Sosiaali- ja terveysministeriö muuttaa lääkkeen määräämisestä annettua asetusta siten, että sairaanhoitajan rajattu lääkkeenmäärääminen on jatkossa mahdollista myös etä- ja puhelinvastaanotoilla. Asetusmuutos tulee voimaan 8.6.2026.

Etä- ja puhelinvastaanottojen käyttö on lisääntynyt viime vuosina merkittävästi. Sääntely on kuitenkin mahdollistanut sairaanhoitajien rajatun lääkkeenmääräämisen vain läsnävastaanotoilla, kun lääkärit ja hammaslääkärit ovat voineet määrätä lääkkeitä myös etä- ja puhelinvastaanotoilla.

Jatkossa lääkkeenmääräämisen erikoispätevyyden saaneet sairaanhoitajat, terveydenhoitajat ja kätilöt voivat määrätä lääkkeitä läsnä-, etä- ja puhelinvastaanotoilla. Muutos koskee kaikkia niitä lääkkeitä ja tautitiloja, jotka kuuluvat rajatun lääkkeenmääräämisen piiriin.

Rajattuun lääkkeenmääräämiseen kuuluva lääkevalikoima säilyy ennallaan. Myös rajatun lääkkeenmääräämisen edellytykset säilyvät ennallaan. Rajattu lääkkeenmääräämisoikeus edellyttää edelleen erillisen koulutuksen suorittamista sekä toimintayksikön vastaavan lääkärin kirjallista määräystä, jossa määritellään oikeuden laajuus.

Sairaanhoitajien rajattu lääkkeenmäärääminen laajenee etä- ja puhelinvastaanotoille Toimitus

Valtioneuvosto päätti 4.6.2026 jatkaa rajanylityspaikkojen kiinni pitämistä sekä kansainvälisen suojelun hakemisen keskittämistä. Päätös on voimassa toistaiseksi. Päätös rajasulusta on ollut voimassa saman sisältöisenä reilut kaksi vuotta.

Suomen ja Venäjän maarajan rajanylityspaikat ovat olleet suljettuja 15.12.2023 alkaen valtioneuvoston päätöksillä. Kansainvälisen suojelun hakeminen on keskitetty Suomen ulkorajoilla avoinna oleville lentoliikenteen ja vesiliikenteen rajanylityspaikoille.

Edellä mainituilla päätöksillä on saavutettu tavoiteltu vaikutus eli välineellistetty maahantulo Suomen itärajalla on toistaiseksi keskeytynyt. Välineellistetty maahantulo on yksi Venäjän keinoista painostaa ja vaikuttaa Suomen ja EU:n turvallisuuteen ja yhteiskunnalliseen vakauteen.

Suomen viranomaisten tietojen perusteella uhka ilmiön uudelleen käynnistymisestä ja laajentumisesta aiemmin koetulla tavalla on edelleen todennäköinen, jos rajanylityspaikkoja avattaisiin. Ilmiön jatkuessa se uhkaisi vakavasti Suomen kansallista turvallisuutta sekä yleistä järjestystä Suomessa.

Valtioneuvosto arvioi päätöksen sisältöä ja laajuutta säännöllisesti tilanteen kehittymisen perusteella yhteistyössä Rajavartiolaitoksen ja muiden viranomaisten kanssa. Päätös kumotaan tai sitä muutetaan, jos se ei ole enää välttämätön kansalliselle turvallisuudelle tai yleiselle järjestykselle aiheutuvan vakavan uhan torjumiseksi.

Itäraja pysyy edelleen suljettunaToimitus

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on esittänyt, että kansalliseen rokotusohjelmaan lisätään vyöruusurokotus henkilöille, joille on tehty elin- tai kantasolusiirto sekä henkilöille, jotka sairastavat hematologista syöpää. Perussairaus tai immuunipuutostila voi lisätä merkittävästi vyöruusun ja sen komplikaatioiden riskiä. Vyöruusun voi sairastaa useita kertoja, ja immuunipuutteisilla potilailla uusiutumisen riski on selvästi suurempi.

Vyöruusutapaukset ovat lisääntyneet väestötasolla viimeisten 30 vuoden aikana. Suurin syy tähän on väestön ikääntyminen. Vyöruusua esiintyy keskimääräistä enemmän elin- ja kantasolusiirtopotilailla sekä henkilöillä, jotka sairastavat pahanlaatuisia veritauteja tai autoimmuunisairauksia. Tauti on myös heillä usein vakavampi ja sen komplikaatiot ovat yleisempiä.

Vesirokko voi aiheuttaa aikuisena vakavan taudinkuvan

Vesirokon ilmaantuvuus Suomessa on vähentynyt merkittävästi sen jälkeen, kun vesirokkorokotus otettiin osaksi kansallista rokotusohjelmaa vuonna 2017. Sen jälkeen rokotusta on tarjottu maksutta kaikille vuonna 2006 ja sen jälkeen syntyneille. THL on nyt ehdottanut, että vesirokkorokon täydennysrokotusta tarjottaisiin niille harvoille aikuisille, jotka eivät ole sairastaneet vesirokkoa tai saaneet kahta vesirokkorokotusta.

Vesirokkovirus tarttuu tyypillisesti ihmiseen ensimmäisten kymmenen elinvuoden aikana, joten vain pieni osa väestöstä altistuu taudille aikuisena. Lähes kaikki yli 50-vuotiaat ovat sairastaneen vesirokon. Lapsena sairastettu tauti voi olla hyvin lieväoireinen, mutta se antaa silti elinikäisen suoja. Aikuisena vesirokko voi aiheuttaa vakavan taudinkuvan etenkin immuunipuutteisille ja myös komplikaatioiden riski kasvaa iän myötä.

Vesirokko on tavanomaista vaarallisempi raskaana olevalle äidille, sikiölle ja vastasyntyneelle lapselle, joten rokotusohjelman täydennys on tärkeä keino pyrkiä estämään raskaudenaikaisia vesirokkotartuntoja. Asevelvollisista osa on edelleen vesirokolle alttiita. Koska varuskunnissa tartunnat leviävät herkästi, rokotusohjelman täydennyksellä mahdollistettaisiin vesirokkorokotusten toteutus myös puolustusvoimissa.

Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä on puoltanut molempia THL:n esityksiä. Vesirokkorokotuksen osalta asetusmuutos on tarkoitus saada voimaan mahdollisimman pian ja vyöruusurokotuksen osalta se tulisi voimaan 1.2.2027.

Jokainen vesirokon sairastanut on viruksen kantaja

Iän myötä puolustusjärjestelmä heikkenee, ja aiemmin sairastetun vesirokon virus voi aktivoitua uudelleen. Se herää selkäytimen hermosolmukkeissa, kulkee hermoja pitkin iholle ja näkyy lopulta vyöruusuna. Immuniteettia heikentävät sairaudet ja lääkehoidot kuten syöpä, HIV, glukokortikoidit ja solunsalpaajat voivat johtaa vyöruusun kehittymiseen jo aiemmin. Nykyisin noin 20 % ihmisistä sairastuu elinaikanaan vyöruusuun, mutta väestön vanhenemisen myötä tautitaakka kasvaa.

Merkittävin vyöruusuun liittyvä kliininen ongelma on vyöruusunjälkeinen hermosärky. Kolmannes yli 70-vuotiaista vyöruusupotilaista kärsii vakavasta ja pitkäkestoisesta hermosärystä, johon käytettävissä olevat hoidot eivät juuri tehoa. Potilaista puolet kärsii kivusta vielä vuoden kuluttua. Viruslääkkeet tehoavat vyöruusuihottumaan, mutta eivät juurikaan vaikuta vyöruusunjälkeisen hermosäryn esiintymiseen. Vyöruusuun voi myös liittyä yleisinfektio, aivokalvotulehdus tai enkefaliitti ja vakava silmätulehdus.

Perussairaus tai immuunipuutostila voi lisätä vyöruusun riskiäToimitus

Lehtonen kertoo rakentavansa tulevaisuuden Kelaa yhdessä henkilöstön kanssa. Hän aloitti työt maanantaina 1. kesäkuuta sairauslomansa jälkeen. Lasse Lehtonen on tyytyväinen, että Kelan perustyö on sujunut alkuvuoden ajan.

– Kiitän kelalaisia sitoutuneesta työstä poissaoloni aikana. Haluan vahvistaa yhteistyötä Kelan henkilöstön ja hallituksen kanssa ja viedä yhdessä Kelan tärkeitä uudistuksia eteenpäin, Lehtonen sanoo.

Kelan tehtävänä on huolehtia Suomessa asuvien sosiaaliturvasta eri elämäntilanteissa. Samaan aikaan toimintaympäristö, kuten julkinen talous, maailmanpolitiikka, väestön ikärakenne ja teknologiset mahdollisuudet ovat voimakkaassa muutoksessa.

Kela on määritellyt strategisen tulevaisuuskuvan, jonka mukaan se kehittää palvelujaan ja toimintaansa.

– Jatkamme Kelan strategian mukaista työtä kehittämällä oikein kohdentuvia, digitaalisia ja tehokkaita palveluja, hyödyntämällä teknologiaa ja uudistamalla omaa osaamistamme. Näin voimme varmistaa sosiaaliturvan toimeenpanon myös tulevaisuudessa, Lehtonen sanoo.

Lehtonen kiittää saamastaan tuesta.

– Olen saanut sairauslomani aikana erinomaista hoitoa ja palaan nyt tärkeiden töiden ääreen, Lehtonen sanoo.

Kelan pääjohtaja Lasse Lehtonen palasi tehtäväänsäToimitus

Kanta-Hämeen käräjäoikeus vangitsi eilen 2. syyskuuta 33-vuotiaan miehen, jonka epäillään syyllistyneen todennäköisin syin muun muassa lapsenraiskaukseen. Rikoksen uhri on alaikäinen tyttö.

Hämeen poliisi epäilee miehen syyllistyneen muun muassa lapsenraiskaukseen Hämeenlinnassa. Poliisin tietoon on tullut, että rikoksesta epäillyn miehen omakotitalo Iittalassa on mahdollisesti ollut jonkinlainen majapaikka nuorille, erityisesti ns. hatkanuorille. Miehen luona majailleet nuoret ovat ilmeisesti saaneet häneltä erilaisia päihteitä.

Tällä hetkellä esitutkinnassa olevasta rikosepäilystä poliisi ei tiedota tämän enempää tutkinnan turvaamiseksi. Esitutkinta on vasta alkuvaiheessa ja kyseessä on alaikäiseen kohdistunut rikosepäily. Lapseen kohdistuneet seksuaalirikosepäilyt ovat lähtökohtaisesti salassa pidettäviä.

Hämeen poliisi pyytää miehen luona majailleita nuoria tai asiasta muuten tietäviä ottamaan yhteyttä asian selvittämiseksi ja mahdollisten muiden uhrien löytämiseksi. Yhteydenotot pyydetään puhelimitse Hämeen poliisin vihjepuhelimeen numeroon 0295 414 222 tai sähköpostitse osoitteeseen vihjeet.hame@poliisi.fi

Kanta-Hämeen käräjäoikeus vangitsi lapsenraiskauksesta epäillyn miehenToimitus

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja pääministeri Petteri Orpo tapaavat Helsingissä perjantaina 29. elokuuta. Puheenjohtaja von der Layen tapaa vierailunsa aikana myös tasavallan presidentti Alexander Stubbin.

Pääministeri Orpo ja komission puheenjohtaja von der Leyen keskustelevat muun muassa Euroopan turvallisuustilanteesta ja yhteisen puolustuksen vahvistamisesta, Ukrainan tukemisesta, hybridivaikuttamisen torjunnasta ja kriittisestä infrastruktuurista.

– Tämä vierailu alleviivaa sitä, kuinka komissio suhtautuu Venäjän uhkaan tosissaan ja todella haluaa oppia meiltä Venäjän rajanaapureilta. Viestimme hänelle on selvä – me puolustamme EU:n ulkorajaa, joka on samalla myös NATO:n ulkoraja. Me huolehdimme osaltamme myös Itämeren turvallisuudesta. Tämä tuo harteillemme aivan erityistä vastuuta. Eurooppaa puolustetaan nimenomaan sen itäisellä reunalla, pääministeri Orpo sanoo.

Vierailun aikana komission puheenjohtajalle esitellään rajavalvontaa Suomen merialueilla. Huhtikuussa 2024 puheenjohtaja von der Leyen vieraili pääministeri Orpon kanssa Lappeenrannassa ja Suomen itärajalla.

Ursula von der Leyen ja pääministeri Petteri Orpo tapaavat HelsingissäToimitus

Pohjoisesta on virrannut viileää ilmaa koko Suomeen, ja kuluvan viikon sää on ollut selvästi viileämpi kuin edellisviikolla. Keskiviikon ja torstain välisenä yönä lämpötila laski pakkasen puolelle useilla Ilmatieteen laitoksen havaintoasemilla Lapissa sekä Lappeenrannan Konnunsuolla. Kylmin lukema, –1,8 °C, mitattiin Muonion Oustajärvellä ja Kittilän Lompolonvuomassa; tämä oli kuluvan elokuun tähän asti kylmin yö.

Viikonloppu ei tuo suuria muutoksia lämpötiloihin. Selkeinä ja heikkotuulisina öinä esiintyy laajalti hallaa, ja paikoin on odotettavissa yöpakkasiakin. Päivisin lämpötila kohoaa yleisesti 10–17 asteeseen, mutta Lapissa jäädään paikoin tämän alle. Nämä lukemat ovat 3–6 astetta tavanomaista viileämpiä, ja etelässä vastaavia lämpötiloja mitataan tyypillisesti vasta syyskuun puolivälissä.

Epävakaista, mutta myös poutaa ja aurinkoa

Loppuviikolla sää jatkuu epävakaisena: paikoin tulee sadekuuroja, mahdollisesti ukkosen kera. Lapissa voi tulla jatkuvampiakin sateita. Väliin mahtuu kuitenkin poutaa ja auringonpaistetta.

Lauantaina etelästä lähestyvä matalapaine lisää epävarmuutta ennusteeseen, mutta tuoreimpien säämallien mukaan jatkuvammat sateet painottuvat Suomen itäpuolelle. Tällöin suurimmassa osassa maata voidaan odottaa melko poutaista ja osin myös aurinkoista lauantaipäivää. Sunnuntaina sadekuurot jälleen yleistyvät koko maassa.

Viileä säätyyppi näyttää jatkuvan pitkälle ensi viikkoon. Elokuun loppua kohti ennustettavuus kuitenkin heikkenee.

– Hallaa eli maanpinnan pakkasta on havaittu etelässä asti, ja päivän ylimmät lämpötilat ovat jääneet vuodenaikaan nähden alhaisiksi. Tämänhetkisten ennusteiden valossa viileämpi loppukuu on todennäköinen, mutta pieni mahdollisuus lämpenemiseen on edelleen olemassa, sanoo Ilmatieteen laitoksen meteorologi Cecilia Wolff.

Viileä sää jatkuu loppuviikon koko maassaExtra Team

Valtionavustuksia ja rahankeräyslupia myönnetään edelleen toimijoille, joiden taustalla on maksuhäiriöitä, verovelkoja tai liiketoimintakieltoja. Vuonna 2023 jopa 124 miljoonaa euroa elinkeinotoiminnan valtionavustuksia olisi voinut jäädä maksamatta säätiöille ja yhdistyksille, jos sekä yhteisöjen että niiden vastuuhenkilöiden taloudellinen luotettavuus olisi selvitetty tarkasti. Kaikkiaan viidennes yhdistyksistä ja puolet säätiöistä olisi voinut jäädä ilman hakemaansa tukea. Lisäksi yli puoli miljoonaa euroa avustuksia maksettiin vuonna 2023 yhdistyksille, joiden vastuuhenkilö oli määrätty liiketoimintakieltoon.

Harmaan talouden selvitysyksikön tuoreet katsaukset osoittavat, että ilman taloudellisen luotettavuuden arviointia julkisilla varoilla voidaan huomaamatta tukea harmaata taloutta. Selvitysyksikkö (HTSY) arvioi katsauksessaan, millä tavoin vuonna 2022 ehdotetut valtionavustuslain muutokset olisivat vaikuttaneet vuoden 2023 avustuspäätöksiin. Tarkastelussa olivat sekä tukea saaneiden yhteisöjen että niiden vastuuhenkilöiden ja heidän mahdollisten yritystensä taloudellinen luotettavuus.

– Suomessa toimii liki tuhat yhdistystä ja säätiötä, joiden vastuuhenkilöillä on joko omat tai yrityksen talousasiat retuperällä. Tämä kasvattaa riskiä sille, että myös yhdistyksessä on harmaata taloutta sekä jätetään verot ja maksut hoitamatta. Harmaan talouden torjuntaan kuuluu myös yhteiskunnan varojen suojaaminen. Haluammeko yhteisillä verorahoillamme tukea tällaisten yhdistysten ja säätiöiden toimintaa, kysyy johtaja Janne Marttinen Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksiköstä.

Miljoonien tuet jaetaan ilman taloudellisten taustojen tarkastelua

Vuonna 2023 noin 4 200 yhdistystä ja 300 säätiötä sai yli 300 miljoonaa euroa elinkeinotukea, työllistämisavustusta tai niihin verrattavaa muuta tukea. Valtionavustuslaki ei edellytä, että avustuksia myöntävät viranomaiset selvittäisivät hakijoiden tai niiden vastuuhenkilöiden taloudellista luotettavuutta. Osalla avustusten myöntäjistä on omia säädöksiään taloudellisen luotettavuuden selvittämiseen, mutta velvoitetta ei ole kirjattu lakiin.

Valtionavustuslakiin työstetään parhaillaan uusia tuen myöntämisen esteperusteita, joiden mukaan tukea ei voitaisi myöntää, jos hakijan, sen vastuuhenkilöiden tai näihin liittyvien yritysten verot ja muut julkisoikeudelliset velvoitteet ovat hoitamatta.

– Yhteiskunnan varojen käytössä pitää huomioida riskienhallinta. Näkemyksemme on, että tuen hakijoiden taustojen selvittäminen ohjaa tuen hakijoita toimimaan oikein ja voi estää myös myöhempien ongelmien syntymistä, Marttinen sanoo.

Esitys uudeksi valtionavustuslaiksi on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2026.

Taloudellinen luotettavuus myös rahankeräysluvan ehdoksi

Toisessa HTSY:n julkaisemassa katsauksessa tarkasteltiin rahankeräysluvan saaneiden yhdistysten ja säätiöiden sekä niiden vastuuhenkilöiden taloudellista luotettavuutta. Jos vastuuhenkilöiden taloudellinen luotettavuus olisi ollut maaliskuussa 2025 vaatimus rahankeräysluvan saamiselle, lupa olisi voitu evätä noin 15 prosentilta luvan saaneista organisaatioista.

– Julkisuudessa on ollut tapauksia, joissa rahankeräyksen taustalta on paljastunut huijaus. Vaikka rahankeräyslupia myöntävä Poliisihallitus voi hylätä hakemuksen rikostuomion perusteella, nykykäytännössä ei huomioida julkisten velvoitteiden hoitamista, esimerkiksi verovelkoja tai arvioverotusta. Rahankeräysluvan ehtona pitäisi olla sekä lupaa hakevan organisaation että sen vastuuhenkilöiden taloudellinen luotettavuus, Marttinen sanoo.

Verotustietojen puuttuminen vaikeuttaa taloudellisen luotettavuuden arviointia

Yhdistysten taloudesta on vaikea saada kattavaa tai ajantasaista kuvaa, koska niiden ei aina tarvitse antaa veroilmoitusta tai julkaista tilinpäätöstä yhdistysrekisterissä. HTSY:n katsausten mukaan peräti 40 prosenttia yhdistyksistä ei antanut veroilmoitusta vuosina 2020–2022, joko siksi, ettei niillä ollut verotettavaa toimintaa tai muusta syystä.

Tuoreiden verotustietojen puuttuminen tarkoittaa, ettei suuresta osasta yhdistyksiä ole olemassa taloudellisia tietoja, joiden perusteella niiden taloudellista luotettavuutta voitaisiin arvioida.

– Siksi on tärkeää ulottaa taloudellisen luotettavuuden tarkastelu myös yhdistyksiä johtaviin henkilöihin ja heihin kytkeytyviin yrityksiin, täsmentää Marttinen.

Valtionavustuksia ja rahankeräyslupia myönnetään yhdistyksille vastuuttomastiCarmen Agramund

Kansainvälinen tutkimus osoittaa, että Kiinan pienhiukkaspäästöjen raju väheneminen on tärkein syy ilmaston lämpenemisen kiihtymiselle vuoden 2010 jälkeen. Pienhiukkaspäästöt ovat aiemmin viilentäneet ilmastoa – nyt niiden väheneminen on tuonut kasvihuonekaasujen lämmittävää vaikutusta aiempaa selvemmin näkyviin.

Tulosten mukaan Kiinan pienhiukkas- eli aerosolipäästöjen väheneminen on nostanut maapallon keskilämpötilaa noin 0,07 °C vuodesta 2010 vuoteen 2023 – eli noin 0,05 °C vuosikymmenessä. Vuosien 2010 ja 2023 välillä ilmaston luonnollisesta vaihtelusta riippumaton lämpeneminen on ollut vuosikymmenessä noin 0,06 °C aiempaa nopeampaa, ja tästä nopeutumisesta Kiinan pienhiukkaspäästöjen väheneminen selittää valtaosan, selviää tutkimuksesta, joka on osa Ilmatieteen laitoksen pitkäaikaista kansainvälistä yhteistyötä aerosolien ilmastovaikutusten tutkimuksessa. Tutkimus julkaistiin heinäkuussa Communications Earth and Environment -lehdessä.

Tutkimuksessa käytettiin kahdeksaa eri ilmastomallia ja yhteensä 160 simulaatiota. Ilmatieteen laitos osallistui tutkimukseen tuottamalla kattavat simulaatiot EC-Earth3-ilmastomallilla.

– Kiinan rikkipäästöjen väheneminen ei sinällään lämmitä ilmastoa, vaan poistaa niiden hetkellistä viilentävää vaikutusta, joka on aiemmin peittänyt alleen kasvihuonekaasujen pitkäaikaista lämmitysvaikutusta. – Tutkimuksemme on osittain hyvä uutinen ilmaston lämpenemisen kannalta, sillä se vähentää huolta siitä, että ilmasto olisi oletettua herkempi kasvihuonekaasuille. Toisaalta tulevat maailmanlaajuiset vähennykset aerosolipäästöissä voivat aiheuttaa vielä merkittävää lämpenemistä, sanoo Ilmatieteen laitoksen vanhempi tutkija Joonas Merikanto.

Lämmittävä vaikutus näkyy koko pohjoisella pallonpuoliskolla

Tutkimus osoittaa, että Kiinan pienhiukkaspäästöjen vähenemisen vaikutukset ulottuvat koko pohjoiselle pallonpuoliskolle. Ilmasto on lämmennyt kiihtyvällä vauhdilla vuoden 2010 jälkeen, ja viime vuodet ovat olleet mittaushistorian lämpimimpiä.

Aiemmissa tutkimuksissa on arvioitu, että myös kansainvälisen laivaliikenteen rikkipäästöjen vähennykset voivat vaikuttaa lämpenemiseen. Ne alkoivat kuitenkin vasta vuonna 2020, eikä niiden vaikutus yksinään riitä selittämään havaittua kiihtymistä.

Pienhiukkaspäästöjen väheneminen on kiihdyttänyt ilmaston lämpenemistäToimitus

Kesän aikana afrikkalaisen sikaruton tautitilanne Baltian maissa on heikentynyt ja Virossa on todettu uusia tautitapauksia. Afrikkalainen sikarutto voi levitä muun muassa matkailijoiden kuljettamien lihatuotteiden mukana. Afrikkalainen sikarutto on sikoja tappava tauti.

Tullin tehostama elintarvikevalvonta kohdistuu etenkin Virosta Suomeen saapuvan liikenteen valvontaa Helsingin satamissa estääkseen afrikkalaisen sikaruton leviämistä Suomeen. Valvonta kohdistuu lihatuotteisiin. Tehostettuun valvontaan osallistuu tullitarkastajien lisäksi myös Tullin ruokakoira.

Afrikkalaisen sikaruton leviämisen vuoksi useissa EU-maissa on rajoitusalueita, joilta sianlihaa ja villisianlihaa sekä niitä sisältäviä tuotteita saa tuoda Suomeen vain hyvin rajoitetusti. Esimerkiksi Baltian maat ovat kokonaisuudessaan rajoitusaluetta. Tällä hetkellä Ruokavirasto suosittelee, että ulkomailta ei tuotaisi lihaa, makkaroita tai muita eläinperäisiä tuotteita.

Tullin yksi monista tehtävistä on torjua eläintautien leviämistä EU:n sisä- ja ulkorajoilla: maarajoilla, lentokentillä ja satamissa. Valvonta on osa tullitarkastajien päivittäistä työtä ja sitä voidaan tehostaa tarpeen mukaan.

Tulli tehostaa elintarvikkeiden valvontaa satamissa afrikkalaisen sikaruton estämiseksiToimitus

Helteet saavat jatkoa ja Suomeen virtaa kaakosta hyvin lämmintä ja kosteaa ilmaa, jonka myötä olosuhteet ovat suuressa osassa maata suotuisat voimakkaiden ukkosten kehittymiselle.

Ilmatieteen laitoksen tekemän ennusteen mukaan helle pitää pintansa sitkeästi ja päivälämpötilat ovat myös ensi viikolla yleisesti 27–31 astetta. Yöt voivat olla paikoin trooppisia, eli lämpötila ei laske alle 20 asteen.

– Sade- ja ukkoskuuroja tulee varsin yleisesti tulevalla viikolla, ja ne hieman helpottavat varsinkin maaston kuivuustilannetta, sanoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Tuukka Keränen.

Maanantaina ukkosta todennäköisesti esiintyy yleisesti maan länsiosasta Pohjois-Pohjanmaan länsiosaan sekä Lappiin ulottuvalla alueella. Ukkosiin voi liittyä vaarallisen voimakkaita, yli 20 metriä sekunnissa puhaltavia tuulenpuuskia Pohjois-Pohjanmaan länsiosassa ja suuressa osassa Lappia. Mahdollisesti vaaralliset, noin 15 metriä sekunnissa puhaltavat ukkospuuskat ovat mahdollisia maan länsiosassa sekä Luoteis-Lapissa.

Erityisesti Lapissa kuurot voivat sopivasti jonoutuessaan aiheuttaa paikallisesti runsasta sadetta, joten pieni taajamatulvien riski on olemassa. Lisäksi ukkoskuuroihin voi liittyä paikoin myös rakeita.

Maasto on edelleen laajalti kuivaa, joten salamointi voi sytyttää maastopaloja. Paikallisesti rankkasade voi helpottaa kuivuustilannetta.

Tiistaina ukkoskuurot painottuvat maan lounaisosaan. Ilma on edelleen erittäin kosteaa ja paikoin sade voi olla runsasta.

Ensi viikolla on hellettä ja salamointiaToimitus

Vaarallisen alfa-PVP-huumausaineen takavarikot ovat lisääntyneet. Alfa-PVP:tä, katunimeltään peukkua on takavarikoitu tämän vuoden aikana yli kahdeksan kiloa. Takavarikoita on tehty eniten Helsingin, Itä-Uudenmaan, Hämeen ja Sisä-Suomen poliisilaitosten alueilla.

Alfa-PVP (alfa-pyrrolidiinivalerofenoni) on yleisin ja pisimpään laajalti päihdekäytössä esiintynyt psykoaktiivinen huumausaine Suomessa. Se luokiteltiin huumausaineeksi Suomessa vuoden 2013 lopussa. THL:n jätevesitutkimuksen jatkuvassa seurannassa sen käyttö on lisääntynyt pääkaupunkiseudulla merkittävästi vuoden 2022 alusta lähtien.

Käyttö näkyy erityisesti pääkaupunkiseudun katukuvassa ja sen on todettu tekevän käyttäjistä arvaamattomia ja väkivaltaisia. Käyttö aiheuttaa muun muassa kiihtyneisyyttä, paranoidista psykoosia, väkivaltaista käyttäytymistä, sekavuutta ja kognitiivisia ongelmia.

Poliisi on erityisen huolissaan alfa-PVP:n käytön lisääntymisestä

Poliisi on ollut pitkään huolissaan lisääntyvästä huumeiden käytöstä, huume-, väkivalta-, omaisuus- ja muusta liitännäisrikollisuudesta ja niiden mukanaan tuomasta inhimillisestä kärsimyksestä.

– Poliisi on yksi monista toimijoista päihdeongelmien ratkaisussa. Poliisin toimivaltuudet ja keinot painottuvat häiriöiden ja rikosten ennalta estämiseen, turvallisuuden ylläpitämiseen sekä rikostutkintaan. – Poliisin toimintaa on suunnattu huumausainerikosten ennalta estämiseen ja toimenpiteiden porrastamiseen sanktioiden sijaan. Ohjaamme huumausaineiden käyttäjät päihdehoitoon sen sijaan, että vain sakotamme heitä, poliisitarkastaja Tuomas Pöyhönen Poliisihallituksesta sanoo.

Ennalta estävien toimien ohella poliisissa panostetaan paljastavaan rikostutkintaan ja tiedonhankintaan huumausainerikollisuudesta.

– Vaikeasti selvitettävällä ja paljastettavilla huumausainemarkkinoilla vallitsee kysynnän ja tarjonnan laki, eli sitä huumausainetta tuotetaan markkinoille, jolle on kysyntää ja toisaalta myös tietyn aineen tarjonnan lisääntyminen ohjaa käyttäjien valintoja. – Rikolliset tuovat markkinoille huumausaineita, joille on kysyntää ja hyvä taloudellinen tuotto, Pöyhönen toteaa.

Poliisiyksiköt paljastavat erittäin vaarallisten huumausaineiden myyjiä, levittäjiä, valmistajia sekä maahantuojia verkossa ja reaalimaailmassa, pyrkien hillitsemään tarjontaa ja lisäämään rikoksesta kiinnijäämisen riskiä.

Viime vuosien aikana poliisi on paljastanut Suomessa toimivia kansainvälisiä rikollisverkostoja, jotka ovat valmistaneet alfa-PVP:tä ja muita alfa-huumeita ulkomailla olevissa laboratorioissaan ja salakuljettaneet ne edelleen levitettäväksi Suomessa. Levitysverkosto on järjestetty hyvin ammattimaisesti siten, että jokaisella mukana olevalla toimijalla on ennalta määrätty tehtävä. Osa toimii aineen levittäjinä, toiset rahankerääjinä, osa vastaa toiminnan vaatimista käytännön järjestelyistä, kuten maahan salakuljetetun aineen vastaanotosta, kuljettamisesta, varastoinnista ja vartioinnista.

– Poliisilla on tutkinnassa muutamia tapauksia, jossa alfa-PVP:tä on valmistettu tai valmistamiseen on varauduttu Suomessa. Valmistamiseen tarvittavat aineet on hankittu ja tilattu ulkomailta. – Alfa-PVP:n käytön lisääntymiseen on monia syitä, mutta yksi keskeinen syy on sen soveltuminen rinnakkaiskäyttöön amfetamiinin kanssa tai korvaamaan se. Suomessa amfetamiini on tunnetusti ollut käytetyin huumausaine ongelmakäyttäjillä ja nyt alfa-PVP on tullut sen rinnalle, Pöyhönen sanoo.

Alfa-PVP:tä voidaan käyttää polttamalla, höyrystämällä ja hengittämällä, suonensisäisesti piikittämällä, nuuskaamalla ja suun limakalvoille imeyttäen ja nieltynä. Lisäksi käyttö on mahdollista ”vapettamalla” eli sähkötupakan kanssa.

Käyttäjät voivat olla arvaamattomia ja väkivaltaisia

Poliisin tehtävien näkökulmasta alfa-PVP:n käytön lisääntyminen tuo mukanaan liitännäisrikollisuuden eli omaisuus- ja väkivaltarikollisuuden kasvua luoden varautumistarpeen ennalta arvaamattomiin väkivaltatilanteisiin.

Vahvan alfa-PVP käyttöannoksen on todettu aiheuttavan useimmissa käyttäjissä voimakkaan sekavuuden, kovaäänisyyden, kiihtyneisyyden, aisti- ja vainoharhaisuuden, hallusinaatioiden ja psykoosin rinnalla ennakoimatonta voimakasta väkivaltaista käyttäytymistä.

– Tämän turvallisuusnäkökulman vuoksi tästä ikävästä alfa-PVP aineesta ja sen vaikutuksista on tärkeää käydä julkista keskustelua. Millaisilla toimilla yhteiskunta voi vastata alfa-PVP:n aiheuttamaan uhkaan, jotta osaamme varautua ja pitää toisistamme huolta, poliisitarkastaja Tuomas Pöyhönen sanoo.

Poliisi puuttuu alfa-PVP:n kauppaan kadulla ja verkossa

Poliisi on tehostanut toimenpiteitään huumekaupan valvonnassa niin kadulla kuin verkossa. Kansalaisille näkyvän katuvalvonnan lisäksi poliisi valvoo aktiivisesti verkossa tapahtuvaa huumausainekauppaa yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Valvontaa kohdistetaan erityisesti erittäin vaarallisten huumeiden, kuten alfa-PVP:n välitykseen ja myyntiin.

– Viranomaisten kyvykkyys puuttua salatuissa pikaviestisovelluksissa tapahtuvaan huumausainekauppaan ja sulkea pimeän verkon kauppapaikkoja on rikostorjunnan näkökulmasta merkittävää. Poliisi ylläpitää ja jakaa tilannekuvaa sisäisesti sekä viranomaisten välillä tietoverkoissa tapahtuvaan alfa-PVP:n myyntiin puuttumiseksi ja huumausaineen välitysorganisaatioiden paljastamiseksi, kertoo rikoskomisario Piia Vuori-Murto Keskusrikospoliisista.

Verkkovälitteinen huumausainekauppa on merkittävästi parantanut alfa-PVP:n saatavuutta, ja sen keskiarvohinta on laskenut huumausaineen yleistymisen myötä. Alfa-PVP:tä tarjotaan myyntiin pikaviestisovelluksissa vuorokauden ympäri viikon kaikkina päivinä. Suomi on kansainvälisesti vertailtuna tietoverkoissa tapahtuvan huumausainekaupan kärkimaa. Verkkovälitteinen huumausainekauppa on keskittynyt suureksi osaksi salattuihin pikaviestisovelluksiin, joista Telegram on yhä suosituin. Lisäksi kauppaa käydään pimeän verkon kauppapaikoilla sekä sosiaalisen median alustoilla.

Alfa-PVP -huumausainetta valmistetaan jo SuomessakinToimitus

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli kesäkuun 2025 lopussa 5 644 772. Väkiluku kasvoi tammi-kesäkuun aikana 8 801 hengellä.

Väestönkasvua ylläpiti muuttovoitto ulkomailta. Maahanmuuttoja oli 14 474 enemmän kuin maastamuuttoja. Syntyneitä oli 7 277 vähemmän kuin kuolleita.

Tammi-kesäkuun aikana syntyi 22 341 lasta eli 413 lasta enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2024. Kuolleiden määrä oli 29 618, mikä on 738 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Viimeisen 12 kuukauden (heinäkuu 2024–kesäkuu 2025) ennakollinen kokonaishedelmällisyysluku oli 1,26 eli 0,01 korkeampi kuin kalenterivuoden 2024 aikana. Syntyvyys on siis hieman noussut viime vuodesta. Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta nainen synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla.

Kesäkuun ennakkotilaston mukaan ulkomailta muutti Suomeen tammi-kesäkuussa 20 916 henkeä ja Suomesta muutti pois 6 442 henkeä. Maahanmuuttoja oli 7 310 vähemmän ja maastamuuttoja 1 020 vähemmän kuin edellisvuoden tammi-kesäkuussa.

Suomen väkiluku oli 5 644 772 kesäkuun 2025 lopussaToimitus

Lounais-Suomen poliisi tutkii Turussa S:t Olofsskolanissa tapahtunutta salakuvaamista. Teosta epäilty on koulunkäynnin ohjaajana työskennellyt mies, joka asensi kameran tyttöjen pukuhuoneeseen ja kuvasi sillä salaa yli 200 oppilasta. Samaa henkilöä epäillään myös Paraisilla sijaitsevassa toisen asteen oppilaitoksessa tapahtuneesta salakuvaamisesta.

Epäilty salakuvaaminen tapahtui joulukuussa 2021 ja kevätlukukaudella 2022. Koulunkäynnin ohjaajana työskennellyt nuorehko mies kuvasi salaa yläkouluikäisiä tyttöjä S:t Olofsskolanin pukuhuoneessa.

– Poliisi on esitutkinnassa saanut varmuuden siitä, että salakuvaamista ei kyseisessä koulussa ole tapahtunut ennen sitä, eikä enää kevään 2022 jälkeen, kertoo asiakokonaisuuden tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Maria Sainio Lounais-Suomen poliisilaitokselta.

Poliisi on heinäkuussa lähettänyt kirjeen kaikille salakuvaamisen kohteiksi joutuneille oppilaille ja heidän huoltajilleen.

Uhreja on noin 230. Kaikkien näiden osalta epäilty salakatselurikos on kuitenkin jo vanhentunut eikä esitutkintaa tämän rikoksen osalta aloiteta.

– Tytöistä noin 35 on riisuutunut kameran edessä siten, että he ovat asianomistajia myös lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Näissä tapauksissa rikos ei ole vanhentunut ja näihin uhreihin poliisi tulee olemaan vielä henkilökohtaisesti yhteydessä, Sainio jatkaa.

Epäilty on ollut vangittuna

Epäilty mies on ollut vangittuna, mutta hänet on päästetty vapaaksi.

Salakatselurikosten ja lapsen seksuaalisten hyväksikäyttöjen lisäksi häntä epäillään myös sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittämisestä.

– Esitutkinnassa ei ole tullut ilmi, että salaa kuvattuja videoita olisi levitetty mihinkään. Koska rikosnimikkeen sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittäminen tunnusmerkistö sisältää myös tällaisen kuvan valmistamisen, eli tässä kyseisessä tapauksessa salakuvaamisen, asiassa on tarkasteltava myös kyseistä nimikettä, sanoo Sainio.

Yläkoululaisia kuvattu salaa Turussa ja ParaisillaSofia Laine

Suomen poliisi on osallistui lainvalvontaviranomaisten kansainväliseen Eastwood-yhteisoperaatioon. Operaatiossa tehtiin pidätysmääräyksiä, etsintöjä ja takavarikoita kohdistuen NoName057(16)-kyberrikosverkoston rikoksesta epäiltyihin sekä suljettiin hakkeriryhmän rikollista IT-infrastruktuuria.

Keskusrikospoliisi toimi yhdessä muiden maiden viranomaisten kanssa operaatioon, jolla pyrittiin keskeyttämään NoName057(16) nimisen kyberrikosverkoston rikollinen toiminta ja ottamaan haltuun ryhmän rikoksissa käyttämää IT-infrastruktuuria useissa eri maissa.

Eri maiden viranomaiset tekivät kansainvälisiä toimenpiteitä, joiden avulla suljettiin venäjämielisen NoName057(16)-hakkeriryhmän rikollista IT-infrastruktuuria, tehtiin pidätysmääräyksiä, etsintöjä, sekä takavarikoita, jotka kohdistuivat kyseisen hakkeriryhmän rikoksista epäiltyihin.

Kansainväliseen yhteisoperaatioon osallistui yhteensä 15 eri maata Europolin ja Eurojustin tukemana.

Rikollisessa IT-infrastruktuurissa oli yli kuusisataa palvelinta

NoName057(16)-hakkeriryhmä on rekrytoinut verkon välityksellä tekijöitä toteuttamaan laajoja hajautettuja palvelunestohyökkäyksiä, joissa bottiverkon avulla hyökätään valittuun kohteeseen useasta lähteestä samanaikaisesti. Hakkeriryhmän rikollinen IT-infrastruktuuri koostui yli kuudesta sadasta palvelimesta, joita käytettiin palvelunestohyökkäyksien tekemiseen eri verkkosivustoja kohtaan maailmanlaajuisesti. Ryhmän toteuttamat palvelunestohyökkäykset ovat usein ajoittuneet poliittisten tapahtumien ympärille.

Hajautettu palvelunestohyökkäys (Distributed Denial-of-Service, DDoS) tarkoittaa tietoverkkohyökkäystä, jolla estetään verkkopalvelun normaali käyttö. Tämä toteutetaan kohdistamalla verkkopalveluun niin paljon liikennettä, ettei se kykene palvelemaan asiakkaitaan. Hajautetut hyökkäykset voivat perustua useisiin hyökkääjän hallitsemiin laitteisiin eli ”botteihin”, jotka lähettävät palveluun tarpeettoman tai haitallisen tietoliikennetulvan, joka estää kyseisen palvelun toiminnan.

Suomessa käynnissä laaja esitutkintakokonaisuus

Hakkeriryhmä NoName057(16) tekemät palvelunestohyökkäykset ovat alkaneet vuonna 2022. Suomessa hyökkäykset ovat kohdistuneet muun muassa valtionhallinnon, kuten eri ministeriöiden ja eduskunnan, turvallisuusviranomaisten, logistiikka- ja finanssialan ja Suomen kriittisen infrastruktuurin julkisiin verkkopalveluihin. Hyökkäykset ovat olleet laajoja ja aiheuttaneet häiriöitä kohteena olevissa verkkopalveluissa.

Suomessa on ollut käynnissä laaja esitutkintakokonaisuus, jonka aikana on tehty teknistä tutkintaa ja tiivistä yhteistyötä muiden maiden viranomaisten kanssa. Esitutkintakokonaisuuteen on kirjattu yhteensä 74 rikosilmoitusta, joita tutkitaan osana kansainvälistä operaatiota. Rikoksia tutkitaan esitutkinnan tässä vaiheessa nimikkeellä törkeä tietojärjestelmän häirintä.

Kansainvälinen poliisin yhteisoperaatio kohdistui NoName057(16)-hakkeriryhmäänCarmen Agramund

Tilapäinen suojelu perustuu EU:n tilapäisen suojelun direktiiviin, jotka otettiin käyttöön ensimmäistä kertaa 4.3.2022 Venäjän käynnistettyä sodan Ukrainassa.  EU-maat ovat sitoutuneet antamaan tilapäistä suojelua ukrainalaisille niin kauan kuin tarve suojelulle on olemassa.

Ukrainan tilanne jatkuu epävakaana ja vaikeasti ennakoitavana. Tällä hetkellä EU-alueella on noin 4,3 miljoonaa tilapäistä suojelua saavaa ukrainalaista. Ukrainalaisten liike EU-alueelle on jatkunut, vaikka määrät ovat laskusuunnassa.

Suomessa ukrainalaiset ovat jättäneet yhteensä noin 84 000 tilapäisen suojelun hakemusta. Tilapäistä suojelua saavia ukrainalaisia arvioidaan olevan tällä hetkellä maassa noin 46 000. Muiden arvioidaan palanneen takaisin Ukrainaan tai siirtyneen muualle EU-alueelle.

Maahanmuuttoviraston ennakointiverkoston kesäkuussa 2025 tekemän arvion mukaan kuluvana vuonna Suomeen saapuu noin 8 000–12 000 tilapäisen suojelun hakijaa. Tärkeimpiä hakijamääriin vaikuttavia tekijöitä ovat mahdolliset muutokset Ukrainan sotilaallisessa tilanteessa, Yhdysvaltain Ukraina- ja Venäjä-politiikka, lännen tuki Ukrainalle, Ukrainan taloudellinen ja humanitaarinen tilanne, infrastruktuurin tila sekä työ- ja koulutusmahdollisuudet.

Ukrainalaisten tilapäinen suojelu jatkuuToimitus

Tulli epäilee, että saksalainen yritys on myynyt alkoholia Saksasta Suomeen ja jättänyt hoitamatta verovelvollisuudet Suomen valtiolle. Tutkitussa tapauksessa kauppaa on käyty pääosin yrityksen verkkokaupassa ja alkoholituotteet on toimitettu ostajina olleiden suomalaisten yksityishenkilöiden ilmoittamiin osoitteisiin Suomessa.

– Myynnistä merkittävä osuus on suuntautunut Suomeen. Myyntiä on ollut myös muihin Pohjoismaihin ja Saksaan. Esitutkinta käynnistettiin tullivalvonnan havaintojen perusteella, jonka jälkeen aloitettiin yhteistyö Verohallinnon kanssa, kertoo tapauksen tutkinnanjohtaja Juha Havumäki.

Tulli on selvittänyt useita tapauksia, joissa alkoholia on tilattu ulkomailta ilman että niistä on maksettu veroja. Alkoholin säädöstenvastaisella ostamisella ulkomailta on negatiivinen vaikutus Suomen verotuottoon.

Verot laiminlyömällä saa huomattavan rikoshyödyn ja kilpailuedun

Tutkinnassa on tehty tiivistä ja tuloksellista yhteistyötä Verohallinnon ja Saksan viranomaisten kanssa. Saksassa asiaa ei ole tutkittu rikoksena. Esitutkinnan perusteella saksalainen yritys on välttänyt toiminnallaan Suomeen maksettavia valmisteveroja ja arvonlisäveroja yhteensä lähes 40 miljoonan euron arvosta.

– Toimija on saanut erittäin huomattavan rikoshyödyn ja merkittävän kilpailuedun samoilla markkinoilla laillisesti toimiviin toimijoihin nähden, Havumäki toteaa.

Rikoksista epäiltyinä ovat kaksi saksalaista miestä ja yksi syntyperältään suomalainen nainen. Tulli on tutkinut tapausta törkeänä veropetoksena ja törkeänä alkoholirikoksena. Esitutkinta on loppuvaiheessa, jonka jälkeen asia siirtyy syyteharkintaan Etelä-Suomen syyttäjäalueelle.

Kansainvälisessä alkoholin nettikaupassa veroja maksamatta Suomelle jopa 40 miljoonaa?Carmen Agramund

Poliisi sai Hätäkeskuksen kautta ilmoituksen puukotuksesta Tampereen Ratinan kauppakeskuksen edustalla. Ennen hätäkeskukseen tullutta ilmoitusta paikalla ollut poliisipartio oli saanut tiedon tapahtuneesta sivullisten viittomisen ja ilmoitusten perusteella. Poliisipartio pääsi nopeasti epäillyn jäljille ja otti hänet kiinni välittömästi tekojen jälkeen. Epäilty ei tehnyt kiinniotossa vastarintaa, eikä poliisi joutunut käyttämään voimakeinoja.

Tapahtumapaikalla selvisi, että neljää henkilöä oli puukotettu pienellä alueella Ratinan kauppakeskuksen Vuolteenkadun puoleisella alueella. Uhrien joukossa on kolme naista (40-, 52- ja 34-vuotiaat) sekä yksi mies (35-vuotias). Kaikki ovat täysi-ikäisiä.

Poliisi tarkasti tapahtuma-alueen varmistaakseen, ettei lisäuhreja ole. Alue eristettiin tutkintaa varten ja poliisi puhutti silminnäkijöitä. Varsinainen puukotustilanne oli ohi noin minuutissa ja teot rajautuivat hyvin pienelle alueelle. Viimeisen teon ja poliisin kiinnioton välillä kului noin 20 sekuntia. Poliisin arvion mukaan ei voida poissulkea lisäuhrien mahdollisuutta.

Rikoksen tekovälineenä oli yksi puukko, niin kutsuttu timpurinpuukko, joka on tavanomainen rautakaupasta saatava väline. Epäillyllä ei ollut muita aseita hallussaan. Tekoväline on poliisin hallussa.

Epäillyllä ei ole rasistista tai terroristista motiivia

Epäilty on 23-vuotias mies. Alustavassa puhuttelussa hän on kertonut, ettei teolla ole rasistista tai terroristista motiivia. Epäilty ei tuntenut uhreja ennakolta eikä valinnut heitä henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella. Hän on kertonut ”kaikkien ihmisten olevan vihollisia” ja ”saavat mitä tilaavat”, sekä koki kaikkien olevan häntä vastaan ja halusi teollaan lopettaa oman kärsimisensä. Poliisi selvittää motiivia tarkemmin esitutkinnassa.

Poliisi esittää epäiltyä vangittavaksi Pirkanmaan käräjäoikeudessa maanantaina. Tutkinnan edetessä rikosnimikkeet ovat tarkentuneet: tekoa tutkitaan neljänä epäiltynä murhan yrityksenä. Muita rikosnimikkeitä ei ole tässä vaiheessa tullut esille. Esitutkintaa jatketaan kuulusteluilla, joissa selvitetään lisää teon yksityiskohdista ja motiivista.

Poliisi on jatkanut Tampereen Ratinan puukotusten tutkintaa – rikosnimikkeet tarkentuneetToimitus

Itsehoitolääkkeiden myyntikanavan laajennuksella pyritään parantamaan lääkkeiden saatavuutta ja lisäämään hintakilpailua. Uudistuksella pyritään myös turvaamaan lääkkeiden saatavuus ja lääkehoitojen jatkuvuus sekä hyödyntämään apteekkihenkilöstön osaamista osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa.

Kyseessä on apteekkitalouden kokonaisuudistusta sekä rajattu itsehoitolääkevalikoima, johon kuuluvia lääkkeitä voitaisiin jatkossa myydä myös apteekkien ulkopuolella. Kokonaisuudistuksen tavoitteena on saavuttaa 30 miljoonan euron säästöt lääkekorvausmenoissa.

– Toteutamme hallitusohjelman mukaisen apteekkitalouden kokonaisuudistuksen ja siihen liittyvän säästötavoitteen tavalla, joka ei vaaranna maanlaajuista apteekkiverkkoa. Pyrimme muiden Pohjoismaiden esimerkin mukaisesti vahvistamaan apteekkien roolia ja hyödyntämään henkilökunnan korkeaa osaamista. – Uudistuksessa vapautamme asteittain joitain yleisimmin käytettyjä itsehoitolääkkeitä apteekkien ulkopuoliseen myyntiin lääke- ja lääkitysturvallisuus huomioiden. Ensimmäinen vaihe on hyvin maltillinen ja pohjautuu asiantuntijatyöryhmän työhön, sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoo.

Lääketaksojen leikkaukset ja apteekkiveron uudistus

Reseptilääkkeiden lääketaksoja leikattaisiin kaikissa taksaluokissa. Lääketaksan perusteella muodostetaan lääkkeiden vähittäismyyntihinta, ja muutoksen arvioidaan tuovan valtiolle noin 30 miljoonan euron säästöt ja kuluttajille noin 6 miljoonan euron alennukset lääkekustannuksiin vuosittain.

Apteekkivero perustuisi jatkossa liikevaihdon sijaan apteekkien lääkemyynnin voittomarginaaliin. Progressiivinen vero vapauttaisi alle 250 000 euron voittomarginaalilla toimivat apteekit maksusta kokonaan.

Itsehoitolääkkeitä apteekkien ulkopuolelle

Rajattu itsehoitolääkevalikoima koostuisi vähäriskisistä lääkkeistä, joita voidaan käyttää turvallisesti ilman lääkeneuvontaa. Näitä ovat esimerkiksi närästykseen, ummetukseen ja silmien kuivuuteen tarkoitetut valmisteet. Näille lääkkeille sallittaisiin tukku- ja vähittäismyyntihintojen alennukset, mutta enimmäishintasääntely koskisi edelleen koko valikoimaa. Valikoimaan kuuluvat valmisteet vapautettaisiin apteekkiverosta.

Lääkkeiden myyntikanavan laajentamista apteekkien ulkopuolelle voisi hakea lääkkeen myyntiluvan haltija. Luvat vähittäismyyntiin myöntäisi Fimea edellytysten täyttyessä, ja laissa säädettäisiin sekä myyntiluvista että niiden valvonnasta.

Reseptien virheiden korjausoikeus apteekeille

Esityksessä ehdotetaan, että apteekeille annettaisiin oikeus korjata lääkemääräyksissä esiintyviä ilmeisiä virheitä tietyissä ennalta määritellyissä tilanteissa, kuten valtakunnallisissa saatavuushäiriöissä. Lisäksi esitykseen sisältyy hallitusohjelmassa ja vuoden 2024 kehysriihessä sovittujen säästötoimien toimeenpano. Lääkekorvausten palautusmaksut ohjattaisiin täysimääräisesti valtiolle, mikä toisi noin 30 miljoonan euron säästöt.

Hanke on osa hallitusohjelman mukaista Lääkkeet ja apteekkitalous -kokonaisuutta, jolla jatketaan lääkeasioiden ylivaalikautista kehittämistä. Tavoitteina ovat vaikuttavuus, turvallisuus, taloudellisuus ja yhdenvertaisuus.

Apteekkisääntelyä uudistetaan vaiheittain. Myöhemmin hallituskaudella on tarkoitus antaa toinen esitys, joka käsittelee muun muassa verkkopalveluja, koneellista annosjakelua ja mahdollisuutta perustaa vain verkossa toimivia apteekkeja.

Uudistus tuo itsehoitolääkkeet marketteihinSofia Laine

Keskusrikospoliisi epäilee suomalaista yritystä törkeästä petoksesta, törkeästä kavalluksesta ja törkeästä rahanpesusta. Yritys oli tehnyt noin 5,7 miljoonan arvoisen sopimuksen Ukrainan puolustusministeriön kanssa. Sopimuksen mukaan yrityksen oli tarkoitus toimittaa 10 000 suojaliiviä Ukrainan armeijalle. 

Keskusrikospoliisin esitutkinta koskien suomalaisen yrityksen tekemää sopimusta Ukrainan puolustusministeriön kanssa on valmistumassa. Sopimuksen mukaan suomalaisyrityksen oli tarkoitus toimittaa 10 000 suojaliiviä Ukrainan armeijalle. Ukrainan puolustusministeriön kanssa tehty sopimus oli noin 5,7 miljoonan arvoinen. Esitutkinnan perusteella on syytä epäillä, että kesällä 2022 toimitetut 5 000 suojaliiviä eivät olleet laadultaan sopimuksen mukaisia.

– Esitutkinta sai alkunsa Ukrainan tekemän oikeusapupyynnön perusteella loppuvuodesta 2023. Esitutkinnan aikana on tehty tiivistä yhteistyötä Ukrainan viranomaisten kanssa tapauksen selvittämiseksi, toteaa tutkinnanjohtaja, rikostarkastaja Mikko Laaksonen.

Suomalaisen yrityksen vastuuhenkilön epäillään syyllistyneen törkeään petokseen, törkeään kavallukseen ja törkeään rahanpesuun. Esitutkinnan aikana kaksi henkilöä ovat olleet vangittuina. Toisen henkilön kohdalla ei ole syytä epäillä rikosta.

Miljoonakauppa Ukrainaan johti esitutkintaanToimitus