Extralehdet Extralehdet
Vieraskielisten etuuksien käyttö on kasvanut väestönkasvun mukana, mutta eri etuuksissa kehitys on ollut hyvin erilaista. Toimeentulotuen ja työmarkkinatuen osuus on selvästi korkeampi kuin muissa etuuksissa, kun taas eläkkeissä ja sairauspäivärahassa vieraskielisten osuus on pysynyt vakaana. Perhe-etuuksissa vieraskielisten osuus on laskenut.
Suomen vieraskielinen väestö on kasvanut viimeisen vajaan kymmenen vuoden aikana poikkeuksellisen nopeasti. Vuonna 2017 vieraskielisiä oli 373 000, kun vuonna 2025 määrä oli jo 646 000. Kasvu on yli 70 %, ja aikuisia vieraskielisiä oli vuonna 2025 yhteensä 506 000, Kelan tiedotteen mukaan. Väestönkasvu heijastuu Kelan etuuksien käyttöön, mutta muutokset vaihtelevat etuuksittain huomattavasti.
Toimeentulotuki korostuu vieraskielisillä
Kela maksoi vuonna 2025 keskeisiä toimeentuloa turvaavia etuuksia noin 9,2 miljardia euroa, mikä vastaa hieman yli puolta kaikista Kelan etuusmenoista. Vieraskielisille tästä summasta maksettiin viidennes, noin 1,8 miljardia euroa. Vuonna 2017 vastaava osuus oli 15 %, joten vieraskielisten osuus on kasvanut selvästi etuusmenojen kokonaiskasvua nopeammin.
Toimeentulotuki on vieraskielisessä väestössä selvästi yleisempi kuin kantaväestössä. Vuonna 2025 perustoimeentulotuesta maksettiin vieraskielisille 41 %, yhteensä 408 miljoonaa euroa. Toimeentulotuen saajia oli 137 000, joista 92 000 aikuisia ja 45 000 lapsia. Aikuisista vieraskielisistä 18 % sai toimeentulotukea. Samaan aikaan kotimaisia kieliä puhuvien toimeentulotuen saajien määrä on vähentynyt 65 000 henkilöllä vuodesta 2017.
Työmarkkinatukea maksettiin vieraskielisille vuonna 2025 yhteensä 597 miljoonaa euroa, mikä oli kolmasosa kaikesta työmarkkinatuesta. Tilanne muuttui toukokuussa 2026, kun työmarkkinatuki ja työttömän peruspäiväraha korvattiin yleistuella. Uutta yleistukea maksetaan sekä työttömyyden ajalta että työllisyys- ja kotoutumispalveluihin osallistumisen ajalta. Tilapäistä suojelua saavat ukrainalaiset eivät olleet oikeutettuja työmarkkinatukeen.
Asumistuesta neljännes vieraskielisille. Yleisen asumistuen maksuista 27 % meni vieraskielisille vuonna 2025. Asumistuen käyttö on kasvanut väestönkasvun myötä
Eläkkeet: vieraskielisten osuus pysynyt vakaana
Eläkkeissä vieraskielisten osuus ei ole muuttunut merkittävästi. Takuueläkettä sai vuonna 2017 noin 10 000 vieraskielistä, ja vuonna 2025 takuueläkettä maksettiin vieraskielisille 104 miljoonaa euroa, mikä oli kolmannes kaikista takuueläkkeistä. Takuueläke turvaa vähimmäiseläkkeen kaikille Suomessa asuville, joten myös lyhyemmän aikaa maassa olleet voivat saada sitä.
Kansaneläkkeen saajien määrä on sen sijaan pienentynyt. Vuonna 2017 kansaneläkettä sai reilut 27 000 vieraskielistä, mutta vuonna 2025 määrä oli 22 000. Muutos johtuu osittain rekisteritietojen tarkentumisesta: äidinkielitieto puuttuvien määrä puolittui, mikä pienensi vieraskielisiksi luokiteltujen kansaneläkkeensaajien määrää. Kansaneläkkeitä maksettiin vieraskielisille 82 miljoonaa euroa, eli 4 % kaikista kansaneläkkeistä. Samana vuonna kansaneläkkeiden maksaminen ulkomaille lopetettiin.
Perhe-etuudet: käyttö vähenee
Perhe-etuuksissa vieraskielisten osuus on laskenut. Vanhempainpäivärahaa sai vuonna 2025 vajaat 25 000 vieraskielistä, mikä vastasi 4,9 % vieraskielisestä aikuisväestöstä. Vieraskielisille maksettiin vanhempainpäivärahoja 154 miljoonaa euroa, eli 12 % kaikista vanhempainpäivärahoista.
Lastenhoidon tukien saajien määrä on vähentynyt vieraskielisillä, mutta vähemmän kuin kotimaisia kieliä puhuvilla. Lastenhoidon tukia saaneiden osuus vieraskielisestä aikuisväestöstä oli 5,5 % vuonna 2017 ja 2,8 % vuonna 2025. Vieraskielisille maksettiin lastenhoidon tukia 49 miljoonaa euroa, eli 20 % kaikista lastenhoidon tuista.
Sairauspäivärahan osuus
Sairauspäivärahan osalta vieraskielisten osuus on pysynyt vakaana. Vuonna 2025 sairauspäivärahaa sai reilut 23 000 vieraskielistä, mikä vastaa noin 5 % vieraskielisestä aikuisväestöstä. Osuus on pysynyt samalla tasolla lähes kymmenen vuoden ajan. Koko väestössä sairauspäivärahan saajia on vuosittain noin 9–10 %. Vieraskielisille maksettiin sairauspäivärahaa 60 miljoonaa euroa, eli 7 % kaikista sairauspäivärahoista.
