elämän piiristä, Ukrainan alueiden Venäjään laittomasti liittämistä edistäneitä tahoja ja yrityksiä, jotka ovat osallistuneet Venäjän asevoimien ja aseteollisuuden tukemiseen.

Sektoripakotteita kiristetään laajentamalla niin sanottua vientikieltolistaa toimijoista, jotka ovat sotilaallisia loppukäyttäjiä, osa Venäjän sotateollista kompleksia tai joilla on kaupallisia tai muita yhteyksiä Venäjän puolustus- ja turvallisuusalaan tai jotka muuten tukevat sitä.

Myös listaa vientikiellon alaisista tuotteista laajennetaan, jotka liittyvät Venäjän sotilaalliseen ja teknologiseen sekä puolustus- ja turvallisuusalan kehittämiseen. Listalle lisätään muun muassa rakettipolttoaineiden lähtöaineita. Lisäksi EU laajentaa kauttakulkukieltoa muun muassa sähköpurkaus- ja vesisuihkutyöstökoneisiin. Venäjän teollista kykyä edistävien tuotteiden vientikieltolistaa laajennetaan yli 180 uudella tullinimikkeellä. Vientikiellon piiriin tulee mm. alumiini- ja muita metallitavaroita, erinäisiä entsyymejä, muoveja ja kemikaaleja sekä erilaisia koneita, työkaluja ja mittalaitteita. Vientikiellon piiriin lisätään myös pankki- ja rahoitussektorilla käytettävien ohjelmistojen myyminen ja tarjoaminen Venäjän hallitukselle tai Venäjälle sijoittautuneille oikeushenkilöille, yhteisöille tai elimille.

Venäläisestä raakaöljystä saatujen öljytuotteiden tuonti kolmansista maista kielletään sekä liiketoimet Nord Stream 1 ja Nord Stream 2 -kaasuputkiin liittyen. Lisäksi öljyn hintakattoa alennetaan.

Lisäpakotteita kohdennetaan myös varjolaivastoon ja sen taustalla oleviin toimijoihin muun muassa asettamalla henkilöpakotteisiin Jaguar-varjoaluksen kapteenin ja varustamon, sekä laajentaen merkittävästi (105 aluksella) sektoripakotteissa olevaa varjoalusten listaa.

EU asettaa poikkeusluvan alaiseksi EU-yritysten poistumiseen Venäjältä liittyvät rahansiirrot. EU vahvistaa jäsenmaiden oikeussuojakeinoja liittyen investointiriitoihin.

Lisäksi EU kiristää Valko-Venäjä-pakotteita yhdenmukaistamalla Valko-Venäjään kohdistettuja pakotteita Venäjä-pakotteiden kanssa laajentaen tuotteiden vientikielto- ja kauttakulkulistoja, ja tiukentamalla vientivalvontaa.

EU on asettanut uuden pakotepaketinHarry Anderson

Suomi katsoo, että Euroopan komission julkistama ehdotus EU:n monivuotiseksi rahoituskehykseksi vuosille 2028–2034 on kokonaisuudeltaan liian laaja. Sisällölliset painotukset ovat kuitenkin Suomen näkökulmasta oikeansuuntaisia.

Komissio esittää rahoituskehyksen merkittävää uudistamista ja yksinkertaistamista. Suomi tukee tätä tavoitetta ja korostaa rahoituksen kohdentamista keskeisiin poliittisiin prioriteetteihin, kuten puolustuksen ja kilpailukyvyn vahvistamiseen.

Yhteiset haasteet vaativat yhteisiä ratkaisuja

– Maailma on muuttunut poikkeuksellisen paljon viime vuosina. Venäjän hyökkäys Ukrainaan, Euroopan puolustuksen vahvistaminen, kiristyvä kauppapolitiikka, ilmastonmuutos, teknologian kehitys ja EU:n kilpailukyvyn haasteet ovat niin merkittäviä, että ne on viisainta ratkaista yhdessä. – Kyseessä on vasta prosessin alku, ja Suomi jatkaa aktiivista vaikuttamista, sanoo pääministeri Petteri Orpo.

Orpon mukaan komission ehdotuksessa on paljon Suomen tavoitteiden mukaista. Samalla hän korostaa, että vaikuttamistyötä on jatkettava erityisesti budjetin kokonaistason hillitsemiseksi, maatalouden rahoituksen turvaamiseksi sekä Suomen erityisaseman huomioimiseksi Venäjän rajanaapurina.

Suomen ennakkovaikuttaminen on tuottanut tulosta

Puolustuksen vahvistamista ehdotetaan rahoitettavaksi useista kehyksen osista, kuten sotilaallisen liikkuvuuden ja puolustustutkimuksen kautta. Ukrainan tukemista esitetään jatkettavaksi vahvana.

Kilpailukyvyn edistämiseksi komissio ehdottaa uutta rahastoa, johon sisältyisi myös Horisontti Eurooppa -ohjelma. Rahoitusta esitetään kaksinkertaistettavaksi, painottaen muun muassa puolustustutkimusta ja biotaloutta. Sisäasioiden rahoitukseen esitetään merkittävää lisäystä, ja Suomen asema Venäjän rajanaapurina huomioitaisiin rahoituksenjakokriteerinä.

– Ukrainan tuki jatkuu vahvana, puolustusrahoitus viisinkertaistuu, sotilaallinen liikkuvuus kymmenkertaistuu ja tutkimus- ja innovaatiorahoitus kaksinkertaistuu. Bioteknologiaan ja biotalouteen kohdistuvat panostukset viisinkertaistuvat. Nämä ovat Suomelle merkittäviä tavoitteita. Erityisesti sotilaallisen liikkuvuuden rahoituksen kasvu tarjoaa Suomelle uusia mahdollisuuksia. On tärkeää, että asemamme Venäjän rajanaapurina näkyy myös rahoituksessa, Orpo sanoo.

Kriittinen suhtautuminen budjetin kokonaistasoon ja lainarahoitukseen

Komissio esittää rahoituksen joustavuuden lisäämistä, jotta varoja voitaisiin kohdentaa tehokkaammin muuttuviin tarpeisiin ja kriiseihin. Ehdotukseen sisältyy myös uusi kehyksen ulkopuolinen kriisiväline, josta voitaisiin myöntää lainamuotoista tukea jäsenmaille erityistilanteissa. Lisäksi lainarahoitusta ehdotetaan käytettäväksi kehyksen sisällä kansallisten suunnitelmien lisärahoitukseen.

– Painopisteet ovat oikeita, mutta kokonaisraamin on pysyttävä maltillisena. Suhtaudumme kriittisesti ehdotettuun korkeaan budjettitasoon ja vastustamme uusien, elpymisvälineen kaltaisten lainarahoitteisten EU-tason välineiden luomista, Orpo sanoo.

Neuvottelut alkavat

Komissio julkaisi keskeiset ehdotuksensa tulevasta rahoituskehyksestä keskiviikkona 16.7.2025. Monivuotinen rahoituskehys määrittää EU-rahoituksen määrän ja kohdentamisen vuosille 2028–2034. Pakettiin sisältyy myös ehdotus EU:n omien varojen järjestelmäksi.

Ministeritason neuvottelut käydään yleisten asioiden neuvostossa, ja lopullinen päätös tehdään yksimielisesti Eurooppa-neuvostossa, todennäköisesti vuoden 2027 alkupuoliskolla.

EU:lle esitetään isoja korotuksia budjettiinHarry Anderson

Suomi irtisanoi Ottawan jalkaväkimiinasopimuksen 10. heinäkuuta 2025. Irtisanominen tulee voimaan tammikuussa 2026. Sopimuksen irtisanominen mahdollistaa jalkaväkimiinojen palauttamisen puolustuksen keinovalikoimaan.

Syy sopimuksen irtisanomiselle on Suomen puolustuksen tarpeet heikentyneessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa.

Irtisanomisesta on ilmoitettu sopimuksen kaikille muille sopimuspuolille, sopimuksen tallettajalle eli Yhdistyneiden kansakuntien (YK) pääsihteerille ja YK:n turvallisuusneuvostolle. Irtisanominen tulee voimaan kuuden kuukauden siitä, kun tallettaja on vastaanottanut irtisanomiskirjan, eli tammikuussa 2026.

Sopimuksen irtisanominen ei vaikuta Suomen muihin kansainvälisen oikeuden mukaisiin velvoitteisiin, kuten kansainvälisen humanitaarisen oikeuden velvoitteisiin, joita noudatetaan jatkossakin. Suomi tukee jatkossakin Ottawan sopimuksen humanitaarisia päämääriä ja jatkaa tukeaan humanitaariselle miinatoiminnalle.

Suomi on irtisanonut Ottawan sopimuksenHarry Anderson

Korkean tason konferenssiin osallistui Ukrainaa tukevien maiden johtoa sekä muun muassa järjestöjen ja yritysmaailman edustajia. Suomea edustanut pääministeri Petteri Orpo tapasi konferenssin yhteydessä muun muassa Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin ja Italian pääministeri Giorgia Melonin.

Pääministeri Orpo korosti konferenssin puheenvuorossaan, että itsenäisen Ukrainan tulevaisuus on Euroopassa ja että Euroopan turvallinen tulevaisuus rakennetaan yhdessä.

– Sodan jatkumisesta huolimatta ukrainalaiset ovat kääntäneet katseensa tulevaisuuteen. Olemme Suomessa kehittäneet rahoitusmekanismeja, joilla parannamme yritystemme mahdollisuuksia osallistua Ukrainan jälleenrakentamiseen. Samalla yritykset tukevat konkreettisesti Ukrainan EU-tietä, kun ne toimivat EU-standardeilla ja tarjoavat osaamistaan, pääministeri Orpo sanoi.

Pääministeri Orpo kertoi Suomen kansallisessa puheenvuorossa myös Suomen ja Ukrainan yhteisestä hankkeesta väestönsuojien rakentamiseksi Ukrainaan. Useat maat ovat jo ilmaisseet kiinnostuksensa osallistua rahoitukseen.

– Ukraina aikoo rakentaa kansalaisilleen yli 10 000 väestönsuojaa kymmenessä vuodessa. Toivotamme kaikki kiinnostuneet mukaan koalitioon ja rahoittamaan hanketta EU:n Ukraina-rahaston kautta, pääministeri Orpo totesi.

Yhteistyö väestönsuojien rakentamiseksi ja suomalaisyritysten kasvava kiinnostus Ukrainaa kohtaan olivat esillä myös pääministeri Orpon ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin erillisessä tapaamisessa. Pääministeri Orpo ja presidentti Zelenskyi keskustelivat myös eri tavoista vahvistaa Ukrainan puolustusta sekä keinoista vauhdittaa rauhanprosessia ja Ukrainan EU-jäsenyysneuvotteluiden aloittamista.

Ukraina on Suomen suurin kehitysyhteistyön kumppanimaa. Tänään julkistettu, ulkoministeriön laatima kehitysyhteistyön Ukraina-maaohjelma vuosille 2025–2028 täydentää Suomen kansallista Ukrainan jälleenrakennussuunnitelmaa ja kokoaa yhteen Suomen kehitysyhteistyörahoitteisen toiminnan Ukrainassa. Suomen vuosille 2024–2028 Ukrainaan suuntautuvan kehitysyhteistyön kokonaisbudjetti on vähintään 320 miljoonaa euroa.

Pääministeri Orpolla oli konferenssin yhteydessä kahdenvälinen tapaaminen myös Italian pääministeri Melonin kanssa. Pääministerit keskustelivat Ukrainan tilanteesta, kauppapolitiikasta sekä ajankohtaisista EU-kysymyksistä.

– Jaamme Italian ja pääministeri Melonin kanssa näkemykset Ukrainan tukemisesta ja transatlanttisen suhteen tärkeydestä. Italialla on keskeinen rooli EU-päätöksenteossa, ja Euroopan kilpailukyvyn parantaminen on yhteinen tehtävämme. Lisäksi tiivistämme yhteistyötämme muuttoliikekysymyksissä, Orpo sanoo.

Pitkäkestoinen tuki Ukrainalle jatkuuCarmen Agramund