Painoindeksin maantiede näyttää muuttuneen radikaalisti viimeisten vuosikymmenien aikana. Vielä vuonna 1985 valtaosassa maita kaupunkilaiset olivat lihavampia kuin maalla asuvat. Nyt tilanne on kääntynyt päinvastaiseksi, paljastaa laaja kansainvälinen tutkimus maailman väestön lihomisesta.

Yli puolet 33 vuoden aikana tapahtuneesta maailman väestön lihomisesta johtuu siitä, että väestö on lihonut maaseudulla. Eräissä matalan ja keskitason tulotason maissa maaseutujen väestön lihominen selitti yli 80 % painoindeksin noususta.

Tutkimuksen tulokset mullistavat aiemman käsityksen, jonka mukaan maailman väestön lihominen johtuisi siitä, että yhä enemmän väkeä asuu kaupungeissa.

Kansanterveyteen liittyvässä keskustelussa kaupungistuminen ja kaupungeissa asuminen on nähty lähes yksinomaan negatiivisena asiana. Tutkimusryhmä korostaakin, että kaupungeissa on tarjolla runsaasti mahdollisuuksia liikuntaan ja vapaa-ajanviettoon, terveelliseen ravintoon ja terveyden ylläpitoon. Maaseudulla tulo- ja koulutustaso on matalampi, terveellistä ravintoa on huonommin saatavilla ja se on kalliimpaa ja liikuntamahdollisuuksia on vähemmän.

Monissa maissa maaseuduilla tulotaso on noussut, maanviljelys teknistynyt ja autojen käyttö lisääntynyt, mitkä puolestaan ovat vähentäneet fyysisen aktiivisuuden määrää. Ruokaa on tarjolla ja rahaa on sen ostamiseen, mutta ruoka on usein huonolaatuista ja lihottavaa.

Maaseutu- ja kaupunkiympäristöjen erot ovat pieniä Suomessa

Suomalaisissa tutkimuksissa on löydetty alue-eroja painoindeksissä ja ylipainoisuuden on havaittu olevan yleisempää maalla.

”Olemme havainneet, että ylipainoisuus ja painoindeksi kasvavat siirryttäessä kauemmaksi kuntakeskuksista ja toisaalta väentiheyden pienentyessä. Myös huonoksi koettu terveys lisääntyy siirryttäessä kaupunkien keskusalueilta kohti haja-asutusalueita”, Oulun yliopiston tutkijatohtori Tiina Lankila kertoo.

Selittäviksi tekijöiksi on esitetty sosiaalisia ja elämäntapatekijöitä. Maaseutumaisilla alueilla etäisyydet ovat pitkiä, jolloin fyysisen aktiivisuuden yhdistäminen arkisiin toimintoihin on vaikeaa. Lankilan mukaan alueiden suunnittelussa tulisikin ottaa huomioon liikkumisen ja terveyden näkökulmat.

Suomessa maaseutumaisten ja kaupunkimaisten asuinympäristöjen erot voivat olla pieniä verrattuna useisiin muihin tutkimuksen maihin. Suomessa luonto ja maaseutumaiset ympäristöt ovat kaupunkilaistenkin lähettyvillä ja alueet hyvinkin sekoittuneita.

Englantilaisen Imperial College London -yliopiston johtamassa tutkimuksessa analysoitiin pituus- ja painotiedot yli 112 miljoonalta henkilöltä 200 maassa vuosien 1985 ja 2017 välisenä aikana.

Kyseisellä aikavälillä maaseutujen väestön painoindeksi nousi keskimäärin 2,1 kg/m2 sekä miehillä että naisilla kun taas kaupungeissa asuvien naisten painoindeksi nousi 1,3 kg/m2 ja miesten 1,6 kg/m2.

Maailmanlaajuisesti painoindeksi nousi naisilla keskimäärin 2,0 kg/m2 ja miehillä 2,2 kg/m2, mikä vastaa keskimäärin 5-6 kilon painonnousua henkilöä kohden.

Tutkimuksessa hyödynnettiin myös Suomalaisia väestöaineistoja, esimerkiksi Oulun yliopiston Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966-, Oulu35- ja Oulu45 -aineistoja, joihin lukeutuu yhteensä noin 15 000 Pohjois-Suomessa syntynyttä henkilöä.

Tutkimuksen tekijöinä oli poikkeuksellisen suuri joukko asiantuntijoita ympäri maailmaa. Oulun yliopistosta tutkimuksen tekijöihin lukeutuvat dosentti Juha Auvinen, professori Raija Korpelainen, tohtorikoulutettava Soile Puhakka, yliopistotutkija Sylvain Sebert ja professori Marjo-Riitta Järvelin, joka toimii professorina myös Imperial College Londonissa.

Väestö lihoo maaseudulla nopeamminCarmen Agramund

Ylipaino on vahvasti yhteydessä työkyvyttömyyteen sekä tuki-ja liikuntaelimien sairaussyistä johtuviin poissaoloihin. Painonnousu naisilla ja lihavilla miehillä on yhteydessä tuki-ja liikuntaelinsairaussyistä johtuviin sairauspoissaoloihin sekä heikentyneeseen fyysiseen toimintakykyyn.

Mielenterveyshäiriöiden ohella väitöksessä tarkasteltiin sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeitä sekä yleisesti että tuki-ja liikuntaelinsairauksiin liittyen.

– Tutkimusaineiston vahvuutena on sen laajuus ja pitkä aikajänne. Helsingin kaupunki on Suomen suurin työnantaja, ja aineisto sisältää monipuolisesti eri ammattiryhmien edustajia. On hienoa, että Suomessa on kansallisia rekistereitä, joita voi tutkimuksessa hyödyntää, henkilötietojen suojaa ehdottomasti kunnioittaen, LL Anna Svärd sanoo.

Tutkitussa väestöryhmässä ylipaino ja painonousu olivat yleisiä. Suomessa mielenterveyshäiriöt ja lihavuuteen usein liittyvät tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet aiheuttavat merkittävän osan sairauspoissaoloista ja työkyvyttömyyseläkkeistä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet kaksisuuntaisen yhteyden painon ja mielenterveyden välillä, mutta yhteyden suuntaa ja sen merkitystä työssäkäyvillä ei tunneta riittävästi.

– Vaikka ylipainon ja myöhemmin ilmaantuvien mielenterveydenhäiriöiden välinen yhteys osoittautui heikoksi, ovat terveysongelmat kuitenkin usein yhteydessä toisiinsa. Tämä korostaa kokonaisvaltaisen lähestymistavan tärkeyttä terveydenhuollossa. On tärkeää, että perus- ja työterveyshuollolla olisi riittävät resurssit, jotta painonnousuun ja mielenterveysongelmiin voitaisiin kiinnittää huomiota jo niiden varhaisessa vaiheessa, Svärd toteaa.

Tutkimus on osa vuosina 2000-2002 käynnistettyä, Helsingin kaupungin työntekijöihin kohdistuvaa Helsinki Health Study (HHS) -kohorttitutkimusta. Osallistujat olivat tutkimuksen alkaessa 40-, 45-, 50-, 55- tai 60-vuotiaita.

Lihavuudella yhteys poissaoloihin ja työkyvyttömyyteenCarmen Agramund